Manchi beetti lubbotenni hee’rate sagale, way, minunna uddano afi’ra noosiha ikkanna; heeshshosi woyeessi’ratenna woyaawino garinni laashshi’rate hattono woyyaabbino heeshsho hee’rate tunsichunni fule caabbicho afi’ra noosi. Caabbichu wolqa manchi beettira xawaabba kalaqatenni sa’e duuchu handaarinni miinjunna dagoomitte horo uytanno.
Quchumaho ilamme lophatenni afi’nanni horo giddonni mittu caabbichu owaanteeti. Quchummate heeshshonna mitte mittenti loossate millimmo caabbichu wolqanni ledo xaaddannote. Caabbichu ba’’anno woyteno duuchunkuri gufi’ranno.
Elekitirikete caabbichi macho beettira noosi horo baca ikkite heedheennanni roore anga ikkitannoti baadiyyete daganke kayinni xaano caabbichu owaante garunni diafidhino. Techo geeshshano, kurraaze horonsidhanno daganke kiiro bacate. Konni kaiminnino lowo manni heeshshonsa woyyaabbinokki garinni massaganna la’nanni.
Manchi beetti heeshshosi shotu garinni massaganno gede dandiisiisate caabbichu luphiima qeecha afi’rinohura wo’mante gobbanke qooxeessuwara dituqino. Konne qarra tirateno xaa yannara mootimma hala’lado caabbichu doorsha iillishate illachishshe loossanni afantanno. Bayiriidi haaroo’mate kofo loosi goofanno woyteno miliyoonetenni kiirranni qansooti caabbichu wolqa afidhano gede assate mixi’noonni. Wolootta caabbichu wolqa burqissanno hayyonnino horoonsi’ne dagooma horaameeyye assate wo’naallanni hee’noonniha ikkirono xaano hasatto lowote. Konnirano, babbaxxitinota cabbichu doorshuwa horonsi’ra gadacho ikkitanno. Arrishshote wolqa horoonsi’ratenni caabbichu wolqa burqisate loossano hananfinkunni seeda yanna kiirantino.
Konne duucha assineennano xaa geeshsha caabbichu wolqa doorsha ikkinoha Soolaare afidhinokki qansooti kiirono haammatate. Kuri qansootira caabbichu wolqa iillishate mootimmanna hallanya uurrinshuwano hixamanyite loossanni afantanno.
Soolaarete wolqa burqisa dandiisiissanno tekinoloje shiqishatenna gobbate giddo loosate loosinni haammata uurrinshuwanna qansootino bobbakkino. Caabbichu wolqa iillitinokkiwa baadiyyete qooxeessuwara Soolaare halashshatenni; tunsichu giddo heedhano qansoota caabbicho afidhanno gede assa dandiitino uurrinshuwa mereerinni ‘Green Scene’ yaamantanno uurrinsha mittete. Uurrinshate safaanchonna loosu harisaanchono Reqiiq Beqqele yaamantanno.
Reqiiqi ilante lophitinowa Addis Ababaho caabbichu wolqa afi’rate kaayyo heedhuserono; caabbichu nookkiwa heedhanno qansooti no yite diheddannonkanni. Ikkollana, jawiidi rosu uurrinshar rosose gudde loosu giddora e’u kawaati konne halaale huwattinohu.
Addis Ababu yuniversitenni Elekitirikaale Injiineringenni rosose guddinoti Reqiiqi; Elekitirkaale diizaynenni mittu diri geeshsha loossu yannara xa iillitino deerrira caabbichu wolqa doorsha ikkinoha Soolaare tuqisate hedo dinoosenkanni. Ikkollana, caabbichu manchi beettira lowonta hasiisannoha ikkasi seekkite huwattu.
Techonni settu diri albaanniiti xa bobbakke afantanno loosisera kaima ikkinoseha Soolaarete kubbaniyya karsantinohu. Kubbaaniyyu mittichu baadiyyete woradira Soolaare eessate loosaasine hasi’ri yannara iseno hakkiicho qaxarantu. Umikki yannarano caabbichu niikki qooxeesira e’e Soolaare tuqisate looso hanaffinota qaagganno.
