S/Qo/ Me/,Qaaqquullu Wedellunna Dagoomittete Hajubba Biiro Sooreette
Yanna yannatenni baadiyyetenni quchuma higge timbiliqqannorinna doogimaru heeshshora aamantanno ooso kiiro batidhanni daggino. Konninni kainohunni babbaxxino diru deerrira afantannori qaaqquullinna wedellu geeshsha noo ooso quchumma tinte doogimarrate akkimalu akati aana heedheenna la’’a rosantanni daggino. Tini hajo la’annonsari deerra deerranko afantannori mootimmate bissa babbaxxitino yannara tenne ikkito gatisate sharro assiturono hajo kayinni bikka sa’e xaa yannara huluullissannonna hasaawissanno deerra iillitino. Quchuma timbiliqqe doogimaru heeshshoranna addi addi gawajjora aamantanno ooso batidhe leeltanno qooxeessubba mereerinni Sidaamu qoqqowi baxxinohunni Hawaasi quchumi qarunni kullanniha ikkanna ninkeno tenne hajo aana illacha assatenni tenne Lamala Bakkalcho Gaazeexi Wosinchu amadonkenni qoqqowu meentu, qaaqquullu wedellunna dagoomittete hajubba biiro sooreette dukko Immebeeti Isayyaasita hajote aana hasaawinse aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Qoqqowoho yanna yannatenni qaensanni ka’e quchuma timbiliqqannorinna doogimaro fultanno ooso kiiro batidhanni daggino; konnira Sidaamu qoqqowira konni deerrinni qaaqquullu baadiyyetenni quchuma higge timbiliqatenna doogimaro fulate qara korkaata ikkinori maatiro bandoonni?
Dukko Immebeet:- Garanko Sidaamu qoqqowira baadiyyetenni quchuma higge timbiliqqanno qaaqquulli kiiro yanna yannatenni lexxitanni daggino. Baxxinohunni baalante Sidaamu qoqqowi giddo noo woraddanni Addis Ababa higge hadhanno; roore anga kayinni Hawaasi quchuma dagganno. Konne calla ikkikkinni kiirotenni ajjo ikkinnina baadiyyetenni fulte Alatta wondonna Yirgaalame labbino quchummano fulate akati no. Konnira korkaatu maati yaannohu aana babbaxxitino yannara Hawaasi quchumi ledo xiinxallo assinoommo. Xiinxallotenni afi’noonni gumi garinni addi addi korkaatta kaima ikkitanno. Umi korkaati maatete buximaati. Layinkihu amatenna annu tidhama korkaatinni, sayikkihu darawote xiiwonna shoolkihu ama woyi anna reyotenni hooggino ooso qaensa agurte quchuma fultannota buunxoonni.
Ninke kayinni roore anga korkaatu gede assine adhinoommohu buxima ikkitinotaati. Maate buximate korkaatinni ooso lossate mitii’mitanno woyte ooso qaensanni fultanno; hakkiinnino doogimaro fulate reqeccaabbannotaati xiinxallo leellishshannohu. Kiirotenni la’nummoro roore anga amaddannori togoo oosooti.
Woluno quchuma hige timbiliqate bikkinna akati woradu woradu garinni babbaxxanno. Lawishshaho; Hawaasi quchuma higge timbiliqqanno ooso quchumu qooxeessira heedhannoreeti. Togo yeemma woyte roore anga Tuulatenni, Lakkotenni, Shabbadiininninna Gorcheenninna Borrichunni timbiliqqe dagganno. Kuri quchumma qooxeessaho noore ikkitollana qaccete woradinni Arooreessunni ka’e kiirotenni shiima ikkiturono daggannori noota buunxoommo.
Biironkehu qaru illachi tenne ooso qaensa qola ikkinohura korkaatu maatiro buuxate tenne qooxeessubba marroommo. Konni garinni qarunni buximanna, maatete tidhamanni iillitannonsa gawajjonni xooqqe daggannore ikkansa bandoonni. Tini ikkito woraddate geeshsha dirrine buunxoommo hajooti.
