Horontanni hexxo mudhite diegentino. Batinye mitiinsitanno hajubba giddoonni sa’anni nafa ga’a hexxotenni la’anno. Techo ga’anni sayissanno hexxo fafisse la’anno. Duucha woyte jawaantese heddinowa iillishshannose. Qaafose baalanti baalanka manna balaxisiissannosete. Baxxinohunni qaaqquullu aana nooseti baxxitino hasatto hendannikki ilaala diigganno gede assitinose. Yohaana Rettata.
Olantote Miili Beettimma Elto
Yohaana Annise gobbate yee kakkalamirono haammata dancha balchooma uynoseta ammantanno. Umihunna jawiidihu mannu ooso baxilleeti. Ise mannu baxilli giddo gobbate baxille la’ino. Annise gobbate baxilli daafira kula wo’munku woyti loososiiti. Yohaana annase lubbotenni hoogase dadillissuserono; mixo noose beetto ikkitino. Kuni halaalino gobbasera baattanno waagi hee’ranno gede assinose. Annise ayimmanni gobbate yine kakkalama jawa ayirrinye ikkinota huwattino. Annise lubbote noo yannara ise ledo noonsa xaadooshshinni qodhaanchimmate heeshsho seekke rosiisinose. Gobba sayisate lubbosi kakkalinotano affino. Konnira qodhaanchimma lowo geeshsha baxxanno.
Rosonna Looso
Rosisenni maatese ille tuggannose beettootinkanni. Roduuwisera ise aleenni lawishsha ikkannohu nookkita ammantanni keeshshitino. Iseno 12 kifile iillita geeshsha worbimmase buuxisiisidhino. Worba rosaancho ikkasennino maatese galatisiissino. Rosiisaanoseno lowo geeshsha baxxannose. 12 kifile gobboomu fonqolo adhituhu gedensaanni kayinni coyi baalu soorrami; hexxo mursiisannori xaadise, fonqolu gumi hendoonni Yuniversitete agarroonni beetto mine gattu. Tenne yannara coyi baali ayirrise.
Ikkeennano maatesewiinni faffukkinni Bishoftu quchumira rosate mudhitu. Akkawuntinge Dippoloomunni rosate borreessantu. Dipploomu rosose seekkite harunsatenni rosose suffu. Tenne sharronni kayinni jeefote geeshsha di iillitino. Amaddino rosinni aleenni balaxisiissannoti wole hajo illese giddora e’u. Oosote shetto la’nanni meessi injoo agadha gara ikkitokkiti huluullissannose. Ise dippolooma rossanni noo yannara haammatu rosu kaayyonnino ikko wole hedeweelchonni gobbayidi gobbuwa fula halchitanno yannaatinkanni; batinyootuno uminsanni aleenni wolootta la’’ate diheddanno.
Yohaana mannunniwa shiqate noose dandoo baxxitinota ikkasenni hasidhinore hakka woyintenni afidhu. Hatte yannara Neetherlaandete qansooti ledo egennantanno. Tenne hedeweelchonni ma assinohe yite shiqishshinose xa’mora gobbara hadhe rosa hasidhannota coyidhanno. Fajjo uytusehu gedensaanni hasiissanno harinsho hanaffu. Konni mereero kayinni kuri mannooti wole coye kayissu.
Mannootu Itophiyaho keeshshitu yannara batinyu qaaqquulli qarru giddo ubbeenna la’ino. Konninnino wodaninsa dadillanna keeshshitino. Tenne hedo amadde ma assa hasiissannonsaro Yohaanara amaaltanno. Kuni halaali batinyu qaaqquulli dhaggeeti. Yohaanano hajote aana torbite woyyitanno yitanno hedo shiqishshannonsa. Kunino insa kaa’looshshi baxxisekkinni mootimmannita ikkitinokki uurrinsha uurrisse insa irkissanni hee’ra hasidhannota xawissunsa. Mannootuno hedosenni hagiidhite sumuu yitu. Yitinonte gede qotisera uurrite looso hanaffu. Iseno safaanchonna massagaancho ikkite loosa hanaffu. Tenne yannara halchitanni keeshshitinoti rosu kaayyo dawaro afidhu. Yohaana gobbara hadhe woyyaawino roso afidhannoti, anjese halchonna annise hasatto wonshitanno yanna iillitu. Xa bero coyinni digaabbitanno; Sa’ino dhaggennino didadillitanno. Tini kaayyo isetano ikko maatese hindiiddo fiitannote. Yohaanawa galtino hedo kayinni hendannihu gobbaanni ikkitinote. Ise tenne kaayyo bero gede adhitara difajjitino. Umise injoonni aleenni wolootunnita balaxisiissu. Hanaffinoha Dippoloomu rosono agurte gobbara hodhano agurte dirrate uurrinsha sooreessimmatenni massagate mudhitu.