Qooxeessu baadiyye ikkasinni caabbichu nookkiwaati. Hattenne yannara Soolaare eessinannihu fayyimmate uurrinshuwara calla ikkanna; ‘’loossanke gundeemmo geeshsha hattenne basera lame lamala ale ikkanno barrira keeshshineemmohura keeshsho’yanni lowore rosumma’’ yitannoti Reqiiqi; tenne dagonni caabbichu manchi beettira lowonta hasiisannoha ikkasi huwattinota kultanno.
Soolaare qasate hadhinowa kalaqamu lowontanni biifadoho. Babbaxxinohu giwirinnu laalchino hala’ladunni afamannowaati. Duuchurinni jiroo’mitinori qooxeessu teesaano kayinni caabbichu kaayyo diafidhino. Fayyimmate ogeeyyeno hashshi yannara xaginateho dagganno owaatamaanora hasiissanno owaante aate angate bilbilansa xawisse horonsidhanna la’ino. Kurraazetennino caabbishshanna hattonni. Konni deerrinni qarru giddo afamanno dagoomira mala kalaqatenni horaameeyye assa kayinni mageeshshi hagiirre aannoro hedate diqarrisanno. Reqiiqirano konne qarra tirtanno hedo dagguse.
Qaxartinose uurrinshanni ledo basetenni base harantanni Soolaare qassannoti Reqiiqi; tenne dagonni babbaxxinowa gobbate qooxeessuwa afatennino sa’e konne looso hala’ladunni loosate injo afidhino. Tenne dago horonsidhe tayxe ontu diri albaanni umisenni Soolaarete wolqa bebbeehate looso hanaffu. Hattenne yannara loossase amaddino garinni harisi’rate woxu anje xadduserono loosoho luphiima hasattonna kakkaooshshi noose daafira xaaddinose jifo cincatenni sa’e loosose kaajjishshe suffino. Korkaatuno, dagoomu qari isera xaaddinose jifonni rooranno daafira.
Baadiyyete babbaxxitino qooxeessuwara kurraazete caabbichi kaiminni ka’anno giiranni mannunna jajju aana dano iillitanni keeshshitinota dagoomuywiinni huwattinoti Reqiiqi; ‘Green Scene’ yaamantanno uurrinsha fanatenni gobbaydinni Soolaare eessitanni bebbeeha hanaffu. Loosisennino jawachishanno guma la’ino daafira haammatu qansootira caabbicho iillishate dandiitino daafira hagiirrise lowoho.
Gobbaydinni eessitanno Soolaare mereerinni rooriidi anga ikkitannota Chayinunni eessitanno. Loosoho luphiima woxe hasiisannoha ikkasi kulte; Koroonu fayya kalaqante taraabbu yannarano uurrinshate loosi aana jawa xiiwo kalaqinota coyidhanno. Ikkeennano, Soolaare bebbeehatenni ledo handaarunni haaruudde hedubba kalaqatenni heewisamaancho ikkateno hixamanyite loossino.
‘’Caabbichu duuchunkurira jawa doorshaati’’ yitannoti Reqiiqi; baxxinohunni loosidhe galtino daga caabbichu wolqa afi’ra hoogguro heeshshonsa woyyeessi’ra dandiitannokkita coydhanno. Caabbicho mini giddo horonsi’ratenni sae Soolaaretenni waa baletenni xuruuratenni laashshidhanno; laalchonsa shotu garinni gamba assidhanno gede kaa’lannonsa yitanno.
Xaa yannara xibbuunni 56% ikkannori Itophiyu qansooti caabbichu wolqa afidhinokkita kayisse; konni kaiminnino dagoomittenna miinju handaarranni baca qarrubbanna xiiwo iillitannonsata kultanno. Saeno, Soolaare egenno nookkiha hiratenni kalaqantanno qarrubba noota dimaaxxino.
Uurrinshasenna labbannorino mootimmatenni ledo ikkite loossanno. Xaa yannarano Soolaarete uduunne tuqissannohu Amaaru, Oromiyaho, Wodiidinna Sidaamu qoqqowubba ledo sheemaate e’e ikkinota kultanno. Soolaare shiqsha calla ikkikkinni horonsi’nanni gari egenno hasiissannotano coyidhanno.