BAKKALCHO:- Qaaqquullu timbiliqanna doogimaro fula ajishatenna co’o assine gatisate biiro xaa geeshsha hadhino harinshonna adhinoonni qaafo mageeshsha gummaamoho; xaa yannarana ma loossanni afantanno?
Dukko Immebeet:- Assinoommo xiinxallonnino Doogimaro fultanno ooso kiiro ajishatenna gargarate hattono fultinore qaensa qolate qarunni maatete aana loosa hasiissanno yitanno gumulo aana iillinoommo. Konni daafira maatete aana illachishino looso loosa noonke yitanno hedo amandoommo. Konni kaiminni latishshu seftineete yinanni qixxaawo noonke; tenne qixxaawonni baxxinohunni buxichu buxicho yinanni meenti seftineetetenni hanqafamanno gede hattono biirote deerrinni hasattonsa garinni loose e’’o afi’ranno gede assate ha’noommo harinsho no. Konni alba fultino ooso qae qollanni woyte maatete e’’ote bue ikkanno gede me’’e, gerewo woyi woxe uynanninkanni; xa kayinni kuni gateenna annu woy ama loosa dandiitannoha ikkiro shiimaaddare loose oosichinsaha rosu uduunnenna sagale dandaanno gede dandiisate injoo kalanqoommo.
Ninke widoonnino rosu uduunnenna yuniforme kaa’lineemmo. Kayinnilla ninke jawiidi irkooti yineemmotinna uurrinshunniha assa dandiineemmohu insa uurrisa dandiinummorooti. Dagoomittete hajubba ninke biiro hundaanni hanqafantinohu tayixe dirooti. Konni alba biiro meentu, qaaqquullunna wedellu hajubba calla amaddanno yannara doogimaru ooso hajo dagoomittete hajowaati hadhannohu. Hajo qaaqquulle ikkansanni ninkewa dagganno, doogimaru ooso yine dagoomitte hajowa massinanni, xa kayinni tini hajo wo’munni wo’ma ninkewa daase ledo amadaminohunni togoo maate bandoommo. Konninnino buximate korkaatinni oosonsa doogimaro fultino ooso hiikko woradiranna mama nooro qooxeessansa bandummohu gedensaanni hajo ninketa calla ikkitinokkihura qoqqowu hajo ikkasenni qoqqowu pirezidaantichiwa iillinshoommo.
Tenne hajora e’’o gamba assate addi addi qixxaawo qixxeessinoommo. Tenne qixxaawo aana oosote maate afantanno gede assatenni saadate jiro latishshi, gibrinnu biironna loosu kaayyo kalaqo biiro ledo qinaambe oosonsa doogimaro fultino ooso maatera loosu kaayyo kalaqate hendoommo. Tenne qixxaawo harunsine muli yannanni jawa millimmote ba’re harinsanniha ikkanna tenne hajo aana sumimme kalanqe loosu giddora e’’ate qixxaawote aana hee’noommo.
BAKKALCHO:- Addi addi hayyo horonsidhe qaaqquulle doyissitannore seerunni xa’mamaano assatenna rosiissanno qaafo adhate widoonni biiro mageeshsha murci’raanchimmatenni loossanni afantanno?
Dukko Immebeet:- Sidaamu qoqqowira seeriweelo qaaqquullu doyicho bati’rano hoogguro sa’e sa’e kalaqantanno. Tenne aana ninkeno babbaxxitino qaafo adhinanni gede assinoommo. Baxxinohunni xawo ikkinokki garinni qaaqquulle doyissitannori (Dallaalootu) afantino. Kuri mannooti hajo xaa yannara seeru hundaanni afantanno. Muro sayinsoonnirino no. Xaa yannara wole quchummara qaaqquullu ledo amadaminohunni kalaqamannore macciishshinanni hee’noommo. Wolewa kalaqantuti danchano ikkito busha ikkito gedeno konne qoqqowono daggannokki korkaati dino; konni daafira balanxe qoropho assa hasiissanno.
