Amsaalu Felleqe
Itophiyu Bunu afamannowa ikkiturono, lowohunni horonsi’noonnikki jiro ikkase kullanni keeshshinoonni. Konni kaiminnino, handaaraho illacha tunge loosa hasiissannota kullanni.
Bunu haanja culka ikke gobbankera luphiima gobbaydi woxu soorro abbanni nooha ikkasinnino tenne jiro lowohunni horonsi’ratenna laashshaano dagoomiha womaashshu dhuka lossatenna gobbate miinjano agarranni deerrinni lossate handaaraho jawa illacha tunge loosa hasiissanno.
Kuni handaari lowo geeshsha horonsi’noommokkiha ikkasinni illacha tunge loosa hasiissannoha ikkanna gobbankera babbaxxitino buna laashshinanni qooxeessuwara Bunu laalchimmara luphiima qeecha fultinori 267 hajo la’annonsa bissa sa’u muli barruwa giddo afanshanna baraarsha uynoonninsa.
‘’Buninke Mittimmankeranna Jireenyi nkera’’ yaanno massagote qaalinni bunu barra sa’u muli barruwa giddo ayirrinsi yannara IFDR Pirezidaantitte Sahileworq Zewudeti coyidhanni; “Irkisamatenninna halamatenni latishshu aana loonsummoro iillinannikki lophote gafi dino. Itophiyu bunu afamannowa ikkiturono horonsi’noommokki jironkeeti. Bununni gobbaydi woxu soorro afi’nanni gede assitino bissara afansha aa loosonsa egensiisate jawa dhuka kalaqqanno’’ yaatenni handaarunni bobbakkino bissa bunu laalchimma lossatenna gobbate eo woyyeessate ragaannino qeechinsa luphiima ikkinota qaagiissitino.
Gobbankera 10 diri latishshu eo giddo giwirinnaho uynoonni illachinni loosidhenna ce’e galtino daga heeshsho soorrantanni afantannonna hallanyu handaari hala’lanno gede assa gobbate lophora waalcho fantannota ikkaseno kullanni.
Sa’u seeda dirrarano hallanyu handaari lophanno gede assinnanni keeshshinoonni. Ikkinohurano, hallanyu handaari nookkiha gobbate lopho heedhannokkihura handaara irkisa hasiissanno.
Bunu olliicho olliichunni, gobba gobbatenni ledo xaadisannoha ikkasinni horosi laalcho lossatenni sa’inote. Gobbankera tayxe dirinni afi’noonni gobbaydi woxu soorronni xibbuunni 72% diwannohu giwirinnu handaara ikkanna; konni giddonni xibbuunni 35% ikkannohu bunu laalcho ikkinota mashalaqquwa leellishshanno. Konnira jajjabba massagaanonni kayse eeliidi massagaano geeshsha bunu handaara shiqqi yite harunsatenni irko assanna handaaru laalchimma lexxitanno gede qeechasa garunni fultara agarranni.
Saihu 2014M.D gobbate gede xaaddino mitiimma dandiine giwrinnunni, haanju haruminni, bununna arri gorsinni naaxxisiissannotanna latishshu qeelle borreessiinsoonnitano kullanni.
Gobbate gede doorantino 10 gobboomu latishshu mixo mereerinni Giwirinnu handaari luphiima qeecha amadanno. Kuri mereerinni dagoominkeha sagalete wowe buuxisa; gobbaydi woxu soorro abbitanno laalchuwao lossa; gobbaydinni eanno laalcho gobba giddo laalchinni riqiwanna loosu kaayyo kalaqo qara latishshu handaarra ikkansa kullannireeti.
Gobbaydi woxu soorro abbitannori giwirinnu laalchuwa mereerinnino Bunu mitto ikkanna; Buna laashshitanno daga daafurinsa guma afi’ra dandiitanno gede assate hayyo woyyeessine gobbaydi woxu soorro afi’ra dandiinanni garinni loosa doorshu nookki haooti. Bunu laalchonna laalchimma lossate bunu sircho batisa, diilallote gade soorro dandiitanno loossa loosa hasiissanno.
