Manchi beetti bero saysino heeshshosinni; techo hee’ranni noo heeshshonninna ga’a hexxosi giddoonni gumulannori baalu umbesira ikko seyoote iillasira; buxateno ikko jiroo’mate; hattono lophosi lainohunni bikkinanni woyte yanna yannantenni saysinota egennote deerra leellishshanno. ‘’Dancha egenno gaacheena leddanno; doogimale harinsho kayinni bushawa tugganno’’ yinanninte gede; manchi beetti egennotenninna fullanketenni luphiimu deerrira iillanna; cee’matenni woy afa hoongetenni heeshshosino deerrasino woyyeessi’rikkinni diro baala woffi yee hee’rannohuno hakko bikkinni noota la’nanni. Manchi beettira lophosirano ikko umbesira kaimu rosoho.
Ikkollana, muli yanna kawa uynanni dangoonni fonqoli rosaanote egennonna dhuka keennanniha ikkikkinni; boode gaamo poletiku hasattonsa gumulatenni rosaano albillicho noonsa hexxo tunsiisannoha ikke keeshshino. Ilama uminsanni looso kalaqqe loosatenni heeshshonsa, maatensanna gobbansa woyyeessitanno egenno hasidhannore ikkitukkinni woloottu loossino fonqolo mooratenni woloottu anga la’e heedhannore ikkitanno gede loonsoonninkanni. Kuni qarrino, ilamano ikkito gobbano seeda hexxonna egenno nookkire assitannohura konne qarra tirate dandiisiissanno malanna doorsha kalaqa hasiisinonkanni.
Konnirano, 2015M.D rosu dirinni gobboomu fonqolo rosaano albaanni rosamino garinni rossanni keeshshitino rosi mini giddo ikkikkinni qooxeessinsara afantanno yuniversitubbara fonqolantannonna fonqolaanono yuniversitete rosiisaano ikkitanno gede assinoonnihu; fonqoluno qorophotenninna maafuda agaramino garinni qixxeessinoonniho.
Konni kaiminnino, tayxe dirinni 12ki kifile gobboomu fonqolo 976 kumi ale ikkitanno rosaano yuniversitubbate uynanni fonqolo adhitannoha ikkanna; fonqolo lame doychonni uynanni. Umikki doychonnino, dagoomitte saynse rosaano Wocawaaro 30/2015M.D kayse Birra 2/2015M.D geeshsha adhitinoha ikkanna; kalaqamu saynse rosaano kayinni laynki doychonni Birra 8—11/2015M.D geeshsha fonqolo adhitannoha ikkanno.
Konni garinni fonqolo yuniversitubbate uynanni gede assini yannara hedote giddo worroonni hajo fonqolu moorama gatisate. Korkaatuno, rosaano konni fonqolinni yuniversite ea dandiisiissannonsa egennonna ogimma amada dandiitinoronna hoogginoro bandanninna ga’a ajuujansa adda assidhanonsa gobba woyaawino deerri widira reekkate ragaanni woyyaawino dhuki noonsa wedelli filante jajabba rosu uurrinshuwa e’anno gede assinanniha ikkinnina; mooramino fonqolinni sa’e ga’a maatete,dagoomahono ikko gobbate duhano ikkitanno kaayyo kalaqama dinose.
Tenne hajo lainohunni Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahimed fonqolamaano rosaanora dagoomitte mashalaqqe qoolisinni saysino sokkanni rosaano; ‘’Gobbankeri ga’a hexxo’’ yaanni xawisinoti qaangannita ikkitanna; rosaano fonqolunni keennannihu gobba insa aana jawa hexxo assidhannohuranna konneno loosu aana hosiissannore ikkansa buuxisiisate ikkinota leellishanno.
Konne halaale, ‘’Itophiyu ki’ne la’anno woyte dancha hexxo leeltannose. Kuni fonqolantinannihu 12ki kifile fonqoli Itophiyaho halaalaancho hexxo ikkitinoonnita buuxxinanniha ikkasi ammaneemmo. Ki’ne konni deerrira iillishate maate’ne, rosiisaanonna wo’munku dagoomi seeda dirrara daafurtino. Guma leellishshinannihuno fonqolu mooramikkinni umo’ne dandiitine fonqolantinirooti’’ yaanniiti sokkasi saysinohu.
Rosaanono konne halaale seekkite huwatatenni fonqolo ga’a ajuujansanna seyoonsa widira reekkantannoha ikkinnina mooraanchimma ronsanniha ikkinokkita huwatatenni; rossinonna afidhino egenno bikkinni hembeelantukkinni fonqolonsa loossara agarranni. Konne assitanno woyte uminsara, dagansara, gobbansarano hexxo ikkansa buuxxanno, ammanama rossanno, annimmate yawono duqqa dandiitanno ilama ikkansa leellisha dandiitanno.
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
