27 dirira kaphunni godowa fuugisanna sa’noonni yanna, “Hamashsho anfoonniwa haxaasincho baranganni” yitanno yaatto qaagiissanno. Roorenkanni doorshu iillanno wote isilanchimma agadhitinokki pirojektuwa doorshu kakkaayishshira calla yine hecheemmo kandanna sa’noonniti xawoho.
Xa kayinni coyi hattooha lawannokkita illenke la’anna loosu aanni daa’’antanni hee’noonni. Gobboomu deerrinni amandoonni jajjabba pirojektuwa halaale coyi’rate sasu dirinni togoowa iillitanno yine di hendannitenkanni. Ikkollana Itophiyu sayinsummo sase dirra giddo babbaxxino korkaatinni shettote giddo keeshshitinoti ayeran di maaxantino hajooti. Kanchafaru,ameeriku da’muulla,Koroonu fayya,Juntuu ledo assini sharro hattono gobbayidi gobbuwa xiiwo Itophiya hembeelsitanni sa’ino.
Konne kalaqamino qarra qaanganni wote,latishsha gumulsinanni hee’noonniha di lawanno. Sai barra “ASHARA” yaanno sasu diri giddo dr.Abiyi Ministeerootu amaale miniranna dagate riqiwaano amaale minira assino hasaawa xaphi assine Itophiyu Pireesete uurrinsha qixxeessite maassiissino. Tene maassote barera Sharaaten Addis Hoteelera afaminohu IFDR xaphoomu miisterichi togo yii; “Sa’u seeda yanara gobbate mereerimu keerinna ga’labbo heedheenna hananfe xiiwa hoongoonni jajjabba pirojektuwa konni sasu diri giddo Itophiyu shettotenni huxxante heedheenna gumulantino pirojektuwa roortanno’’ yaatenni loosaminorenna loosate sheemaate e’ne hananfire qaagiissino.
Maassiinsanni afammanni pirojektuwa manna awaawurre doorsha sa”ate ikkinokkita buuxisannori bacuri noota laoommo garinni warxate hasi’roommohu konni albaanni sai doorshi giddo 2007 m.d doorshira kandoonni hecheemmo qagantannaeeti. Hakkawaro doorsha sa’ate coyi’noonnikki kaphi dino. Kuni ane dirinni laoommoreeti.
Xa ikkanni noore hakkawari ledo heewisiisano raga di labbannoe. Hakkawaro gobbate keeru no yitanni TPLF badheenni assidhannore kaaliqi afona ani di afoommo. Halaalu kayinni fulanna waagansa adhitanniwe no. xa sasu diri giddo laoommo halaali kayinni Dr Abiyi gobba massagara somami barrinni kayise yinori uulla di gatino. Kayinnilla giddonna gobbayidi poletiku hasatto ciiggishate wo’naalturono.
Afoo wonshe pirojektuwa awaawuratenna lawisiisate ikkitinokkita xawisoommo korkaati bacaho. Roorenkanno xaa yannara dogamanno qansichi nookkixa afa hasiissanno. Hatti hatoonni heedhona xaa yannara mariachi loosamanni no? yitanno xa’mora dawaro kuneeti:- dr Abiyi buuxe buuxisinori giddonni tayixe 7/8/9 na 10 diri albaanni hanafante gumulama dandiitinokki 10 jajjabba Sukkaarete faabrikka no;hattenne yannara agawo yinanniri dino gobbanna giddoyidi xiiwonookkiwa Aliyyeenni,Wodiidoonni kipho nookki yannara sukkaarete faabrikka hananfe guda qarrisseenna uurrinsoonniti xawoho yee dr.Abiyi, sai sasu shettotenna qarru dirra giddo 7 sukkaarete pirojekte gunde looso hanaffanno gede assinoonnita buuxisi. Kuni adda coy’rate di hagiirsiisanno? “8ki wolqayiti Sukkaarete goofino;kayinnilla shonkooru agadi qarrisino. Shonkooru agada latisate wole kofatto kofanna waa cora hasiissanno.” Dr.Abiyi xawishshi garinni.
Xaa yannara baca pirojektuwa maassante looso hanafansa haaqe dikkitino;halaaleho. Konne buuxate sase/3/ Agro-Industire looso hanaffino. Industirete paarkooti Kombolchu,Meqelenna Hawaasiti kullannireeti. Abiy biilloonyaho dayi waro “riivaane ikkinnina hexxo di murreemmo” yinoti qaagantanno wote techo maassiinsanni hee’noonni addi addi pirojekituwara murranni hee’noonni Riivaane naqaashete.
Aleenni kayisummori lawishshahootilla. Baca kiirre gundannikki Pirojektuwa maassantanni afantannoti poletiku kakkayishshira ikkinokkita naqqassannote yiniro kapho di ikkanno;konne dhagge naqqassanno barri di xeertote.
Tenne lamala giddo Sidaamu Qoqqowi giddo baca pirojektuw maassante looso hanaffanni afantanno. Kuru giddonni lawishshaho kayinsiro Hawaasi quchumi mittoho. Hawaasi quchumi xaa yannara gobbbankera afantanno jajjabbanna wiinamunni lophitanni noo quchumma mereerinni mitticho ikkanna quchuma teessaanote loosi’ratenna hee’rate injiinoha assate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Konni garinnino Quchumahonna qooxeessaho afantanno quchummara xaphoomunni 1 biiliyoone ikkanno woxu fulonni loosantinota kolishshonna seesallichu kinchi doogga, xalala anganni wayi, fayyimmatenna rosu uurrinshuwa, gangalantanni base, hattono giddo doogganna labbinore dagoomaho horo uyitanno uurrinshuwaati loonse maassiinsoonnihu.
Kuni duuchu loosamanni noohu faffote giddo dikkino. Gobba hembeelsanno diini soossoore hee’reenna dagate e’noonni sheemaate gumulsateetilla. Ikkina ille la’anni,macca macciishshitanni noo kaajjado looso maanxe dandiinannikka? Dnachare la’annokki ille bushare calla xinqitannoti gobba diigate ikkitinota duuchunku huwanto. Tenne yeemmo wote awaawurtannoreno reqecci di assineemmo yaa dikkitino. Aleenni loonsanna woroonni diiggannonna meexxannore kaaliiqi eemaronsa!
Yareed Geetaachew
