Amsaalu Felleqe
Qoqqowoho afantannori baadiyyete woradda mereerinni mittoho. Woradu 19 baadiyyetenna 3 quchumu olluubba xaphoomunni 22 olluubba hanqafinoho. Sidaamu dagoomu qoqqowi qaru quchumi Hawaasinni 44k.m xeerti’re afamanno; Gorche woradi. Woradunnihu diilallote akati roorenkanni yaano xibbuunni 80% alichaame ikkanna worichaame diilalote akatino noosi. Woradaho xaa yannara 150 ale ikkitanno daga heedhanno yine hendanni. Gorche woradi Shabbadiini, Malga, Shaafaamu, Wonshinna Haweeli woraddanni ledo qasiisotenni xaadannoha ikkanna qoqqowu gobbaanni kayinni Oromote qoqqowi Kokkossu woradi ledo dannunni xaadanno.
Gorche woradira xaa yannara laalchimma lossatenna babbaxxitinota safote latishshuwa halashshatenni dagooma horaaameeyye assate loonsanni hee’noonni gara lainohunni woradu qara gashshaancho ikkinohu Kalaa Tsaadiqu Baxisohu ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino. Kalaa Tsaadiqi ledo assinoommo keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Woradaho laalchimma lossatenna roorenkanni eote bue halashshatenni dagoomu dagate heeshsho woyyeessate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tsaadiqu:- Gorche woradira xaa yannara mootimma amaddino mixo garinni dagate ikkannore loonsanni afammeemmo. Woradaho heedhanno daga qara qara giwirinnu loosinniiti eo afidhannohu. Eo callano ikkikkinni sagaletenni umonsa dandiitannohuno giwirinnu loossanni afi’nanni laalchinniiti. Qara qara giwirinnu loossa yinanni woyteno lawishshaho, woradinke egennaminohu goyirete loossanniiti. Tayxe dirinni calla goyirete yanna loosinni 6 kume hekitaare baatto latisate hende loosu giddora e’noommo. Qoqqowoho xaphooma goyirete loosinni egennantino woradda mereerinnino Gorche woradi hala’lado hekitaare baatto goyirete loosinni latisatenni jawa dhukanna qeecha amadannoho yine agarranniho.
Woradaho laashshinanniri qara qara mu’ro mereerinni mittu Hayxeho. Lamu dani Hayxeeti laashshinanihu. Sagalennihunna Biiru Hayxinni; lamu daninni egennamino. 2400 hekitaare ale baatto aana sagalete Hayxe hattono 2800 hekitaare baatto aana kayinni Biiru Hayxe laashshateeti mixo amande loosu giddora e’noommohu. Woleno, Qamadete laalcho laashshinaniha ikkanna Baaqeelano 2 kume hekitaare ale ikkitanno baatto aana laashshinanni. Shiima hekitaareno Atarano lashshinanni.
Woradu weesetennino hattonni egennaminoho. Loosidhe galtino daganke jawaatu garinni weese kaassanni sagaletenni umonsa dandiitanno garaati noohu. Weese baalante olluubbara laashshinanni.
Dagankehu eote bue roorenkanni giwirinnu laalchinniiti. Goyirete loossa gobbaannino Badheessu loossanni Dinnicha laashshatenni loosidhe galtino daganke eo afidhanno. Eo callano ikkikkinni heeshshote iibbabbono geisate jawa qeecha afi’rino laalchooti. Lawishshahono, tayxe dirinni woradinkera heeshshote iibbabbo korkaatinni daganke lowonta jajjartukkinniiti sa’inohu. Korkaatuno, loosidhe galtino daganke badheessa loosse ka’uro goyire loossanno; goyirete loosi gedensaanni kayinni gorsu looso loossanno; hakkiinnino wirro badheessu loosira sa’anno daafira laalchu anjeno dixaaddannonsa; heeshshote ibbabbono dijajjarsitannonsa.
Lawishshaho, badheessu yannara loosidhino Dinnichinni sagaletenni umonsa dandiitino yaa dandiinanni geeshsha heeshshote iibbabbo daganke dijajjarsitino. Tayxe dirinnino woradinkera Dinnicha kuntaalunni 300 birrira hirranniiti sa’noonnihu. Kunino tirfe laalcho laashsha dandiinoonni daafiraati. Konni kaiminni eo afi’rateno ikko sagaletenni umo dandaate jawa injo afi’ne sa’noonni. Daganke badheessu looso gudde ka’uro wirro goyirete loosira e’anno; hakkiinnino wirro gorsu loosira sa’anno daafira gorsu loosinnino shiimu shiimunni rosantanni dagginoti Kaarootete. Kaarootete laalchirano jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Gorsu loosinni kaaroote hala’ladunni laashshate wo’naallanniiti hee’noonnihu. Kaaroote hala’ladunni laashsha dandiiniro sagalimmate horoonsi’ratennino sae eono afisiissannote.
