Techohu Bakkalcho wosinchinke rosiisaanchohonna fullahaanchoho. Ilame lophinohu Shaashamannete quchumira ikkanna uminna laynki dirimi rososino hakkiichonni Burkiitunna Dodola yaamantanno rosi minnara harunsino. Dipiloomu rosi deerrinni Dirre Dawu Yuniversitenni maassamino. Poletikunna kalqoomu xaadooshshi rosu golinni umi digire hattono ‘Peace and Security’ rosu golinni laynki digiresi Addis Ababu yuniversitenni afi’rino. Kalaa Suraafeel Geetahun yaamamanno.
Babbaxxitino xiinxallo assatenni egennaminohu wosinchinke; baxxinohunni Abbayi lagi laayyo gobbuwa wayinni kainohunni kalaqantanno gaancenna halamme lainohunni assino xiinxallonni roorenkanni egennamino. Soorrote mootimma daggu kawano Itophiyaho dimokiraasete amanyooti harinshonna reekkonni kalaqantino jiffa lainohunni assino xiinxallono kullannite. Wosinchinke sa’u tonne dirrara Dirre Dawu yuniversitera rosiisaanchimmatenni owaatanni keeshshino. Poletiku sayinse fullahaanchi kalaa Suraafeel Geetahuni ledo yannate hajubba lainohunni baxxinohunnino Halantino Mootimmuwa Uurrinsha Mannihimmate Qoosso Komishiine sa’u muli barruwa giddo Itophiya lainohunni fushshitino ripoorte doyichonni xawishsha aanni ledonke keeshshino. Wosinchinke ledo assinoommo keeshshonni ka’ino hedubba aantanota labbanno.
Bakkalcho:- Halantino Mootimmuwa Uurrinsha Mannihimmate Qoosso Komishiine kalqoomu mannihimmate qoosso ogeeyye Aliyye Itophiyu qooxeessira mannihimmate qoosso gawajjantinota buuxxanno gede uurrissino komite fushshitino ripoorte hiittoonni laitto?
Kalaa Suraafeel:- Konni albaanni Halantino mootimmuwa uurrinsha mannihimmate qoosso komishiine Itophiyu mannihimmate qoosso komishiine ledo gutunni ikkite ripoorte fushshitinoti qaangannite. Baxxinohunni, sircho bande mannihimmate aana gawajjo iillinshoonni yitanno ripoorte halaalaancho taje afidhinokkitanna ‘’Hude olu uduunni gede horonsidhino’’ yitanni Itophiyu su’ma hunate wo’naaltanno. Itophiyu aana jaddote gede assitanni kayissanno hedubba kaphunni ikkinnina hiikko garinni halaalaancho dikkitinote.
Wolu garinni kayinni, xa’mamaanchimma hoodhissano hajubba lainohunni tittirotenni wortino. Cancishaano gaamo mannihimmate qoosso aana hattono babbaxxitino uurrinshuwanna jajju aana iillishshinota luphiima gawajjo kayinni tittirotenni xawisse wortinonkanni. Lowo gobbuwannino adhamooshshe afidhinonkanni.
Ikkollana, gutunni ikkite fushshitino ripoorte diigganno garinni uurrinsha wole komite uurrisatenni poletikunni adhamooshshe afidhinota; wolu garinni kayinni uullate aana noo halaali hiikkaanni nooro kissannokki ripoorte fushshitino. Ane ammano garinni tini ripoorte kaimisenni so’ro ikkitinotanna Itophiyu halaale qaccera qolte agurtinote. Tenne xiinxallo assitannni keeshshitu bissa hiikkonni qoqqowira heedhano mannoota hiikko qooxeessira marte hasaawissenna illensanni la’e ikkado taje afidhu? Yitanno hajubba xawado dikkitino. Roorenkanni dagoomitte miidiyubbanni baxxinohunnino cancishaanchu gaamo qaalu saysaano Tiwiterenni adhinoonni ripoorte labbannote.
