Hulluuqaho yaa Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani harinsho giddonni mittoho. Akatasinna suudesi la’nummoro saadano ikkito manna sayisa dandaanno garinni haqqunni woy leemmichunni waalcho lawinse loonsanni; Sixichu gedeere assine qixxeessinanni. Kunino giddosi jawa tiro amadinoho. Bakkalcho gaazeexino tenne hajo aana ledote xawishsha aankera Hawaasi Yuniversite Sidaamu Afii Goli Rosiisaanchonna Dagate Xaadooshshi Dayirektoreete Dayirekterchi Kaa’laaanchu Pirofeesere Maatewoos Woldegiyorgisiha hasaawisinoha ikkanna ‘’Hulluuqu’’ mayimma lainohunni aananno garinni xawisinonke.
Ficheete ayyaani Sidaamu budi haaru diru soorro ayyaanaati. Hulluuqu amanyootino akkalu dirinni haaru dirira sa’’ate xawishsha ikkasinni Fiixaari hawarro hulluuqu amanyoote harinsanni. Mittu mittunku anni mini maatesi haa’re hulluuqu giddoonni sa’’ate harinsho gumulanno; saadano gattukkinni. Togo assinannihuno di mullaati; korkaaatu maati yiniro umihunni sa’’i diro keerunni sayisittonke gede albaanni dayinoha haaro dirono keerunni saysinke yitanno hedooti mitte jawa tiro. Konni giddonnino babbaxxinnore tittirre kula dandiineemmori hee’ranno.
Hulluuqa qansanni. Qansihu gedensaanni mannuno saadano hulluuqqanno gede assinanni. Hulluunqanni woyte umihunni amanna annu hulluuqqanno; aantete ooso hulluuqqanno; gedensaanni Saada hulluuqqanno gede assinanni. Hulluunqanni woyte diro sane sayisinke yinanni; woleno amanna annu balaxe hulluuqanno korkaati ninke albiidi ilamaati; albaanni dagganno busha balaxxe ninke adhite sa’o yaatenniiti insa balaxxe fulltannohu. aantete baalunku konni giddoonni hulluuqe sa’’anno woyte jajjabbu bushanna buuto badhe higge gatto; keerunni haaru dirira sa’e yaanno. Togo yaa busha ki’ne harunsite daggoonke; danchumma harunsito’ne; fayya, gibbo heedhoonke yaanni maassi’ranno.
Kuni leellishannohu busha yanna yaano, hudennita, olunnitanna babbaxxino qarri yanna sayinsoonniha ikkiro konni hulluunqe sa’nummo diro tini baala ikkitoonke yitanno halcho leellishanno. Konni gobbaanni Saada manchi beettira horo uytannota ikkasenni manchi beetti ledo amadamino coyi baalunku co’o ikkanno gedeeti Saada hulluuqisiinsannihu. Baalu coyi qullaawa ikke haaru dirira sairo haaru diri dancha ikkanno gede assate halcho malaateeti.
Wolu kayinni hulluuqu mittimmate malaateeti; ajaho shiimaho yinikki baalu hulluuqannohu mittimma leellishateeti; konnira hulluuqu wole widoonni mittimmatenna baxillu malaateeti. Konni gobbaanni ooso albillicho dancha ilama ikkitanno gede halchate malaateeti. Konnira ooso hulluuqqanno woyte ‘’baa bayicho iille, baa bayicho ganne’’ yaani jajjabbu maassi’ranno.
Kaa’laanchu pirofeesere Maatewoosi xawishshi garinni; ‘’Hulluuqa qasa hoongiro woy loonsanni haqqi nafa hoogiro jajjabbu lekka bakkaafeenna ooso woroonni hulluuqqanno gede assinanni; Annuwu uurrite ooso hulluuqisiissanno korkaati ‘’Ninke hee’neenna ki’ne reyitinara di-hasi’neemmo; reyinummoro ki’ne heedhineenna ninke reyineemmo’’ yitanno hasattonniiti bakkaaffe ooso hulluuqisiissannohu. Giwame keeshshinohu araaramikkinni di-hulluuqanno. Jajjabbu mimmitu ledo, minaamanna minaanni hattono jawu shiimi xaphooma mimmitu ledo koffi yee keeshshino baali araarame co’o ikkihu gedensaanniiti hulluunqannihu; gibbonna koma adhine haaru dirira sa’nannikkihuraati.
Tini baala Cambalaalla ga’a gede heedheenna techoo hawarro baalankare co’o assatenni haaru dirira qixxeessate harinshooti. Hulluuqa qansihu gedensaanni annuwu Saada heedhuro Saada gorrite; saadate mundee Garanbu daronni wixxanni; ‘’busha buuto gati; badhera higi’’ yitanno. Saada hoogguro nafa gobba gocooti yite jajjabbu Borbodho wixxannota K/Pirofeeserchi lede xawisinonke.