Woradu saadate jironnino hattonni egennaminoho. Saadate jiro lainohunni 169 kume ale ikkitannoti baadillittenna sircho woyyeessinoonni saada noo woradaati. Xaphoomunni 169 kume ale ikkitanno saada giddonni 20 kume ikkitannoti adote saadaati. Konninnino, woradinke adotenna buurunni lowonta egennaminoho. Woradaho baadillicho saada kiiro roortanno daafira handaarunni afi’nani laalchonna laalchimma lossateno sirchonsa woyyeessate loossano tayxe dirinni jawaantetenni loonsanniiti hee’noonnihu. Giwirinnu handaarinni irshunna saadate jiro widoonni woradinkera baalante olluubbara yaa dandiinanni garinni hala’lado saadate jirooti noohu. Saadate jiro giddonnino bande kallanniri Gereewoho. Woradinke Meunni roore Gereewu kiiro haammatte noo worada ikkasinni egennamanno. Baxxinohunnino Gereewu dikkono la’nanni woyte alichaame olluubbara Gereewu danchu garinni misanno daafira hala’ladunni ce’nanni. Gereewo cea callano ikkikkinni daddalu dikkootino yaa dandiinanni. Lawishshaho, mitticho ‘Harishifa’ yinanni quchuma Gereewu daddali mereershaati yine adha dandiinanni. Konni kaiminni giwirinnu handaarinni saadate jironninna irshunni woradinke lowonta egennaminoho.
Bakkalcho:- Gorche woradi roorenkanni Biiru Hayxinni egennamanni daynoha ikkasinni ledotenni woradu dagoomira haa’re dayno kaayyo maati?
Kalaa Tsaadiqu:- Woradaho laashshinanniri qara qara laalchuwa mereerinni Hayxe hala’ladunni laashshinanniha ikkanna roorenkanni kayinni Biiru Hayxe laashshinanni. Biiru Hayxi lame kaayyo haare dayno. Umihunni woradaho konni albaanni rosaminokkire haaru garinni hanafisiinseenna xaa yannara hala’ladunni rosamino. Kilaasteretenni bandeeti loonsannihu. Babbaxxinoha Hayxu danaati winxannihuna kayinni Biiru Hayxira ikkannoha dooramino wixa Asallu biqilu faafrikinniiti ninke afi’neemmohu. Asallu biqilu faafriki ledo e’noommo sheemaati garinni hasiisannonkeha dooramino sirchi wixa hakkiichinni afi’neemmo daafira xaa yannara Biiru Hayxi wixa afi’rate mitiimma dinonke.
Loosidhe galtino dagankeno woxensa yannantenni qixxeesidhe baatteenna uurrinsoonni maamari widoonni yannatenni dooramino wixi iillannonsa gede assinanni. Maamaruno shiqishi gedensaanni kilaasteretenni winxanni. E’noonni sheemaati garinnino lawishshaho Kenneeri kilaastere yine uurrinsoonni maamari widoonni laalcho gamba assineenna faafrikunni dagge woxe baatte hogophite hadhanno. Konni daafira Biiru Hayxe woradaho laashsha hanafa mitto widoonni eonna miinja lossanni no; wole widoonni kayinni sagaletenni umo dandaate ragaanni jawa kaayyo haa’re daynoho.
Woradaho Biiru Hayxe hala’ladunni laashshinanni hee’noonniha ikkanna mitte hekitaarennino shiimunni 32 kuntaali geeshsha laalcho gamba assinanni yineeti agarrannihu. Sai dirirano woradaho qaddo loosidhe galtinori gate kilaasteretenni winxoonnihunni mitte hekitaarenni 28 kuntaala laalcho kaysa dandiinoonni. Tayxe dirinni kayinni hekitaarenni 32 kuntaala Biiru Hayxi laalcho kayinsanni yine mixo amandoonni. Uurrinsoonni maamarino mare Asallu biqilu faafrikinni ledo kalaqanno xaadooshshinninna e’noonni sheemaati garinni winxanni yannarano hasiissanno ieko assanno; laalchu iillanno yannarano gide gamba asse worannoha ikkanna insano dagge hogophite hadhano. Konni garinnino laashshidhinori loosidhe galtinorira baatooshshu woxensa baankete widoonni eessitannonsa harinshooti kalanqoonnihu.