Komishiine konni abaanni fultino ripoorte qaccera qolte agurte dagoomitte miidiyubbanni cancitannore haadhe daase umisenni ripoorte ammanamooshshe afidhannokki gede assatenni wo’munni wo’ma huluullammannita assitannose. Konni albaanni ‘Human Rights Watch’ Keeniyaho Nayroobi daramaasinete kaampera ofollite bilbilunni iillitinnonsata kaphu mashalaqqenna duduwo ripoortete gede assite fushshansa lowonta saalsiissannote. Umihunni Affaaretenna Amaaru qoqqowubbara iillitinota mannihimmate qoosso gawajjo buuxate hasi’ra hoogase uurrinsha noo halaale taalo la’annokkita ikkase leellishannoho. Seyaatamino meenti daafira buuxo assansa huluullissannoe. Baxxinohunni Kombolchaho, Qoobbo cancishaanchu gaamonni iillitino gawajjo buuxate mageeshshi geeshsha wo’naaltino? Ayeoo xa’mini? Yitannoti xawo dikkitino. Roorenkanni Juntunnihu qaalu saysaanchi Geetaacho Reddahu kulannonsare kaphu piropogaandi mashalaqqe adhite dagginoti xawoho.
Xaphoomunni la’nanni woyte ripoorte halaalaancho dikkitinote. Ikkinohura, cancishaancho gaamoha kaphu duduwo adhiteeti ripoortete yite fushshitinohu ikkinnina halaalaancho bue dinonsa. Itophiyu mannihimmate qoosso lede tenne ripoorte Ruusiyu, Chaynu, Veetinaamenna wolootta gobbuwa huluullantino. Baxxinohunni, konni abaanni miidiyunni assinanni kakkayishshi noonkanni; HWHT riqiwamaano luphiima ikkino deerrinni loossinori hee’riro dijitaale dipilomaasenni duuchanka taalo la’anno bissa abbooshshi’ratenkanni.
Bakkalcho:- Ripoorte halaalaancho ikkitinokkita leellishannorinni lawishshaho kaysittoero?
Kalaa Suraafeel:- Anfinte gede sa’u sette agannara aleenni ikkitanno yannara Tigirayete dagara hasiisannonsaha mannihimmate irko assinani keeshshinoonni. Konne baala affanni heedhenni ripoortete giddo wora hoogansa ripoorte kaimisenni xe’ne noota ikkase leellishannoho. Duuchunkurinni aleenni kayinni jeefote worroonniti malu hedubba kalqoomu dagoomi Tigirayete hajo lainohunni wolu qarri kalaqamino yaannohunni gumulo saysanno yaannohunni xaaddotenni Itophiyu giddoydi hajora anga wortanno gede hedatenniiti. Kunino, umisinni poletiku hasattonsanna wolu garinni Itophiyu hajora hasiisannokki garinni angansa wortanno gede miico kalaqate hedde assitino millimillo ikkase ripoorte kaphunnita ikkase leellishshanno.
Wole widoonni, Itophiyu qarrubba keeru doogonni tirate hasatto gufissinoti tenne cancishaanchu gaamo ikkase anfoonnite. Lawishshaho, Waagi Himiraho 25 manna daramaasinete xaawinni fushshite raafatunni shitu woyte affanni heedhe sammi yitino. Konne assoote effidhe giwanna hoola hoogguhu mayraati? Konniraati, kuri uurrinshuwa aana huluullammannihu. Lowonta mararsanno garinni olu keeru doogonni araara dirrinseenna uurranno gede hasidhannokkitano ripoorte reqecci assite leellishshanno.
Tenne gobbara keeru geanno gede hasiisiro cancishaano gaamo seeru hundaanni ikka noonsata duudhe wora noonsankanni. Olu keeru doogonni uurranno gede hasatto heedheemmensaro Halantino Mootimmuwa Uurrinsha mannihimmate irko dagate iillishate horonsidhanno Nadaaje moorte Amaarunna Affaarete daga aana ola fantu yannara hoola noonsankanni. Hasattonsa baala Itophiyu mootimma aana xiiwo kalaqatenni hasidhu gede hajajatenna dhuka afidhinokki mootimma heedhanno gede assate. Xaphoomunni, ripoortete giddo worroonni tajubba baalanti haalaale amaddinokkite.
