Itophiyu miinjira badhete miqicho ikke keeshshinohu giwirinnu handaari xaano gobbate miinjira noosi qeechi luphiimaho. Gobbankera roorima daga baatto loosidhe galtinore ikkasa kaiminni daga sagalete wowe buuxidhanno gede assinanni hee’noonni harinshorano handaaru luphiima qeecha fulanni afamanno.
Handaaru gobbate giddoha giwirinnu laalchi hasatto wonshate noosi qeechira ledotenni gobbaydi woxu soorro buicho ikke sufino. Gumulaminohu 2014M.D gobbaydi dikkuwara laalcho sonke afi’noonnihu gobbaydi woxu soorro giddonni luphiima eo afi’noonnihuno giwirinnu handaarinniiti.
Gobbaydi dikkora sonkoonniri giwirinnu laalchuwa mereerinnino luphiima eo abbisiisinohu Bunaho. Bunu sa’u dirrara luphiima eo afisiisanni keeshshinoha ikkanna; saihu bejetete dirirano Bunu gobbaydi dikkora soyaatenni 1.4 biliyoone ale doolaare ale eo afi’noonni. Kunino, Bununni gobbaydi daddali dhaggenni umikki yannara afi’noonni seyoo ikkinota kullanni.
Bunu handaarinni maareekkisiinsanni hee’noonni gumira mootimma, handaarunni bobbakkinori loosidhe galtino daga, Buna dikkuwate shiqishshannorinna qixxeessite gobbaydi daddalira sokkannori qeechinsa luphiimaho. Baxxinohunnino, Itophiyu Buni bikkunninna isilanchimmatenni heewisamaancho ikkanno gede hattono luphi yiino waagira hiramanno gede bunu laashshaanonni ledo halante loossanni afantannori mereeerinni ‘’Daayye Bansa Buna Sokkanno Uurrinsha’’ mittete.
Uurrinsha sa’u 20 dirrara aleenni Bunu daddali loosinni keeshshitino. Xaa yannarano Bunu latishshinna dikko hattono waaga ledatenni handaara lossate haranchonna seeda yanna ajuuja amadde millissanni afantanno.
Buna batinyunninna isilanchimmatenni qixxeessatenni gobbaydi dikkora soyaatenni albisa ikkitinori mereerinni mitto ikkinohu Daayye Bansa Buna Sonkanni Uurrinsha; sai dirira Buna batinyunni gobbaydi dikkora soyaatenninna isilanchimmatenni baraarsha afi’ra dandiino.
Muli yanna kawa hananfoonnihu “Cup of Excellence” heewora sa’u lame dirrara qara deerra amaddinori tonne uurrinshuwa mererinni mitto ikkinohu “Daayye Bansa Buna Soyaate Uurrinsha” sai 2014M.D sayikki yannara harinsoonni heewora 2ki deerra amadatenni afanshanna baraarsha afi’rino.
Uurrinshate safaanchinna anni kalaa Asaffi Duukamohu sa’u 20 dirrara albaanni Bunu daddali loosira easira albaanni koatte biifisate loosono loosino. Bulleenna woloottano daddalu loossanni bobbahe loosino. Bunu loosi tirfe abbannoha ikkasi huwatinohu kalaa Asaffi; Buna laashshatenni hanafe gobbaydi dikkora shiqishate geeshsha iillino. Kalaa Asaffi rodoosi kalaa Mulugeeta Duukamonna beettosi Keneaan Asaffa handaara karsanatanno gede assatenni gummaamo ikkino.
Anjesinni Bunu daddali loosira bobbahinohu Keneaan Asaffihuno uurrinsha maareekkisiissanni noo gumira qeechisi lowoha ikkinota coyi’ranno. Hiikkonne loosono egennotenni massangiro gummaamo ikkannota ammanannohu Keneaani; egennotenninna yannitte hayyonni irkisatenni laalchu isilanchimma agarinoha gobbaydi dikkora soyaatenni handaara massagate qeechasi fulanni afamanno.
Buna laashshe hiratenni sae afi’nanniha luphiima horo huwatatenni hala’lado looso loosa dandiinannita coyi’rannohu Keneaan; Bunu handaarinni bobbahate hedo hooggusirono; annisi Bunu daddali loosinni noosi jawaante la’’atenni handaara karsama dandiinota kulanno. Baxxinohunni kompiyuterete saynse rososi harunsate Ameerika hari yannara Itophiyu Buni noosi adhamooshshenna waaga huwata dandiino. Ikkinohura, gobbaydi dikkora maatesi uurrinsha shiqishshanno Buna hiratenni uurrinsha kaa’lanni keeshshino.
Rososi gude gobbasi higi gedensaannino uurrinsha massagatenni; dikkote latishsha yannitte hayyonni irkisatenni haaruudde loossate hayyo diriirsatenni; hattono wedella qajeelse loosu giddora eessatenni soorro abba dandiino. Konni garinni loosanni, sa’u sase dirra kawa uurrinshate eo lophitanno gede korkaata ikkino. Uurrinsha saihu sasu diri albaanni dirunni 8 miliyoone doolaare eo afidhannoha ikkanna xaa yannara kayinni diru 37 miliyoone doolaare eo afi’ra dandiitino.
Uurrinsha Sidaamu qoqqowiranna Kafu zoone qooxeessira Buna laashshitanno. Sidaamu qoqqowira afantanno haammata Buna laashshidhe galtinoriwiinnino batinye Bunu laalcho gamba assitanno. 45 kuminni 50 kume ikkitannori qooxeessaho loosidhe galtinoriwiinni Bunu laalcho gamba assitanno.