Biiru Hayxi daddalinna dikkote xaadooshshino xaa geeshsha danchu garinni harinsanni hee’noonnite. Woradaho kuni loosi lexxanniiti ha’ranni noohu. Lawishshaho, sai diro Biiru Hayxe 1 kuntaala 5600–6000 birri geeshshaati hirranni sa’noonnihu. Balanxe kalanqoonnihu dikkote xaadooshshi kaajjado ikkasinni dikko qiiddanno woy ba’anno yinanniri dino. Uurrinsoonni maamari Asallu biqilu faafrikinni ledo xaadooshshe kaajjishanni ha’ranno daafira waagu mommoddo dikalaqantanno. Konninnino, loosidhe galtino daga lowo geeshsha hagiirraamete. Tenne harinshonke wole kilaastererano halashshinani ha’neemmo yitanno hedo amandoommo.
Mitte kilaastere Biiru Hayxe wolenti kayinni sagalete Hayxe wixxannota ikkasenni handaaru loosi kaajjeeti ha’ranni noohu.
Bakkalcho:- Gorche woradira doogganna labbanno safote latishshuwa halashsho loosinna dagate kasseenya ledate ragaanni loonsoonniti woy loonsanni hee’noonni loossa iillitino deerra hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Tsaadiqu:- Woradu roorenkanni baattote ofolla garinni baxxinohunnino baattote gottinatinni luphi yee egennaminoho. Dooggate safote latishshi lowonta injiinokkiho. Tenne mitiimma tirateno mootimma umisenni xiinxallo assitu gedensaanni safote latishshuwa halashshate loossa harancho yanna giddo gumulate mixo amandoonni. Baxxino garinnino doogote latishshi woradaho sa’u lame dirrara albaanni lowonta ajinoha ikkasinni tenne mitiimma tiratenni dagoomaho dooggate latishsha halashshate amandoonni mixo garinni saihu mitto dironna boco ikkitanno yanna giddo calla mootimma amaddino mixonni gatamarroonnita agurranna qara qara 42 kiilo meetire doogo loosantino.
Loosidhe galtino daga laalchonsa dikkote shiqishi’rate qarrantanni keeshshitinoha ikkinohura doogo injaa hasiissanno daafira Biiru Hayxe winxanni kilaastere qooxeessirano doogote hoonge qarri noo daafira shoole olluubba xaadissannota 11 km doogo loonsoonni. Buusu loosino hattonni gumulamanni noo deerriraati iille noohu. Wolootu qooxeessuwarano hananfoonniti haaro doogga mixote garinni loosantanni gumulantanni no. woradinke deerrinni doogote safote latishshi loossa harancho yanna giddo hexxo aanno garinni gumulantanni noo daafira tini dagankera jawa kaayyooti. Muli yanna kawa amandoonni mixo garinni dooggate ragaani noo qarrubba tirranni hee’noonni; dagankeno hagiirraamete.
Doogote hasatto gooffannota ikkitinokkihura aantanno yanna giddono gatamarrannitinna haaro loonsanni dooggara illacha tunge dagate hasattonna xa’mora dawaro qolate murci’ne loonsanni.
Woleno xalalu aganni way halashsho widoonnino sai dirira amandoonni mixo gumulantinokkita tayxe dirinni gumulate hende loonsanni hee’noonni. Lawishshaho, Sokka Soonnichunna Torondaamo yaamantanno olluubbara 8 miliyoone birri aleenni ikkano woxinni loosiisate way xiinxallo assineenna ga’rafono fushshinoonni; muli yanna giddono loosu hanafamanno. Woleno xalalu anganni way ragaanni sa’e sa’e noo mitiimmuwa haja la’annonsa bissanni ledo hasaambanni tira hananfoonni; tirrannitino no. Qoqqowu mootimmano woradinkera safote latishshuwa loonsanni gede baxxino illacha tuggino daafira handaaru loossa mixote garinni loosantanni afantanno.
Bakkalcho:- Woradaho safote latishsha halashshate ragaanni kalaqantanno mommodda sharramatenni dagate xa’mora dawaro qolate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tsaadiqu:- Woradinkera seeda dirrara dagate xa’mo ikkite keeshshitinota baxxinohunni safote latishshuwa hoongenni ka’’anno koffeenya tiratenna baincho assooteno sharramatenni xaa yannara loossa uminkenni massanganni hee’noommo daafira konni ragaanni soorro daggino.
Hasi’noonnire balanka mitte yanna giddo wonshano ikko soorro abba dandiinannikki daafira safote latishshi ragaanni xe’neno heedhuro daggino soorro kayinni jawaachishshannote.
Caabbichu mitiimma tirateno yanna yannantenni mixote garinni loonsanna mitiimma tidhantanni hadhanni no. Daga hasidhannohu latishsha ikkasinni, xaphi assine la’nanni woyte deerru deerunkunni dagankera hasiisannore halashshate loossa xaa yannara danchu garinni hadhanni no. Konninni, dagano hagiirraamete; albillichono latishshu hasattonna xa’mora mootimma balaxo uytanni gumultannoha ikkanno.