Bunu eo lossate loosu hayyonna wodho woyyeessatenni hala’lado loossa loonsanni hee’noonni. Lawishshahono, 470 kume hekitaare ale bunu xaawubba haaroonsinoonni. Bunu latishshi amanyooti roso kalanqe, buna qamansanni mereersha uurrinse bunu waaga ledate loonsoonni. Konni kaiminnino, Kalqe, Itophiyu buna hidhate hasatto hala’ladunni leellishshanni no. Konnira, jawaante loosa hasiissanno.
Lawishshaho, ‘’Cup of Excellence’’ yaamantino heewo aana 1 kiilo buni 47 kume birra hiramasi aantino loossara kakkayissannote. Buna gobbaydi dikkuwara sokke woyyaawino waaginni buna hirtinore, luphiima eo abbisiissinore buna sokkanno meento, waaga lendoonni buna sokke luphiima eo abbisiissinore roorenkanni jawaachinshani hara hasiissanno.
Handaarunni luphiima guma borreessiissino loosidhe galtinori, buna sokkannori, bunu mittimmate loosi maamarra, bunu qixxeessonna ataachinanni industirra xaphoomunni 267 hajo la’annonsa bissara hattono Shaetenna makimaanote handaarinni woyyaabbino gumulo noonsa mannootinna uurrinshuwara afansha aa hanafano aantetenni gobbnakera bunu laalchimmanna eo loossate ragaanni jawa qeecha afidhino.
Tayxe ‘’Cup of Excellence 2022’’ heewonni isilanchimmatenni luphiima guma borreessiissinorinna kalqete interneetete ga’rafonni 1 kiilo buna 884 doolaare hiramara dandiino. Gobbanke sai 2014M.D dhaggetenni umi yannara handaarunni 1.4 Biliyoone Ameeriku Doolaare eo afi’ra dandiitino.
Qixxaawote kifilenkeno techohu wosinchu gafinkenni “Ardent Buna Gobbaydi Dikkora Soyate Uurrinsha” (Ardent Coffee Export) safaanchinna loosu harisaancho ikkinohu Kalaa Ashshennaafi Argaw ledo keeshsho assitino. Wosinchinke ledo noonke keeshshonni Bunu laalchonna laalchimma lossatenni gobbate eono hattonni lophitanno gede fulanni noo qeechanna labbanno hedubba kaysinota qineessine aanino garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Bunu daddali loosi gumaammo ikkanno garinni loossanni nootto garanna handaarunni umikkinnino ikko gobbate deerrinni daggino soorro xawisinke.
Kalaa Ashshennaafi:- Bunu daddali looso 21 diri geeshsha ikkitanno yannara loosanni keeshshoommo. Hattenne yannarano 12 dirrara Ameeriku gobbara Buna hidhanni keeshshummo gedensaanni gobba’yara hige dayoommo. Tenne uurrinsha widoonnino xaa yannara Buna gobbaydi dikkuwara sonkeemmo. Uurrinshanke Itophiyu deerrinni woyyaawino Bunu sirchinni, isilanchimmatenninna coommillunni baxxino Buna gamba assitanni qixxeessatenni baxxitino dikkuwaranna addi waagira hirate harinsho jawa dikkote doorshi gede assite Bunu dikko giddora e’inote. Uurrinshanke widoonni isilanchimma noosihanna addi Buna ikkinnina isilanchimmasi woffi yino Buna dikkote dishiqinsheemmo.
“Ardent Coffee Export” uurrinsha Bunu looso gate laashshinanni bayichinni hanafe gamba assine luxumbe qixxeessatenni Addis Ababaho abbine gobbaydi dikkora sonka geeshsha noo harinsho egennotenni massagate istiraateeje harunsineemmo. Konne looso ikkadimmatenni loosanna garunni egensiisatenni babbaxxitino dikkuwara shiqishate looso loonseemmo. Loosinke illachino rosichunni loonsannihunni fulle Bunu laalchimmanna dikkote shiqishate harinsho yanaasinchonna egennotenni massagantinota assatenni woyyaawino waaginni hirate.