Mixonke giddono qaaqquullu amadooshshi aana illachishshino qixxaawo noonke; tenne qixxaawonni oosote maatenna lossitannori ledo kaajjinshe hasaawate mixo noonke. Qaaqquulle seeriweelo doogonni doyissitannori xaaddinonkeha ikkanna rosiissannota seeru qaafo adhinoonni. Ninkeno hajote aana kaajjado harunso assinanni hee’noommo. Woraddate afantannori handaaru borro minnano illacha tugge loossanni nooha ikkanna polise, seeru allaalshi, yooaanonna wolootuno hajo la’annonsa baali qinaabbe loossanni nooha ikkasinni gummaamo looso loonsoommo yee hedeemma; konni gedensano mixonke garinni kaajjinshe loonse woyyaambe dagganno gede assineemmo yitanno ammana noo’’e.
BAKKALCHO:- Qaaqquulle dhukinsa aleenni loosiisano amadante ka’anno hajooti. Qaensanni fulte Hawaasi quchumi giddo togoo assootira reqeccaabbino qaaqquulle bandoonniri heedhanno? togo assitannori aana hiittoo qaafo adhinoonni?
Dukko Immebeet:- Tini hajono aleenni ka’ino xa’mo gede sidaamu qoqqowira batidhe leeltannota ikkano hoogguro sa’e sa’e kalaqantanno. Kunino mitootu fiixa ikkitinori lossi’neemmonna rosiinseemmo yite abbituhu gedensaaanni mine gatisatenna dhukinsa aleenni ikkinoha mini looso loosiissanno garaati noohu. Minira abbituhu gedensaanni qaaqquulle awuutisiisa, dhukinsa aliidi looso loosiisanna ganatenni mannimmansa aana gawajjo iillishshannori no. Kiirotenni shiima ikkiturono togoo assooti mine minenko maaxame hee’ranno. Muli yannanni nafa rosiiseemma losseemma yite qaaqqo fiixunniwiinni abbite mini giddo usurte maaxxinota mitte mancho anfoommo. Togoo assooti horontanni kalaqamannokki gede qaaqquullu wolqa doogimale horonsi’rate aana kaajjinshe loonsanni hee’noommo. Tenne mancho hajono seeru angara afantanno.
Tenne hajo aana jawa qeecha amaddannori meentu latishshu gaamooti. Kunino togoo hajubba duucha woyte xawo fultannokki daafira meentu latishshu gaamonni mittu qooxeessira noori gamba yee hasaawannohura dirisi rosoho iillinohu mittu qaaqqino rosu mininni gata dinosi yitanno sokko uyneennansa loosanni no. Konni garinni togoo hajubba heedhuwinni xawo fultanno yaate. Konni daafira togoo hajo kalaqantuwinni mashalaqqe iillitunke yannara darga iilline tini mancho rosiisa hoogasenni, qaaqqu wolqa doogimale horonsi’rasenni xa’mamaancho assineemmo. Woleno togonni baadiyyetenni fiixu qaaqqo rosiiseemma yite abbite mini giddo gatisasenni lossidhanno mancho rodiinni siyatantino qaaqqono no; jaddaaleessu aana 18 diri usuru qoricha sayinsoonni. Togoo ikkitubba kalaqantuwa harunsine rosiissanno qaafo adhinanni hee’noommo. Dagoomuno baxxinohunni seennu aana babbaxxino garinni iillitanno gawajjo xaadduwa qummeessatenni xawo fushshanni noo daafira harunsine seeru qaafo adhinanni hee’noommo. Togoo assoote gargarateno woraddatenna olluubbate ledo halamme jawaata looso loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Umo kayissanni qaaqquullu quchuma hige timbiliqate mittunna qaru korkaati buxima ikkitinota kayisootta; tini biiro kayinni meentu hajono xaphi assite amaddannota ikkasenni oosote amuwi loose miinjunni umonsa dandee qaaqquullensano amade lossa dandaanno gede biiro assitanno irko heedhanno?