Woleno dagoomitte owaante uytanno handaarra lainohunnino woradu daga fayyimmate latishshi horaameeyye assateno tayxe dirinni woradaho Hospitaale minate 200 miliyoone ale baajette amandoonni daafira loosu kayinni yannasinni hanafamannoha ikkanno.
Bakkalcho:- Woradaho wedellaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni loonsoonni loossanna tayxe dirinnino amndoonni mixo nooro xawisinke.
Kalaa Tsaadiqu:- Wedellaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni woradinke deerrinni hananfoonni loossa heedhurono ikkadote yine adha didandiinanni. Albannino sharrammanni sa’noonniti hedote soorro abbate. Tiiu aana loosate. Looso kalaqate widoonni hayseerinni niro; nirinni kayinni tayxe woyyimma no. Xaa geeshsha la’noonni garinni woradaho looso kalaqantenni roore qaxarrenke yitanno wedelli kiiro haammattanno. Konne laooshshe soorrateno qoqqowu biiro ledo halamatenni yanna yannantenni qajeelsha aatenni tiiu soorro abbate hananfoonni sharro jawate.
Sai dirira dipiloomunni maassantinore agurranna digiretenni maassantinori 25 ikkitanno wedelli babbaxxitino paakeejenni tantanante loosu giddora e’ino. Lawishshaho, digiretenni maassantinori tantanante Biiru Hayxe laashshitanno wedelli no. Kuri wedelli laashshidhinohuha ajanni ajeenna 100 kuntaala laalcho kayissannota coyidhanni no. Kuni 100 kuntaala Biiru Hayxe mitto kuntaala 4kumi birrinni shallangiro xaphoomunni 400 kume birra eo afidhanno yaate. Xaa yannara hanafo danchate; kayinnilla ikkado ikkitinokkihura jawu mini loosi agarannonke. Wedellaho loosu kaayyo kalanqikkinni giwirinnu laalchimmano ikko miinja lossineemmo yaa didandiinanni. Niro noo gatto tayxe taashshatenni tayxe dirinnino wedellaho loosu kaayyo kalaqate mixo amande hee’noommo.
Bakkalcho:- Tayxe dirinni haaro rosu amanyoote loosu aana hosiisate ragaanni woradaho hiittoonni loosu giddora e’noonni yaatto?
Kalaa Tsaadiqu:- Gobboomu deerrinni rosu amanyoote woyyeessatenni tayxe dirinni haaru garinni hananfoonniha lainohunni danchu garinniiti balaxote qixxaawo assinoommohu. Woradinke deerrinni 926 ikkitanno rosiisaano lamu barri qajeelsha adhitino. Haaro rosu amanyootinni qixxaabbino maxaaffa attamante dagginokki daafira ‘soft copy’ abbine iillishate looso loonsoonni. Hasiissanno irkono assinanniha ikkanno. Wolu garinnino balaxote roso kaajjishate jawa illacha tungoonni.
Bakkalcho:- Haanju harumi loossa woradaho hiittoonni gumlloonni?
Kalaa Tsaadiqu:- Haanju harumi loossanni woradinke dihemamanno; jawaata loossa gumulloonni. Sai diro 5.4 miliyoone babbaxxitino dani haqqu sircho kaanse sa’noonni. Konni albaanni 2013M.D kaansonnite giddonnino xibbuunni 80% ale ikkitannoti lattinota buunxoonni. Aanteteno kaajjinshe loonsanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Woradaho dancha gashshoote halashshatenna ga’labbo geisate loossa noo deerra xawisinke.
Kalaa Tsaadiqu:- Woradu deerrinni danchu gashshooti mitiimmuwa ikkitanno hajubba bandanniiti ha’nanni hee’noommohu. Umiha miinjunni woxunni qollannitinna laynkihunni soqqanshotenni qollanniti danchu gashshooti hajubba no. Danchu gashshooti mitiimmubba harancho yanna giddo tirre gundeemmokki daafira harancho, mereerimanna seeda yannanni balaxo uynanni tirranni ha’neemmoha ikkanno.
Ga’labbo agarsiisate ragaannino baalunku ga’labbote annaho. Tennera mootimmate deerrinni qeechanke fullanni hee’noommoha ikkanna baalunkuno umisi qeecha fula noosi. Woradinkera giddoydinna gobbaydi ga’labbo agarantanno gede loonsanni hee’noommo. Oromote qoqqowinni ledo dannunni xaandeemmo qooxeessuwarano yanna yannantenni hasaambanni kalanqoommohu danchu xaadooshshi kaiminni ga’labbo agarantanno gede assa dandiinoommo. Ga’labbo agarsiisate loosi kayinni deammanniha ikkikkinni duuchante yannara baqqinatunni loonsanni hajo ikkitanno. Qoqqowu ikko gobboomu ga’labbo agarantanno gedeno woradinke agarranni qeecha fulanni leellanno.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite oottonke xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Tsaadiqu:- Anino galateemmo
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