Buna qixxeessatenninna daddalu loosinnino dancha huwattonna gade noonke daafira handaaru loossa danchu garinni harinsanni hee’noommo. Bunu daddali loosi kalqoomu looso ikkinohura jawa illacha tunge loonsanniho. Itophiyu gobbanke Bunu afaminowanna hala’ladunni laashshinanni gobba ikkiturono ninke calla ikkinummokkinni babaxxitino gobbuwa Bunu laalchonsa kalqoomu dikkora shiqishshannoha ikkasinni wolootta gobbuwanni ledo heewisamaano ikkine handaaru dikko karsama hasiissanno. Konnira, uurrinshanke gede ikko gobbate gede egennotenni bilchaata ikkinannni; hattono hajo la’annonsa bissanni ledo amaaletenni, qajeelshunni hattono rosicho soorri’ratenni bunu handaari loosi gummaamo ikkanno gede agarranninke qeecha fullanni afammeemmo.
Bakkalcho:- Bunu loosi handaarinni roorenkanni xadooshshi’ne hiittenne bissanni ledooti?
Kalaa Ashshennaafi:- Xaa yannara Itophiyu giddo noohu Bunu dikki’ra amanyooti garinni Bunu dikkonni Buna laashshidhe galtinorinna shiqishaanote eo woyyaabbannonna miinju dhukinsa lophanno gede qixxaabbino dikki’rate amanyooteeti. Konni albaanni noo harinshonni Buna Itophiyu Laalchi Dikko woy ‘Ethiopian Commodity Exchange’ (ECX) marreetinkanni afi’neemmohu. Xaa yannara kayinni loosidhe galtino dagawa dhaaddotenni marre Bunu laalchonsa gamba assi’rate dandiineemmo hayyo mootimma kalaqqinotenni loonsanni afammeemmo.
Konni garinni baxxinohunni Sidaama, Yirgaacaffe (Gedeote), Gujete, Galchimi Arsi yaamantanno qooxeessuwara marre loonseemmo. Uminkehu Buna gamba assine luxumbe qixxeessineemmo industirrano noonke. Ledotennino, ninkenni ledo mittimmatenni ikkite loossannori loosidhe galtinori ledo kaajjadu xaadooshshi noonke. Uurrinshanke Buna hidhinummo gedensaanni massine hirre hakkaanni ganteemmore ikkinummokkinni wirro marre Bunu laalchonsa batinyunnino ikko isilanchimmatenni shiqishshannonkeri loosidhe galtinorinni ledo ikkatenni Buna laashshidhanno woyte egennotenni, ogimmatenninna amaaletenni irkisatenni beeqqaano ikkatenni; layinki doycho tirfete baatooshshe baatatenni hattono dagoomitte yawonkeno fulate loossa hala’ladunni loonsanni hee’noommo. Tenne yannarano Sidaamu qoqqowira Bansi woradira, Gedeote zoonera Yirgaacaffete rosu minna minnoommoha ikkanna; babbaxxitino qooxeessuwarano rosu minnara hasiissanno irko assinanni hee’noommo.
Konne calla dikkino; rosu minna minummo qooxeessuwara babbaxxitino korkaattanni maatensa hoogginore kiirotenni 70 ikkitanno qaaqquullira heeshshonsara hasiisannonsare shiqishatenni irkinseemmo. Kunino, loosidhe galtino daganni ledo noonke xaadooshshi kaajjado ikkasi leellishannoho.
Mootimmate ledo noonke xaadooshshino albinni roore woyaawanni dayno. Xa yannara loosi’nanni hee’noommohuno mootimma injeessitinohu loosu amanyooti giddooti. Mootimma bunu loosi handaarinni assitannonke irko dancha ikkiturono albinni roore qoqqowubbate, zoonnatenna woraddate kaajjadu garinni irkissankera hasiisanno. Itophiyu Bununni afidhanno horo roorenkanni gobbate gede lossate hendiro mootimmate irkonna halamme lowohunni hasiissanno yannaraati iillinoommohu. Ikkinohurano, xaa yannara mootimmate bissanni ledo kaajjado xaadooshshenna halamme kalanqe loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Buna laashshitannori heeshsho woyyaabbinokkinna daafurinsa bikkinni eo afidhannokki ikkito woyyeessatenni horaameeyye ikkitanno gede hiittoonni loossinanni heedhinoonni?