Yohaana 12 kifile jeefissanni heedhe sa’ino mitiimma ikkitubba baxxitino illenni la’anno gede assitinose. Togo ikkano qaaqqimmate halchose wonshi’rate waalcho fantinose. Yohaana qarraho reqeccaabbino qaaqquulle kaa’late ise kakkayishshinni uurrinsoonni uurrinsha ‘’Save Heaven’’ yaamantannote. Umi dirra manna kaa’late aana illachishshe loossanni keeshshitinno. Uurrinsha massagganno yannara maatete baxille calla ikkikkinni hasidhannota diru irko assitannonsari 400 ooso noosenkanni. HIV/AIDS mundeensa giddo noo meento kaa’linanni gede assitino. Kuri meenti ma’nansanni ka’’e oosonsara iillitanno gede lowohunni kaa’litino.
Kaa’looshshu illachishannohu meentoho umi qajeelsha aatenni ikkanna layinkihu kayinni looso hanafanno woxe afi’ranno gede assatenniiti. Konninnino haammata gummaamma ooso gobbate iillishshino. Kuri meenti mootimmate widoonni dagginore ikkitanna Lideta sinu quchumira ollaa 15ho woyi Tumbaa-Monoppole qooxeessira heedhannoreeti. Mootimma biiro uyteennase loossanni keeshshitino.
Yohaana ‘’dandoote yaa kalaqammoonni illachira hee’ra dandaate’’ yitanno ammana noose. Konni giddonnino kassimma calla ikkikkinni ayimma afa dandiinanni yitanno. Ise dandoose afasenni techoose hodhishshira doogo fiidhino. Kalaqaanchu baalanko mittu dani coye diaannona mannaho hee’ra aamantinose elto ikkitinota buuxxino. Konninnino annunna ama noonsakkire 12 ooso lossite guma cu’mishiishshino. Ooso hiittoo fiixano di afidhinoreeti;ise kayinni fiixa ikkitinonsa. Baalanti ooso woloottu qaaqquulli gede ilantino barra dianfoonnireeti. Ise kayinni mitto mittonko ilamishshu barra kalaqqinonsa. Su’minsa gatikkinni fushshitinonsati iseeti. Ama, anna, fiixa ikkite lossitinonsa.
Yohaana konni loosi giddora e’u woyte 18 diro ikkannoseha ikkanna ayino gummaame ikkitanno yee hedinohu dino. Coyi baala massagganninna loossanni keeshshitino akata la’nanni woyte batinyu dhagge assi’rannoseta dihabbanno.
Kuni diri deerri anfinte gede maatetewiinni nafa baxxinannikkiho. Roso jeefisateno lowohunni daafurranni yanna ikkitinoti xawoho. Yohaana kayinni konni dirisenni batinyootaho hexxo ikkitino. Gobbate kaa’lo ikkitanno qansoota kalaqqino. Konninnino duuchanka woyte hagiirraamete. Danchu loosira qoteho mitiimma ikkannori dihoogannona konne danchummate looso gufisanno coyi kalaqami. Kunino mootimmate widoonni NGOte woyi mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwara fulino 70/30 biddissaati. Kuni biddissi coye baala hune aguri. Baxxanno oosose diigganno gede gadachishise. Konnira kayinni kaimu iseti e’’ote bue gobbayidi qansoota ikkansaati. Konnira umise dhukinni hajo sufisiisate ayirrinose daafira nooseta shiimammaadda ooso wole uurrinshuwara aatenni yannate geeshshira looso uurrissu. Dirrate gedensaanni kayinni ajuujase wirro hanaffu.
Xaa yannara ‘’Care for Generation Development Charity’’ yaamantino uurrinsha fante loossanni afantanno. Tini urrinsha albinte gede amuwunna qaaqquullu aana baxxino illacha tugge loossanno. Wole loosse soorro abbitanni afantanno loosi amaalete aana loossanno uurrinshaati. Uurrinsha ‘’Golden Bridge Trading and Conseltancy P.L.C’’ yaamantanno. Addi addi gambooshshuwa qixxeessitanni loossanno uurrinshaati. Amaalete owaante qarunni illacha assitannohu soorrote loosi ledo amadaminohunniiti. Loosu kalaqonna meento ikkadda assanna massagaanchimmanniwa abbate aana illachishshanno. Konninnino xaa geeshsha rosu handaarinni loossino gede ikkano hoogiro batinye loossa gumultino. Baxxinohunni meentu ledo amadaminohunni soorro borreessiissino base noota kayissanno.
