Itophiyu daga gobbansa ayirrinyi agaramanno gede hasidhano. Konninni, babbaxxitino yannara giddoydinna gobbaydi diinnanni gobboomitte mittimma diigate fannoonni ola kaajjite sharramatenni Itophiya wo’mu ayirrinyisenni xaa ilamara ragisiissino. Xaa ilamano annuwinsawiinni adhitino eeggo adhatenni gobbate ayirrinye mundeensanninna miqichinsanni ayirrisiissanni afantanno.
Bire hundinni kayse gobbaydinna giddoydinnino kaadaano diinna cancishaanonni ledo halamatenni Itophiya diigate wo’naaltinokki yanna dino. Mittimmatenni heedhino daga sirchunninna amma’notenni babbaddanni mimmitu ledo baxantenna sumuu yite heedhannokki gede assatenninna gaance kalaqantanno gede assitanni gobbate ga’labbo booreebbannonna miinjuno dhukino gawajjamanno gede goxicho ba’e hunote assootensa gumultino.
Itophiyu diigamanno gede jawa qeecha fultanno yite ammantanno diinna tantanatenni qajeelsitenna qodhisiisatenni dhaggete diinna ikkansa xawoho leellishshanni keeshshitino. Cancishaanchu HWHTna labbinore tantanatenni hanqaffe biilloonyu aana wortanni; irkissanni ninke badheenni hee’noommo’ne yitanni jawaachishshanni yanate gedensaanni Itophiyu diigantanno gede lowohunni hixamanyite hunonsa gumultanni keeshshitino.
Konni garinni dagginori cancishaanchu HWHT wolquwa uminsa gobbankura diina ikkite keeshshitino. Hajajaanonsanni uynanninsaha Itophiya diigate sokko adhite gobbankera soorro daggara albaanni sa’u 27 dirrara gobba kadote gashshootinsanni barshe loossanni sayissino. Itophiyu mittimmara heellicho ikkitinore daganna dagooma duuchu garinni kakkayissanninna mimmitu ledo giwansiisatenni gobba hembeeltanni keeshshitino. Base basente hunote assootensa gumulate ka’lannonsa gede daga mimmito huluullantannonna mittimmatenni uuritannokki giwansiissanni sa’ino.
Cancishaanchu HWHT gaamo biilloonyu aana heedheno Itophiyu ayirrinye gobbaydi diinnara sayisse aatenni egennantinoreeti. Konninni baasino garinnino ‘’Ninke hagiirsiisannonkehu Itophiyu diigantanna la’’ate’’; ‘’Itophiya diigate Siooleno ikkiro dirrineemmo’’ yitanni gobbate kaadaanchimmansa leellishshino. Hunote mixonsa gumulateno Gargarooshshu olanto Aliyye hajajo aana hedeweelcho barshe iillishatenni hanaffe sase doycho ola fanatenni gobbansa qasatenni babbaxxitino doogganni gobba daaafursate hixamanyite hunote assootensa gumultanni afantanno.
Cancishaanchu HWHT qodhaano Woxawaajje 18/2014M.D sayikki doycho ola fantinohu Itophiyu mootimma Afriku Mittimma widoonni assinannihu keeru hasaawi hiikko garinnino ikkeenna qarrubba hasaambe tirate qixxaabbinota xawissuhu boode yanna gedensaanniiti. Cancishaanchu HWHT qodhaao wo’mu dhukinsanni ola fanate albaanni Itophiyunnita diilalote qoqqowo irkisaanonsa ikkitinori Itophiyu gobbaydi diinnanni meexisiissanni keeshshitino. Konni kaiminnino, Itophiyu mootimma gobbate ayirrinyenna mittimma agarsiisate yawose fultanno gede gadachishshino.
Itophiyu mootimma adhitanno qaafubba gadacho ikkitinohu cancishaanchu HWHT qodhaano wirro wirro ola fantanni horransanni calla ikkikkinni dhaggete diinna ikkitinorinni ledo qinaabbe gumultannohu hunote assooti kaiminniiti. Ikkinohura, gobbate ayirrinye agarsiisate Itophiyu mootimma horophilu fooliishshi’rannowa lede Federaalete uurrinshuwanna jajjabba xintu latishshuwa agara noose.
Itophiyu mootimma gobbate ayirrinye agarsiisate loossa baca horo afidhinote. Umihunni, cancishaano gaamo fantino olinninna dagate mereero mimmito giwate poletikinni xaa yannara Tigirayete daga shettote giddo ubbino. Elekitirikete owaante, way, bilbilu, baankenna rosu owaante afi’ra didandiitino. Yanna yannantenni mannihimmate irkora shiqinshanni gide qodhaanote shiqishatenni daga hudidhano gede assitanni afantanno.
Cancishaanchu HWHT qodhaano Tigirayete daga aana kulle gundannikki barshe assitanni afantanno. Konnira, Itophiyunnire ikkinore Tigirayete daga kuri hunote soqqamaasine kelleshshinni fushsha Itophiyu mootimma gadachooti. Ledotennino, mannihimmate irko gawajjamaanote iillishate loossara kaa’lanno.
Xaphoomunni, tenne yannara Itophiyu mootimma lame qara qara hajubba gumultanni afantanno. Mitto ragaanni, gobbate ayirrinyenna mittimma agarsiisa; wole ragaanni kayinni hiittenne hajono ikkito hiittenne basenna yannarano qarrubba hasaawunni tirate murci’raancho ikkitinota buuxisiissanni afantanno. Kunino, seeru garinni gumullanni harinsho ikkitinohura garaho; jawaachinshanni hajootino.
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