Dukko Immebeet:- Garanko oosote amuwiwa noohu buximate bikki addintanni dadillisannoho. Qaetenni fultino ooso qolle massinanni woyte mayra abbitini yaanno geeshsha iillishannoho. Konnira Qoqqowu meentu, wedellu, qaaqquullunna dagoomittete hajubba biirono kuri meenti buximatenni fulanno gede e’’o gamba assinanni qoxxaawo aana beeqqisiinseemmonsa. Togo assineemmo woyte uminkenni mitte qixxaawo qixxeessineeti. Kunino baatto afidhino ama heedhuro irsha loosira dandiitanno gede assate, daddalo dandaannore ikkiro baadiyyete shiimaadda daddalo, badala, waasanna buuro lawinore dadda’lanno gede assate woxu irko assinoommo. Togo assinoonnihunni loose heeshshonsa woyyeessi’rinore la’’a dandiinoommo.
Xaa yannarano 2 kume ikkanno amuwa lukkuwu ce’’atto giddora eessate qixxaawo gundoommo; tenne lamala giddo 8 kume ikkanno lukkuwa kuri meentira iillishate qixxeessinoommo. Togo assinoonnihu xaa yannara lukkuwu ce’’atto garunni amandiro barru barrunkunni e’’o afi’ra dandiinanni looso ikkasinni kuri meenti barrunni uminsa e’’o kalaqiranno hayyo injeessateeti. Sai diro konni handaarinni loonsoommo loosinni ledote tayixe ko garinni gumulate mixo amande loonsanni hee’noommo. Harinshotenni baalankawa iillineemmo yee hedeemma. Konne looso loonseemmohu babbaxxitino bissa ledo halamatenniiti. Togo yaa mootimmate bejetenni,mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwa irkonna nna dureeyyete ledo halamme loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara qoqqowoho hala’litanni dagginota qaaqquullu timbiliqanna doogimaro fula hattono babbaxxino garinni qaaqquullu aana iillitanno gawajjo ajishatenna harinshotenni gatisate aantete mixo’ne maati?
Dukko Immebeet:- Biirote garinni aantete qarunni amandoommo mixonke mittu qaaqqino doogimaro fulannokki gede assateeti. Doogimaru heeshsho akiimalimma dagoomu seekke afanno gede huwanyo kalaqate looso loonsanni hee’noommo. Maate ayee geeshsha buximate giddo noore ikkiturono oosonsa insawiinni xeertidhukkinni ledonsa heedheenna afidhure loosse lossidhuro danchaho. Konnira mageeshshi qaaqquullinna wedelli doogimaroho nooro, mageeshshi maate huucci’rate fultinoro bandoommo. Tenne widoonni hala’lado mixo amandoommo; baxxinohunni maate loosse umonsa dandiitanno gede, oosonsano rosiisi’ra dandiitanno gede injoo kalaqate loonsanni hee’noommo. Kunino baatto afi’rinori irsha loosi’re rahotenni iillanno laalcho laashshi’ranno gede assa, baatto loosi’ra dandaannokkiri hee’riro baattonsa loosiinse rahotenni iillanno laalcho laashshatenni horo afi’ranno injoo kalaqate qixxaawo gundoommo. Konni daafira qarunni huwanyo kalaqanna loose e’’o afi’ranno hayyo injeessa illacha uyneemmo hajubbaati.
Togo assinummohu gedensaanni polisetenna ga’labbote bissanni ledo loonseemmo loossa no. Tenne ooso doogimarunni kayinse uurrinsummohu gedensaanni babbaxxino amali giddo noore ikkitara dandiitannohura umihunni Sasu agani qajeelsha uyneemmonsa. Tenne Sasu agani yanna giddo maatete aana loonseemmo. Aanteteno ooso maatenniwa qollummohu gedensaanni galagalte doogimaro fultannokki gede assineemmo. Konni alba noo rosichi ooso doogimarunni kayinse maatenniwa qollanni woyte me’’enna gereewo labbino saadanna ledonniha 4 na 5 kume birra maatete uynanni. Tenne la’annori qachu mannooti uminsa oosichono doogimaro fultanno gede xixxiiwatenna qaaqquullu uminsano quchuma higge fulate kakka’anno akataati noohu.
