Bushshu Saayinsenninna Jioogiraafete hayyonni ogeessaho; Hawaasi Yuniversitera; Techohu seyoote wosinchinke. Hawaasi Quchumira galanno mini hoowera loosanno giwirinnu loosinni quchummu teessaanora lawishsha ikka dandiino. Quchumu haanju latishshi loosono amaalanno Dr. Gaashshaw Mitikkeehu.
Sa`u lame lamalara Quchummunna Xintu Latishshi Ministeere 2015 M.D Miidiyu Xaadooshshi ogeeyye ledo loosate dandiisiissanno looso egensiisate qixeessitino battala widoonni Hawaasi Quchumi Maazzagaajju pirojektubba loossano towaanyo assino. Piyaassunni Amoora Gadalete widira harissannota biiffanno doogo amande ha`noommo. Amoora Gadale iillate shiimuri gate hee’reenna qara doogo qiniitira agurre guracho widoonni e`nummo. Dr. Gaashshaw galanno minira ha`nummo. Waalchoho uurre hoowesira eessinke. Minisi hoowerano eessinke.
Dr.Gaashshawu afi`rate korkaata ikkinonkehu Hawaasi Quchumi Konstiraakishiinete Biddishshira Xintu Latishshi Sooreessi Kalaa Taariku Taammenehu widoonniiti. Kalaa Taariku Taammenehu Dr. Gashshaw loosinoha giwirinnu loossa daa”atate injeessinonke.
Galanno hoowesi addintanni biiffannote. Gati laalchi, gumma, bunu, daraaro, hayisso biifanno garinni lattino. Baatto calla ikkikkinni huxxu umisi latino. Hayissono istaadiyeemete hayisso labbanno. Chigginye laashshanno baseno noosi.
Dr. Gaashsaw ilaminohu Jigjigu Quchumiraati. Annisi Olantote. Aanasi hojjaameessaho; dirisino jawaho, ikkollana konni dirisinni heeshshi gotti yaanni loosanna la`annni.
Dr. Gaashshawu quchumu giwirinna loosa hanafinkunni lame diro ikkinosi. Hawaasi Yuniversitera Giwirinnu Kolleejjera haanju latishshi loossa loosino. Hawaasi Quchumi xaa yannara mixire losanni noo loosi aana fajjosinni taaske forse massaganni qoodasi fulanni leelanno.
Soodo sooddankunni gute guurate 11:30 saatera fule hoowesira nooha haanja latishsha seeda tuubbonni waa haayikkisanno. Hoowesi gobbaanni noohano hattonni tuubbotenni waa haayikkisanno. Oluunnihu jajjabbu meentino maassi’rannosi. Hoowesi giddoonni nooha barru baala waa hayikkisanno. Qoleno Hoowete gobbaanni nooha lamalatenni lame hige waa haayikkisanno. Wolootuno la`e sammi diyitannona kaa`litannosi.
Konne giwirinnunna haanju latishshi looso loosannohu 600-700 kaare meetre aanaati. Sasu dani looso loosanno. Mereeroho gummaamma haqqe, abokaado, paappayye, mangonna roomaane laashshanno. Qoleno mule mule daraaronno gati kaashshono laashshanno.
Dr. Gaashshaw xawisanni, laashshino chigginye umisira calla ikkikkinni wolootahono beehanno. Wolootuno insa gede kaayisse wolootaho beekkanno. “Hoowe`yara noohu qoosxu shaani shoole onte hinge intanniho; gati laalcho dikkote fushshe dihireemmo; anewiinni saiha baaddiyyete daga assitannonte gede wolootaho beeheemmo” yiino.
Atikiltete kaashsho kaasate mannu horoonsi`re hunino uduunne gamba asse horoonsi`rannota kulanno. Hoowete noo uduunne illeneknni la”ate dandiinoommo horo uyino uduunne. Chigginye iillitanno yannara, yanna agarre xaasaho xullo fushshine bushsha wonshine kaansanni.
Dr Gaashshaw, “Atikiltete dani, haayisso, daraaro gamba assannota xawise, haayisso abbinanni hee`ne dikaansanni. Boye darre kaansanni. Harishsha worranni. Waa ikkadu garinni haaykinsanni. Chiginyeno konni garinni laashshinanni” yiino.
“Dr. Abiy Ahimed Wolaytu Zoonera towaanyo assi woyte leellishino gedeeha paappayu sircho anino abbe sirsamora mixi’re noommo. Hakku paappaayyi sirchi danchahonna lowo gede coommannoho. 60 -70 geeshsha gumma laala dandaanno sirchooti. Konne paappayya halashshe loosate hasireemmo” yaanni kulinnonke.
Dr. Gaashshaw giwirinnu widira shiqqi yiinoho. Rosiisaancho calla dikkino. Giwirinnu widira wodana tuganno gede assinosiri, lophino qoxeessira baaqeela, gaashenna wolootu dani laalcho nafa dilaino. Kayinni mitto barra Bishooftu togo assine loonse biifinsoonni looso lai gedensaanniiti tini hedo dagginosihu. Dr Gaashshaw annisi baatto loosi’re galino mancho dikkino; isino hattonni.
Dr. Gaashshaw quchumu giwirinninni iso labbanno gedee daga afi’ra dandiino. Konninni lowo gede tashshi yaannosi. Olluu teessaanno isi loosanna la`e isi gede gati kaashsho laashshite horaammeyye ikkitino. Isino insa harunsanno; qajeelshanno.