Kuni amanyooti techo mageeshsha agarame gumulamanni leellanno? Yitanno xa’morano Dayirekterichu dawaranni; tini hee’noommo yanna fullankenna egenno lexxitanni daggino yanna ikkase kayse fullankenna xiinxallo lexxitu kiiro budillaanchu assooti ajanni daannotinna yannaasinchimma luphi yitanni daggannoti balanxe anfoonnite. 19ki sani gedensaanni Awuroppahonna Ameerikaho assinoonni xiinxallonni ka’ne la’nummoro; budu assooti yannaasincho heeshshora kaima ikkasi hawa dihasiissanno yaatenni budunni galate (Fokloorete) xiinxallo hanafantino. Hatti xiinxallo hanafantinohu budu ba’’a dihasiissanno yitanno hedonniiti.
Konni kaiminni la’neemmo woyte xaa yannara mannu yannaasincho heeshshowa roorsanni daasi kaiminni xa assinanni assooti hakkeeshsha jawaatinohanna bashilinoha di-ikkino; tenne yannara hala’ladunni togoonni ayirrisamanna la’nanni di-hee’noonni. Hulluuqu harinshonna hulluuqu malaati shotinsenna ajinshe la’nanniha di-ikkino; jawareeti. Tenne harinshonni sa’nanni haaro diro adhini bikkinni duuchanka woyte qaanganni ha’noommero gobbannireno qaanganninkanni. Hulluuqu amanyooti giddo yawo duqqa no; aleenni xawinsi garinni annuwu ki’ne heedhineenna ninke balanxe reyino yaa aantino ilamara noonsa yawo leellishannoho. Tenne qaangannihu kuni ayyaani dayenna konne assoote gumullirooti. Tenne baala kaa’lo assanno amanyoote shota gede assine la’nanni ikkitooti leeltannohu.
Hulluuqu harinsho gatturo giddosi noo hornya baala gattanno daafira baxxinohunni techoo ilama yawo adhite annimma macciishshanteennansa kaajjishshe loosa hasiissannonsa yaate hasi’reemmo. Albillicho assa hasiisannori hee’riro kuni budi ba’’annokki gede noo wolqa baala horonsi’ne agarate widira hara hasiissanno. Wona kayisummo garinni Awuroppunna Ameeriku konni alba bainonsare qo’late xiinxallo assite kayissinnori lowori no. konne kayisateno noonsa egenno baala horonsidhe noonsare afate widira higge hadhanni noo akataati noohu. Konnira ninkeno xa noo egenno horonsi’ne agaratenna gamba assate widira hara hasiissanno; gamba assinoonnihano agara hasiissanno. Agarrannihuno loosunni leellishatenniiti. Mannu yannaasincho heeshshowa calla gudisame higannokki gede rosiisa hasiissanno.
Togo yeemmo woyte baalunku ragi ragisinni babbaxxino gambooshshe, addi addiha rosunni xaandanni; xaadooshshe kalaqanni rosiisa hasiissannosi. Rosu goli ragaanni rosiisa heedhu geeshsha rosu noohura rosono qole annimmatenni massagganno kifilla yaano rosu uurrinshuwanna biddishshuwa woraddate heedhannori; yuniversiteno; kuriuu baalu ragi raginsanni togoo looso loossanno gede assa hasiissanno; xiinxallisiisa hasiissanno.
Tini hajo rosunniwa dagganno gede deerra deerranko noori rosu uurrinshuwa lowo qeecha afidhino. Konne calla ikkikkinni yannaasincho heeshsho ledo xaadinse ha’nanni garano kalaqa hasiissanno. Lawishshaho; hulluuqu amanyoote mannu afi gede asse leellishanno gede assa calla ikkikkinni yannate heeshsho ledo hiitto assine harisa dandiineemmo yinannita yuniversite xiinxallituro loworicho abba dandiitanno. Yannaasincho heeshsho ledo harisa dandiinanni gara kalaqa dandiitanno. Konni gobbaanni gashshootu calla abbe leellisha ikkikkinni hakkonne yannate heeshsho ledo hiitto assine leellisha dandiinanni yaannoha yuniversite xiinxallituro lowo guma abba dandiitanno. Togoo injoo kalanqe egensiisa hasiissanno.
Konni gobbaanni gobba gashshe noo gashshooti bude qorowe sayisate ilamateno tareessate babbaxxitino ba’re qixxeessanni jawaata looso loosate manna jawaachisha hasiissanno. Poletiku qaafono adha dandaa hasiissanno. Bude latisa mitto jawa loosooti; bude latinsanni woyte budu ayidde ikkitino daga gamba asse doogo leellishanna irkisatenni rosiisanni haratenna poletiku qaafo adhanni togoo qixxaawono qixxeessanni massagate gashshootu jawa qeecha afi’rino yitanno hedo noo’’e.
Fullahaanonna ronsoommo yineemmo baali babbaxxino golira hee’noommori assa dandiineemmore budu giddoonni sa’neeti baalare assa dandiineemmohu. Konni daafira dancha ikkino budi baalunku agaramannonna loosunni leellanno gede hattono kalqete leellanno gede assate qeechi anganke noota huwachishate baxeemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 2013