Bakkalcho:- Wolootta gobbuwara kalaqamino gaance lainohunni Halantino mootimmuwa uurrinshanni labbanno xiinxallonna buuxo assine egenninoonni? Baxxinohunni mootimmanna gawajjamino dagooma beeqqaano assitinokki xiinxallonna buuxo maa leellishshanno?
Kalaa Suraafeel:- Tini uurrinsha assitanno xiinxallonna buuxo Ameerikunna woloottano lophitinonna wolqissino gobbuwa horo agarsiisate illacha assitinote. Kuri gobbuwa horo kisama hooggu geeshsha hiikko deerrinnino ikkeenna wolootta gobbuwara mannihimmate qoosso aana gawajjo iillituro insara hajansa dikkino. Horonsa kisannoha ikke leellinsaro kayinni korkaata kalaqqanni xiiwonna miico kalaqate dandiisiissannonsa xiinxallo
assatenni kaqoomu dagoomi halamannonsa gede assitanno. Togoo uurrinshinsa kayinni babbaxxitino Afriku gobbuwara duucha yannara la’noonni.
Lawishshaho, Halantino mootimmuwa uurrinsha abbooshshi’nanniri mereerinni mittu Soojjaati Kongora AK 1979 hanafe 2003 geeshsha 5 miliyoone ale ikkanno manni gaancetenni reyaanna sammi yite aguraseenniiti. Korkaatuno, uurrinshano ikkito uurrinsha hasidhu garinni hajajjannori lophitino gobbuwa hakko qooxeessira Galchimi gobbuwa kubbaaniyuwa zaytete shiilo fushshitannonna mulqitannorira kaa’lateeti. Hattenno gobbara sircho bande raafatunni shini yannara insa kayinni horonsa agarsiisi’rate yite sammi yite sa’ino. Mitto barrano Halantino mootimmuwa xiibbe hadhe hattenne hajo lainohunni ripoorte difushshitino.
Wole widoonnino, Sudaanete Daarfur yaamamanno qooxeessira dagoomu mereero kalaqantino gaance korkaata assatenni angansa worte hajo sircho bande iillinshoonni gawajjonna mannihimmate qoosso gawajjo gede assatenni kalqoomu dagooma ammanchiishshino harinsho no. lowonta maala’lisannohuno Sudaanete Daarfur kalaqantino hajo lainohunni albihu Sudaanete pirezidaanticha Albeshiri kassasate mittichu Ameeriku qansichi borreessaanchu lamala lamalantenni 200 kuminni- 400 kumi manna sircho bande raafatunni shinoonni gede lawise borreessanni kalqoomu dagooma kakkaysate wo’naalanni keeshshinonkanni. Pirezidaanticha Albeshiri kassasate hasattonsa toltannonsa gede kalaqantino gaance sircho bande iillinshoonni gawajjo gede lawissanni hasidhu garinni borreessitannonkanni. Insa bokkeensite fushshitino ripoorte kaiminniiti kaqoomu dagoomi Albeshiri aana ka’’anno gede ikkinohu.
Itophiya lainohunni fushshitino ripoortehuno qaru illachi poletiku hasattonsa gumulateeti. Xaa yannara Itophiya hembeelate assiotanno harinsho garinni hattenne yannara Sudaanete mootimmano hattonni hembeelatenna kassasate harinshooti la’noonnihu. Wolu garinnino la’niro haammata manna raafatunni shinoonni gobbuwara hajo la’anni sammi yitino garaati noohu.