Yohaana konni handaarinni sidaamu qoqqowi polisete komishiine qooxeessira loosantino loossa lawishshu gede kayissanno. Meentu qajeelsha adhanno gede assatenni noo deerrinni massagaanchimmanniwa daanno gede kaa’lo assase loossino loosinni mitto ikkasi kayissanno
Yohaana ‘’Ane seyoo ane korkaatinni woloottu hee’ra dandiiturooti’’ yitanno ammana noose. Tenne ammanase egennotenni kaajjishshe loosa hasidhanno; dandiitinono. Umise hasattonna injoonni aleenni wolootta balaxisiisse leellishshino. Mannu ammana garinni mannu mannaho hee’rummo yaanno woyte tenne kalqe injoosi aaninni woloottaho beeha dandiirooti. Hatte yannara insara calla ikkikkinni umisira seyoonna hagiirre afi’ranno. Konneno umi’yanni la’’oomma yitanno. Konni gedensaannino lowori looseemmarinna gobba’yara asseemmari noo’’e; gobba’yanna anni’ya baattino’’e waaga qola dihanafoomma yitanno.
Xaa yannara dukko Yohaana ‘’Golden Star College’’ sooreessimmatenni masagganni afantanno. Woleno Golden Bridge Training and Conseltancy P.L.C’’ hattono ‘’Care for Generation Development Charity’’ yaamantinota lamenta uurrinshuwa fanté uurrinsha dayirekterimmatenni massagganni afantanno. Sasente loosu handaarranni 70 loosaasinera loosu kaayyo kalaqqino. Golden Star Kolleeje Hawaasa, Hosaanahonna Addis Ababaho loossanni afantanno. Muli yannanni Hawaasi quchumira layinki sina fantanno.
Aantete baxxinohu rosu handaari aana woyyaawino garinni loosa dukko Yohaanara umitenna qara mixoseeti. Gobbate gede dinonke yinannihu rosinokki manna ikkikkinni, rosinohu gobbasinna dagoomasi la’’anno illeeti. Rosino manchi gobbasinna dagasi baxa noosi. Konnirano ayimmatenna akatoomu aana kaajjinshe loosa hasiissanno. ledoteno dhuku noonsa meento kalaqa, addi addi qajeelsha hallanyunnino ikko uurrinshu garinni aa, rosu kaayyo injeessa qara illachaseeti. Wedellu bushu amalinni fulte uminsa looso kalaqqannore ikkitanno gede assate aana loosate hasatto noose. Amuwa galatate barra uurrinshunni qixxeessanna irkinsanninsa gede assate aanano mixo noose. Kuni tayixe dirinni hananfe gumullanniha ikkanno.
Jeefoteno dukko Yohaana sokka sayissanni; mannu ooso gummaamma ikkate Sase coye kaajjishshe hasi’ranna loosu aana hosiisa hasiissannonsa. Umihu loossannore doodhanna hakko coyira umonsa qixxeessa ikkanna layinkihu dagganno kaayyo illachu widira soorrate.
Techo mixxi’nanni hee’noommohu wixi’noommohaati. Ilamate aana loosa hoogate gumi noonkere hoogisiisanni noonke. Techonni qarrinke gumulo afi’rara hasi’nummoro , gaance suffannokki gede hasi’nummoro rosu handaarinni akatoomu aana loosa hasiissannonke. Togo assinummoro gobba baxxanno ilama afi’neemmo. Gobbansinni sa’e kalqete hexxo ikkitanno ilama la’neemmo yaatenni sokkase sayissanno.
Rosu uurrinshuwa ilama kalaqantanno uurrinshaati. Konni daafira gobba gatamarate gede assine adha hasiissanno. Ani fannoomma kolleeje ‘’Culkaame Beeddakko’’ yitanno tiro uytanno. Culka afi’rate jawa daafuro xa’manno. Konnira ane kolleeje illachi rosaano Culkaamma ikkite gobbansaranna kalqete xawissanno gede assate.
Egenno hirrannitano hidhinannitano di ikkitino. rosu daddalo ikkikkinni ilama fushshate eeggo ikkinohura konni garinni hende loonso yaatenni sokkase sayissanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 26, 2015 M.D