Dr.Gaashshaw, “Mitte olliinkera bisu xe`ne nooseti ani kaa`leennase iseno gati kaashsho laashshite wolehono nafa beeha hanaffinoti no” yiino. Way Latishshi qooxeessi meentinna wedellu hala`lado baycho adhite togoo kaashsho loosse horaameeyye ikkitinotano Dr Gaashshaw lede xawisino. Amuwu mitteenni tantaname loosino gati loosi laalcho wolootuno gade beeqqite loossanno gede assinanni hee`noonni yiino. Gati shaani tenne heeshsho huunfitino yannara dikko ge’anno gede assate jawa irko assannota xawisino.
Dr Gaashsaw togo yaanno, quchumu giddo sagalete mini no manni dayee mitte hige 5 kuminni, wole yannarano 6 kuminni hidhe anewiinni horaammeeyye ikkino yiino. Salaaxa lowo gede hirinotano kulanno.
Dr. Gaashshaw, qaaqquullehono rosiisino. Qaaquullu isinni xaaddanno woyte “Dr” yitannosi daafira waa haaykissanno gede kaayyo aannonsa. Konninino hagiiraammaho. Dr qaaqqulleho horote gobbaanni ikkino Xaasanna way hayilaande abbidheenna sekke xullo fushshe aannonsa. Insano bushsha worte kaassu gedensannni leellishshannosi. Kuni isira lowo kasseenya uynosi. Konni baalunni seyinosita xawisanno.
“Mannunna amuwu baxannoe; tenne doogo widoonni mannu amma`note minira ha’ranno; konne daa”atannorichinni jawa gede galatannoe. Ane wolootaho isi gedeehu dino jawaataho yitanni kultanno” yiino.
Quchumu Gashshooti, Federaalete Mootimma, Quchumunna Xintu latishshi Paarlaamu Uurrinshu Komite gattukkinni wolootuno isiha gati giwirinnunna haanju latishshi looso towaanyo assitino. Isino daa”atara daanno manna anga fane adhe leellishanno.
Dr Gaashshaw injiino baycho afi’riro konni aleenni looso halashshe loossannota buuxisino. Mootimmano Federaaletenni dagge wole baycho afi’rittoro halashshite loosatto togooha yite xa`mitannoe yaanni coy`rino.
Dr, “Minaamasinna jaallasi irko assitannosita; Minisi galte Qoqqowu biirora addi addi giwirinnu pirojekte aana loossanno daafira hiitto assine loonsanniro irko assitannoe. Gati kaashsho addi addi da`muulchi qasannokki gedeno kaa`litannoeri ogeeyye nooe” yiino.
Hawaasi Quchumira dayummo gedensanni fajjo`yanni duucha looso umi`ya qooda fuloommo yaannohu Dr Gaashshaw, konni loosisinni addi addi tajenna baraarsha uynoonnisita xawisino. Isi hee`ranno Sinu quchumino haanju latishshinninna wolootta loossanni abbino guminni umiha ikkeenna Kaameela baraansoonni. Isirano Sinu quchumi deerrinni boowenna taje baransoonnisi. Togoo baraarshi jawaante loonsanni gede kakkaaysannota huwachishino.
“Ani polotiku mancho dikkoommo; kayinni quchumu giwirinni aana jawa looso looseemmo; lubbo`ya noo geeshsha konne looso seekke looseemmo’ yiino.
Togoo looso loonsanni woyte polotiku horora loonsanniha lawannonsa yiinohu Dr Gaashshawu; Dr Abiy loosanno loosono mishshannori dagoomittete qoolira duduwaano nootano kulino.
“Ani looseemmohu giwirinnunna haanju latishshi loosi polotiku looso dikkino. Konni ledo xaadisa dihasiissanno” yiino. Base baalate fano baychira togoo looso loonsanni hee`noonnita xawisnohu Dr Gaashshaw; looso ikkinninna mullichu duduwi horo dikkannonke yiino.
“Daga fullahaanote uytanno baychi jawaho. Konne ikkino daafira, anerano dagate aana noorichi dancha ikkinohura konne qeecha`ya fuloommo. Dagano konninni lowo geeshsha hagiirraammaho. Manna lowoha afi`roommo. Laalcho aa calla ikkikkinni, konne looso gade asii`ne laashine horoonsi`ne heeshsho woyeessaate assinanni sharrora anino qinaawino looso loosoommo yee hedeemmo. Konninino ani gumaamoho” yaatenni huwachishino.
Dr Gaashshaw Itophiyaho noosi laooshshino jawaho. “Anni`yara maganu oosina isiwiinni afiroommo egennonni Itophiyu giddo`ya nooe; Lowo gede naxeemmo; ani`ya danchu akatinni lossinoe” yiino. Anni`ya Oogaadeni, Aliyye Itophiyu ragaanni seeda yannara dirame olamino Itophiyaho. “Ani`ya xaa yannara xurata fule noo; isi diro anenni bikka dandinanni”yiino.
“Ani Doktoraho” yine mulla naaxxiniro mitturi dino yee; Itophiyaho mittore wora qeechanke fula hasiissano yee coy`rino. Ani daga`yara maa assummo yaa hasiissanno. Konne baala gati kaashshonna haanja latishsha loose umi`yanni kuni jawu manchi waa hayikkisummoro dagate giddo mitore co`o assa dandeemmo. Konni loosi`yanni addintani seyiinoe yee buuxisino.
Umo`ya gotti gotti assa dibaxemmo yiino Dr Gaashshaw, kuni loosi dirrinoha dikkino. Loosi`yanni dagate wodani giddora eummoro, anera lowo hagiirreeti, balunku konne loosa dandineemmo yiino. Woleho qubbicho wirsa agurro; kuni horo diaanno yee amaalino. Xeertote minshankunni shiqqi yine amaalanna xeinore kula budenke ikkito yiino Dr Gaashshaw.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 12, 2015 M.D