Xaa yannara Itophiyaho la’nanni hee’noonni ikkitono Sudaanete Darfuri ikkinori gedeeti. Kalqoomu dagoomi hiittenne doogonnino ikkeenna Itophiyaho kalaqamanno oli uminsa horo agarsiisi’ratenni ledo amadisiissanno. Ameerikaanootu Iraaqinna Sooriyu aana Rokkeettetenni quchummansa gante diiggu yannara hattono kiironsa bacu mannooti raafatunni shininsa woyte uurrinsha togoo ripoorte difushshitino. Israeele Gaazaho hattenne duucha barshe iillishshu yannara ninke gobbara fushshini ripoorte gedeeta Mayra fushsha hooggu yine xa’ma hasiissanno. Tenne uurrinsha ripoortehu illachi Galchimi gobbuwa poletiku hasatto wonshateeti ikkinnina wolootta gobbuwa dagoomi gawajjama huluullisseennansa dikkino.
Ledotenni, Halantino mootimmuwa uurrinsha cancishaanchu gaamo moortino jaja qolsiisa; wolu garinnino mannihimmate irkonna kaa’lote ikkannori garunni dagoomaho iillinokkita ripoortete giddo leellisha noosenkanni. Woluri gateenna Sudaanete daramaasinete kaampera cancishaanchu HWHT gaamo karsantanno miilla fillanni qajeelsinannita Itophiyu mootimma duucha yannara kultanni keeshshiturono macciishshannoha diafidhino. Mittu diri gedensaanni kayinni kaampe mullicho ikkitu kawa Halantino mootimmuwa daraasinete komishiine mashalaqqe nooe yitu; mashalaqqe noosero hakkonne assoote uurrisa hoogguhu mayraati? Lowonta mararsannoreeti assootinsa.
Bakkalcho:- Tini ripoorte Itophiyu aana abbitara dandiitanno xiiwo maati yite hedatto?
Kalaa Suraafeel:- Ripoorte, kaqoomu dagoomi luphiima ikkino garinni dogame Itophiyu aana noonsa laooshshe soorranno yitanno bidhatto nooe. Halantino mootimmuwa luphiima mannihimmate qoosso komishiine hundaanni fultanno ripoorte uurrinshate illacha riqibbannote yinanni. Kayinnilla, ripoorte konni albaanni fultino ripoorte amaddino halaale soorritannote; ammanamooshshuno nookkitenna so’rotenni wo’mitinote. Hakkiinnino sae, insa xaa yannara Itophiyu mootimma galchate hasidhannohura hasiisannokki garinni agawo tugate hasatto noonsati xawoho. Baxxinohunni, Ameerikunna mite mite Galchimi gobbuwa Halantino mootimmuwa uurrinsha widoonni gobbanke aana agawo tugatenni; Siviile dagoomi Itophiyu aana xiiwo kalaqannonna Halantino mootimmuwa keere agarsiissanno wolqa qooxeessaho bobbaasate noonsa hasatto jawate. Korkaatuno, gobbuwate giddoydi hajonsara anga worrannikki gede sharrantinonna kadote gashshoote gibbino gobbuwa aana kalaqaminohu konneeti. Sudaanete aana iillishshinori konnira jawa lawishsha ikka dandaanno.
Itophiyu giddo togoo ripoorte poletiku hasatto noonsa gobbuwa ragaanni la’niro jawu garinni Itophiyu mootimma hembeelsatenni xiiwote giddo ubbano gede assatenninna insa hasatto garinni Itophiyu mootimmanna Tigrayete wolquwa araaraho hasaabbanno gede assate. Amaarunna Affaarete qoqqowubbara cancishaano gaamonni iillitanni noota dagoomitte owaante uytanno uurrinshuwa gawajjo, reyonna darama lainohunni ripoorte kissinori dino. Ripoortete aana hunaancho ikkitino gede assine worroonnihu Federaalete mootimmaati. Ertiru mootimmano hattonni kissino ripoorteeti. Wolu garinni kayinni cancishaancho gaamo daafira ripoorte kayissinori dino.
Bakkalcho:- Kalqoomu dagoomi gobbanke aana iillishate hasidhano xiiwo ajishate maa assa hasiissanno yaatto?