Uurrinsha Sidaamu qoqqowira babbaxxitino qooxeessuwara 71 ikkitannoti Buna luxumbanni industirra nooseha ikkanna; kuri industirranni Buna luxumbe mooshshine qixxeessatenni Addis Ababa sonkanni; hakkiinnino hasiissanno qixxaawo gundi gedensaanni gobbaydi dikkora sonkanni.
Uurrinshatenni ledo xaadooshshe kalaqatenni laashshidhino Buna uurrinshate shiqishshanni afantannori 50 kume ale ikkitannori loosidhe galtinori ledotenni 2500 ikkitannori kayinni miilla ikkatenni Buna laashshitanni uurrinshate shiqishshannoreeti. Uurrinshano kuri loosidhe galtinorira laalchonsa lossate Bunu kaashsho qixxeessatenni bebbeekkannohanna giwirinnu ogeeyye gaamatenni irkissannonsa gede assitannoha ikkanna laalchonsano luphiimu waaginni hidhitanno.
Uurrinsha diru dirunkunni 10 ooso qajeelsitanni woyyaawa guma abbitinore qaxartanno. Konni dirinnino, 20 wedella qajeelsate mixo amaddino. Aantanno onte dirrarano kiirotenni 100 wedella qajeelsatenni Bunu loossa egennotenninna ogimmatenni massagatenni laashshinanninna gobbaydi dikkora qixxeessinanni loossanotano kullanni.
Buna laashshatenninna gobbaydi dikkora soyaate loosinni bobbakkinoti ‘Daayye Bansa Buna Soyaate Uurrinsha’ Sidaamu qoqqowira calla qixxeessinoonni Buna gobbaydi dikkora soyaate harinshonni 110 mannira; hattono laashshate harinsho 250 xaphoomunni 360 mannira uurrinshatenni loosu kaayyo kalaqqino. Bunu laalchi iillanno yannara kayinni 150 ikkano manira yannate geeshshi looso kalaqqanno.
Qooxeessaho Buna hala’ladunni laashshinanniti hala’lado baatto nookkitanna loosidhe galtinori gate laashshatenni uurrinsha sa’u dirrara dirunni 6500—7000 toone Buna gobbaydi dikkora soya dandiitinota qaagiissinohu Keneani; 2015M.D 50 miliyoone kiilogiraame shoe Buna gamba assate hattono 10 kume toone Buna gobbaydi dikkora soyaate loossanni noota coyi’ranno.
Ameerika, Jermanenna Kooriya lede 25 gobbuwara Bunu laalcho shiqishshannoti uurrinsha; albillichono Bunu laalchonna laalchimma lossatenni hattono isilanchimma ledatenni woloottano gobbaydi dikkuwara shiqishate mixo amaddino. Kaqenkera macca fultinori ‘Star Bucks’ na ‘Nislem’ yaamntanno uurrinshuwa ledo xaaddotenni dikkote xaadooshshe kalaqa dandiitino. Dikkuwa halashshatenni Itophiyu Buna roorenkani kalqete dikkuwara shiqishatenni afi’nanni eonni aleenni gobba egensiisate ragaannino Bunu luphiima qeecha amadinota Keneani coyi’ranno.
‘’Itophiyu umi yannara Bunu afamino gobba ikkiturono; hasiisannonke garinni kayinni dihoronsi’noommo’’ yaannohu Keneani; Bunu xaa yannara kalqete xibbee biiliyone doolaare industire ikkinotanna aantanno lame dirrarano lame xibbee biliyoone doolare iillara dandaanno industire ikkasi mashalaqquwa leellishshanno. Ikkollana, konni giddonni Itophiyu amaddino qeechi kayinni lowonta woffi yiinoha ikkasino kulanno.
Buna laashshitanno maatewiinni ilaminohu Keneani baara wido noosi keeshshonni Bunu daafira noosi egenno lossi’rinoha ikkanna handaara roorenkanni egennotenni massagateno uurrinsha albillicho rosu mine fanatenni Bunu daafira rosiisate mixo amaddinota huwachishanno. Konninni, aantanno ilama Buna laashshite hiratenni sa’e Buna lainohunni noonsa egenno hiratenni eo afi’ra dandiitannota kulanno.
Uurrinsha aantanno yannarano handaara halashshatenni isilanchimma noosi Buna gobbaydi dikkora xoxxiissame qixxaawino Buna gobbate giddo dikkorano shiqishshanni afantanno. Muli yannarano Hawaasi quchumira deerrase agartino kaaffe fanate qixxaabbino.
Dagoomitte yawose fulateno; uurrinsha Sidaamu qoqqowira Bansanna Arbagoona lede shoole woraddara deerransa agartino rosu minna mintanni afantanno. Rosu minna ijaarshi konni dirinni goofeenna mootimmate sayinse uynannitano Keneani lede coyi’rino. Konne calla dikkino; uurrinsha doogga, wayinna caabbichu safote latishshuwano halashshatenni dagoomu horoonsi’ranno gede assitanni afantanno. Albillichono, qooxeessu dagoomi laalchimma lossate dandiisiissanno irko assate uurrinsha hixamanyite loossanno.
Ikkado dikkote injo nooseti ‘Daayye Bansa Buna Gobbaydi Dikkora Sonkanni Uurrinsha’ seeda yanna mixosenni Itophiyu Buna lede wolootta gobbuwarano Buna laashshatenni dikkote shiqishatenni kalqoomu uurrinsha ikkate ajuuja amaddino.
Amsaalu Felleqe
Birra 17, 2015 M.D Hamuse