Kalaa Ashshennaafi:- Gobbankera seeda dirrara loosidhe galtinori laalchinsa bikkinni eonsa woyyaabbukkinni keeshshitino. Xa hee’noommo yannara kayinni mootimma loosidhe galtinori heeshsho woyyaabbanno gede assate jawa illacha tuggino daafira hala’lado dikkuwate doorshano loosidhe galtinorira fannoonni. Hakkiinnino sae dikkote amanyooteno loosidhe galtinorira injaanno garinni soorrinoonni daafira baxxinohunni Itophiyu deerrinni sai diri kawa hiikkonni qooxeessirano Buna laashshidhe galtinori horaameeyye ikkitanni afantanno. Lawishshaho, tayxenni sasu diri albaanni shoe /shama/ Buna 1 kiilo 3 Birrinni hirroonninkanni. Sai dirira kayinni 1 kiilogiraame Buna 50na 60 Birri geeshshi waagira hirroonni. Diru dirunkunni waagu lexxanna loosidhe galtinori eono hattonni lophitanni dagginota leellishanno.
Ninkeno bunu daddali kubbaanniyyi gede, loosidhe galtinori nookkiha ninkeno loosa dandiineemmokkihura Bunu laalcho gamba assineemmo qooxeessuwara balanxe marre loosidhe galtinorinna qooxeessu dagoominni ledo gamba yine hasaawatenni mittimma kalanqe maatete ikkine loosate sumiimme kalanqeemmo. Bunu daddali loosinni hidhannohunna hirannohu gede ikkinummokkinni maatete gede ikkine mimmitu ledo hasaambanni, amaalammanni, mimmito kaa’linanniiti dikki’neemmohu.
Loosidhe galtinoriwiinni yanna agarre laalchonsa hidha calla insa horaameeyye diassitanno. Gobbankera loosidhe galtinori heeshsho woyyaabbannonna horaameeyye ikkitanno gede hasiisiro laashshitanno yannarano ledonsa ikkinanni duuchu garinni irkisa hasiissanno. Insawiinni laalchonsa gamba assinanni Hakkiinnino sae qooxeessinsara hasiisannonsare safote latishshuwa halashshanna dagoomitte owaantera ikkannore lawishshaho rosu minna, fayyimmate uurrinshuwa, doogga, xalala anganni way uurrinshuwanna labbannore halashshinansara hasiisanno. Kubbaaniyyinkeno konne assannohu gadachame ikkikkinni loosidhe galtinoriwiinni horonsi’neemmonna insa ledo hee’neemmoha ikkiro insara hasiisannonsareno assa hasiissannonkehura ammaneenna tashshi yaannankeeti.
Bakkalcho:- Bunu isilanchimma agarsiisate laashshinanni yannara hanafotenni kayse horonsi’nanni deerrira iilla geeshsha hiittoonni loosa hasiissanno yaatto?
Kalaa Ashshennaafi:- Itophiyu giddo sa’u seeda yannara gobbate gede Bunu laalchinni afi’nanni eonni horaameeyye ikka dandiinoonnikki korkaati handaara egennotenni massaga hoogate. Gobbankera Buna laashshinanni harinsho albaanni rosaminohu baadillicho hayyonni ikkinnina woyyaabbinonna laalchimma hattono isilanchimma ledanno garinni dikkino. Sa’u seeda yannara Itophiyaho Bunu laalchinni horaameeyye ikka hoogate lame korkaata kaysa dandiinanni. Umikkihu, Bunu umisinni baxxinohunni garunni laashshitanno daddalu giddora heewisante ea dandiitanno mannooti angara dikeeshshino. Egennote anje hala’ladunni leeltanno. Handaara egennotenni massagate ragaanni leeltanni keeshshitinota egennote anje tirateno wo’naallikkinni keeshshinoonni.
Bunu handaara woyyeessanna lossate hasiisiro babbaxxitino hayyo kalanqe qajeelshunni, xiinxallotenni, amaaletenni, egennotenninna ogimmatenni irkisa dandiisiissanno uurrinshuwa tantanne hakko garinni irkisa hasiissanno. Handaara egennotenni massaga hoongummoro woloottu gobbasara Bunu laalchimmanna dikko egennotenni massaggannori duuchaka woyte roorreenyunni albisa ikkite suffara dandiitannohura ninkeno gobbate gede kalqoomu dikkora heewisamaano ikkate egennotenni massaga noonke.