Kalaa Suraafeel:- Xaano ikkiro Tigirayete daga shettote giddo no. Dipilomaasete loossa kaajjinshe loosa hoongironna Tigirayete daga lainohunni kaqoomu dagoomira uullate aana noo halaale lainohunni huwanyoote kalaqa hoongiro mootimmate aana jawu garinni xiiwo kalaqqara hasidhanno. Kuni ikkara albaanni dimokiraasete ragaanni loonsanniri baca mini loossa no. Kaphunni dudumbanni fincinannire sharrama hasiissanno. Konne assa dandiinannihuno halaalaancho taje shiqishatenniiti.
Ameerikunnihu Soojjaati Afriki addi soqqamaanchi Meqele iille higi yannara fushshino ripoorte massissannotenkanni. Mannihimmate irko lainohunni cancishaano bissanni dogamino gara leellishshannote. Xaa yannara gobbanke noo akati garinni wole agawo duqqitanno dhuki dinose. Ikkinohura, dipilomaasete loossa kaajjisha hasiissanno yee hedeemmo. Itophiyu baxillaano gobbate aana iillitanni noo xiiwo giwatenni halantanno gede assa hasiissanno. Konni garinninni gobbaydi wolquwa noo halaale huwattanno gede assa dandiinanni. Babbaxxitino gobbuwara afantanno Ambaasaadderooti kalqoomu dagoomi Itophiyu amaddino halaalenna xaa yannara noo akata huwachishatenni Itophiyu aana iillitara dandiitanno xiiwo ajisha noonsa.
Mootimmano fultino ripoorte adhitannokkita hakkawoyntenni egensiissino. Wolootta gobbuwano ripoorte kaphunnita ikkitinota huwattino daafira adhamooshshu nookkita ikkase leellishshino. Baxxinohunni ripoorte gara ikkitinokkita huwattino gobbuwanni ledo halamatenni kalqoomu dagooma ammanchiisha agarranni yee ammaneemmo. Tenne ripoorte Itophiyu adhitannokkitanna Galchimi gobbuwa poletiku hasatto amaddinota ikkase; wolu garinni kayinni cancishaano gaamo irkissannota ikkase leellisha hasiissanno.
Wole widoonni, kalqoomu dagoomi xaano ikkiro cancishaanchu HWHT hajo lainohunni sammi yaansa Tigirayete daga shettote giddo keeshshitanno gede assinoho. Kunino leellishannohu cancishaanchu gaamo kuri bissa maaxantannowa ikkasiiti. Baxxinohunni Gobbaydi Hajo Ministere widoonni cancishaano gaamo assoote reqecci assine kalqoomu dagoomira leellisha hasiissanno yee ammaneemmo. Halantino mootimmuwa giddo noo uurrinshuwa fushshitanno ripoortuwa halaale kaddinokkita ikkase seekkine kula hasiissanno. Ninkente gede konni garinni kaphu ripoorte fushshinanni hembeelsinoonni gobbuwano noo daafira waatinkera uurritanno gede assa hasiissanno.
Gobbate giddoydi hajora angansa worate hasidhanno bissa lainohunni kalqoomu seerinna wodho fajjitannokkiha ikkasino tajetenni irkinse leellishatenni dipilomaasete loossa kaajjisha noonke.
Mootimmano umisenni doogonni manihimmate qoosso agarantanno gede assate hanaffino loossa kaajjishshe sufisiisa noose yee ammaneemmo. Ledotennino, dijitaale dipilomaase ragaanni lowo loosi agaranno. Hattono kalqoomu miidiyubba widoonni shiqqe gobbanke amaddino halaalenna xaa yannara noo akata seekkite xawisanna ammanchiisha dandiitanno mannooti hasiissanno. Gobbate gede xaadinonke qarri wolu garinni kadote gashshootensa adda assate hasidhanno wolquwa illacha ikkasi huwante effi’ne giwanna sharrama noonke.
Bakkalcho:- Ledonke assootto keeshshora qixxaawote kifilenkenna nabbawaanote su’minni wodaninni galateemmo.
Kalaa Suraafeel:- Anino galateemmo
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 26, 2015 M.D