Baatooshshe lainohunnino, woxe baatte adhitanno gede assitanno. Ledotennino, qooxeessaho afantanno maykiro faynaansete uurrinshuwa ledo xaadisatenni seeda yannanni baantanni gede assitanno. Wolu garinnino, horonsi’nanni baantanni gede assinoonniha ikkanna qoroqrateno sooftiweere kalanqoonni. Owaatamaano horoonsidhanna woxu kiiranni goofiro caabbichu ba’’anno; hakka woyteno baattanni caabbicho afidhanno.
Soolaarete dani babbaxxinoha ikkanna loosidhe galtinori woxu wolqansanna hasattonsa garinni hidhitanno. Caabbichu wolqa afi’ransanni babbaxxitinota yannitte hayyono horonsidhanno. Lawishshaho, angate bilbilinsanni horoonsidhe baattannori nootano kultanno. Soolaarete wolqa horoonsi’ratenni way paampenni shotu garinni waa afidhanno.
Tunsichu giddo heedhanno daga caabbicho afidhano gede asate tayxe lewu diri albaanni 20 kumi birrinni looso hanaffinoti Reqiiqi; xaa yannara xaphooma kaapitaalese 13 miliyoone birri ale iillinotanna 18 qansootirano loosu kaayyo kalaqqino.
Lewu diri loosu yannasennino Sumaaletenna Benishaangulete qoqqowubba lede Wodiidi, Sidaamu, Amaarunna Oromiyu qoqqowubbara 40 kume ikkitanno mannootira 9 kume ikkitanno Soolaarete owaante iillisha dandiitino.
Gobbankera caabbichu wolqa iillitinokki qooxeessuwara Soolaarete owaante wiinamunni iillisha hasiissannota kultanno. Konnirano, Soolaare rahotenninna shotu garinni iillishate wedellu egennonna wolqa horonsi’ra hasiissanno yitanno.
Qooxeessuwate jajjaba Soolaare qasatenni elekitirikete caabbichi iillinokkiwa Soolaarete caabicho iillishate wo’naaltanni afantannoti Reqiiqi; albillichono loossa halashshite loosatenni haammata qooxeessuwara iillishate mixo noose. Mixose gumulateno gobbaydi investerooti womaashshunni kaa’litannose gede loossani no. Ledotennino, Soolaarete wolqa uduunne bebbeehate millissino qooxeessuwara giwirinnu loossa hasi’nanni garinni loosantinokkitanna kaajjinshenna halashshine loonsiro lowo laalchonna tirfe afi’nani handaara ikkasino huwattino.
Dandaamise garinnino, loosose halashshite loosatenni caabbichu owaante afidhinokki daga wo’manti owaante afi’ra dandiita geeshsha Soolaare iillishate hasatto noose. Giwirinnu hadaarinnino bobbahate hasatto nooseta kultanno. ‘’Kalaqamunni jiroo’mitino gobbara hee’ne hudi’neemmo qansoota ikka dinonke’’ yitanno.
‘’Qooxeessinkera baca qarrubba heedhurono qarra tirate illenke fana dandaa noonke’’ yitannoti Reqiiqi; qarrubba kaayyote gede horonsi’ne loonsiro hasi’noonni deerrira iilla dandiinannitanna konnirano aja dumewiinni lowore agarrannita huwachishshanno. Lowo qarri no yaa lowo kaayyo no yaa ikkinohura mitte mittenta jifo kaayyote widira soorrine loonsiro qarrubba tirantanno; eono afi’nanni; lophono hattonno dagganno yitanno.
Duuchunku manni looso kalaqara didandaanno; kayinni, looso kalaqqino manniwa shiqqi yine loosatenni eono ikko egennonna ogimma afi’nani gede kaa’litannota qummeessitanno. Hiikkonne loosono loonsanni woyte looso ayirrinsenna banxe wodaninni noo egenno, egimmanna yanna garunni loosu aana hosiisa agarrannitano kultanno. Konni garinni loonsiro loosaasineno uurrinshuwano gummaamma ikkitanno yaatenni wedellu loossansanni ammanantinorenna kakkaooshshunni loosatenni gummamma ikka noonsata amaaltanno.
Amsaalu Felleqe
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