Bunu gobbankera hala’lado kalaqamu jiro ikke hee’reennanni tenne jironke garunni horonsi’neemmokki gede anganke amade keeshshinohu horonsi’neemmo hayyo woyyeessanna tantano uurrinse massaga hoogankenniiti.
Uurinshanke kayinni togoo harinsho woyyeessate amaddino illachi garinni; lawishshaho, Sidaamu qoqqwira Bansi woradira Shanta Golba yaamantanno basera shoe Buna luxumbe qixxeessinanniti jawa industire noonke. Hattenne industire giddo loosidhe galtinori qajeelshu mereershi no; qajeelshu uduunnino; gobboomu deerrinni qajeelshano uynanniiti hee’noommohu. Mootimmano ikkito babbaxxitinori Bunanna shae gobbaydi dikkuwara sokkannori qajeelsha uyneemmonsa gede xa’mitannonke yannara qixxeessinoommo mereershuwara ikkado egennonna dhuka lkalaqano qajeelsha uynanni afammeemmo. Konni garinnino, Bunu isilanchimma lophitanno gede agarranninke qeecha fullanni hee’noommo yitanno ammano nooe.
Itophiyaho Bunu laalchimmanna isilanchimma lossate Buna laashshinanni gatinni kayse laalcho gamba assine luxumbanninna qixxeessine gobbaydi dikkora sonka geeshsha noo harinsho egennotenni massagantinota ikkitinokki gari no; abillicho kayinni handaara garunni massaga dandiisiissanno uurrinshuwa gobboomu deerrinni heedhanno yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Gobbanke Bunu laalchinni saynsummo dirira luphiima eo afi’ra dandaasenni handaaru gummaamo ikkanno gede qeechansa fultino bissara afanshanna baraarsha aa hanafa albillicho hiittoo guma agarranni gede kakkayissanno yaatto?
Kalaa Ashshennaafi:- Itophiyu dhaggesenni umikki yannara Biliyoone Doolaare deerrinni eo afi’ra dandiitino. Kunino, haja la’annonsari baalu halante abbitino gumaati yaa dandiinanni. Baxxinohunnino, Bununna Shaete biilloonyi assino kaa’lonninna irkonni dayno gumaati. Itophiyaho Bunu handaari gummaamo ikkanno gede dandiisiissannota babbaxxitino millimillo assa dandiinoonni yannaati yaate dandiinanni. “Bunu Barra” yineenna loosidhe galtinorinni hanafe Buna gobbaydi dikkuwara sokkannorinna haja la’annonsa bissa leeltinowa Buna laashshitannoriranna Bunu daddali loosi giddo noo bissara afansha uynoonni. Konni garinni afanshanna baraarsha aa albillicho handaaru looso kakaooshshunninna roorenkanni gummaamo assate loonsanni gede kakkaysannoho. Ninke uurrinshano afansha afidhinori mereerinni mittete. Bunu loosi haandaara konni garinni jawaachisha dandiiniro albillicho laashshaanono ikkito gobbanke handaarunni afi’ra noonsa eo woyyaabbanno. Gobbankera Bunu looso hananfoommo ikkinnina dikinsoommo yaa dandeemmo. Buna la’’a noonkehu kalaqamu uynonke jiro garinniiti. Gobbankera dikkote shiqisha dandiinoonnihu 42 Bunu dana callaati. Kayinnilla bacu dani noota xiinxallo xawissanno. Konnira, Bunu albillicho gobbanke miinja roorenkanni lossate noosi qeechi luphiima ikkasinni loosidhe galtinorinna haja la’annonsari baalunku halammetenninna jawa illacha tugatenni loosara agarranni. Tayxe dirinni hananfoonnihu “Bunu Barri” albillichono kaajjinshe sufinsara hasiisannoho yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Ashshennaafi:- Anino Bunu handaarinni kaysa hasiissannoe hedubba kaysate kaayyo uytinoonnie daafira lowo geeshsha galateemmo
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 19, 2015 M.D