Konni daafira kuni ikkannokki gede mitte hinge qajeelsha uyne qae qolloonni ooso wirro doogimaro fultannoha ikkiro seeru qaafo adha hasiissanno daafira polisete ledo loosate hendoommo. Balanxe kayinni qae higguhu gedensaanni hakko hasiisannonsare qixxeessa hasiissanno yine loonsanni hee’noommo. Konnirano tenne hajo qoqqowu pirezidaantichira shiqinshoommoha ikkanna isino hajote illacha tuge bejeteno gaamme loonsanni gede umisi massaganni noo garaati noohu.
BAKKALCHO:- Jeefote deerra deerranko afantanno handaaru massagaanorano ikko dagoomaho hattono hajo la’annonsa baalira sayisatta sokka heedhuro?
Dukko Immebeet:- Baalanti woradda ooso qaensanni fulte quchuma higge timbiliqqannokki gede assate looso loosa agarantannonsa. Korkaatuno baalanti dagoomu bissa taalo heeshshote deerrira noore di ikkitino. Afi’raammaho woy miinjunni woyyaabbinoreeti yinanniri dagoomu bissa buxichu buxichooti yinannire hoongunni kainohunni hudidhe doogimaro fultannore irkisate rosichi heeroommenkero anga la’e galate goodimaro fultanno maate kiiro ajisha dandiineemmo yitanno ammana noo’’e. Hudidhe doogimaro fultanno qaaqquulleno hakko bikkinni gatisa dandiineemmonkanni. Sidaami baatto shama ; duuchankare loonse afi’ra dandiinanni baattooti. Baadiyye fulle la’niro shiima kiiro noonsari buxichu buxichooti yinanniri nooha ikkirono batinyu kayinni baatto, saadanna irsha afidhinore ikkansanni loosse hee’ra dandiitanno dagaati. Konne kayinni beeqqine gala ronsoommoro mittuno hudi’rannohu dihee’rannonkanni.
Konni daafira woraddate heedhinoonniri meentu, qaaqquullunna dagoomittete hajubba borro minna sooreeyye, woraddate gashshaano, loosu massagaanonna daga qinaabbe hajote aana illacha tugge loossuro mittu qaaqqino doogimaro fulannokki gede assa dandiinanno. Tini ooso quchuma timbiliqqanno woyte agadhannonsari danchare di ikkino; barra arrishshu aanansa dirranni dana soorranna hossanno; hashsha kayinni qiidu, xeenu yanna ikkituro lolahu giddo goxxanno; lolahu adhanno oosono heedhanno. Doogimaroho hossanno woyteno kaameelunna addi addi danora reqeccaabbara dandiitanno. Hudetennino gawajjantanno. Tini ooso ga’a gobba riqibbanno qansootaati, mitte higge ilantu eega hasiisannonsare afi’ranna rosa hasiissannonsa. Ooso doogimaro fultuhu gedensaanni moora, mulqiranna jaddo loossannore ikkitanni lophitanno; ga’a galagalte loose galannohura yaaddo ikkitanno. Konni daafira tenne ooso doogimaru heeshshonni woxxate baalunku dandiinummo bikkinni sharrama noonke. Qaaqquullu qaensanni fulte quchummate doogimaru heeshshora reqeccaabbannokki gede assate kayinni baxxinohunni woraddate noori handaaru massagaanonna gashshaano hajote aana murciraanchimmatenni loosa agarantannonsata huwachishate hasi’reemma.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte ledonke keeshshootta daafira galatinke wodaninniiti.
Dukko Immebeet:- Anino galateemma.
Qiddist Gezaheny
Birra 17, 2015 M.D Hamuse
