Gobbankera sa’u seeda yannara loosu aana keeshshinoha rosu amanyoote woyyeessatenninna haaroonsatenni tayxe rosu dirinni haaru garinni loosu aana hosiisa hananfoonni. Gobboomu deerrinni onte dirrara assinoonni xiinxallonna haaroonsate loosinni 3.5 miliyoone ale ikkitannori dagoomu bissa beeqqaano ikkitinotanna babbaxxitino hedubbanna amaaleno uytinota kullanni.
Haaru rosu amanyooti ha’nura ikkitinota gobbate giddo hornyubba, egenno, hasatto, egennotenna ogimmate roso, tekinoloje, laalchimma hattono xiinxallote aana illachinshe qixxeessinoonni. Kuni haaru rosu amanyooti gobbate giddo duuchate qooxeessuwara afantanno hallanyunna mootimmate rosu minnara loosu aana hosiinsanniha ikkirono; kalqoomu dagooma hanqaffino rosi minnara kayinni loosu aana dihosiinsanni yinoonni.
Tayxe dirinni hananfoonnihu haaru rosu amanyooti baca haaruudde ikkitino rosanna rosiisate kaayyonna hornyubba haare dayno. Kuri mereerinni 1ki kifilenni hanafe 6ki kifile rosu deerri geeshsha noo rosaanora afoonsa tidhitino afiinni roso uynanni. 7ki kifilenni kayse 12ki kifile geeshsha noori kayinni Ingilizete afiinni rosonsa harunsitannoha ikkanna 1ki-12ki kifile geeshsha Ingilizete afoo mitticho umosi dandiino rosu dani gede assine rosiinsanni. Konne calla dikkino; 3ki kifile rosu deerrinni hananfe ledotenni wolootta afuubbano rosiinsanni. Qoqqowubbate hala’ladunni coyi’nanni afoo rosaano mittichu rosu dani gede assite adhitanno gede assinannitano worroonni.
Albaanni loosu aana keeshshinohu rosu amanyootinni 10ki kifile gobboomu fonqolo uynannihu gateenna qoqqowu deerrinni 6ki kifilera ministiri fonqolo hattono gobboomu deerrinni 8ki na 12ki kifile rosu deerri fonqolo uynanni. 12ki kifile fonqolo adhite sa’ino rosaano konni albaanni jajabba rosu uurrinshubbara woy Yuniversitete keeshshitannohu sasu dirira ikkanna konni gedensaanni kayinni ajanni ajeenna 4 dirira keeshshitannoha ikkanno.
Duuchate jajjabba rosu uurrinshubba rosaanora umikki dirinni uynanniri rosu dani mereerinni ‘Anthropology’, ‘Sociology’, ‘Geography’ hattono amanyootu rosonna labbinore rosu dana uynanni. 1ki-6ki kifile geeshsha xaphooma amanyootenna orte lainohunni roso uynanniha ikkanna ledotenni dagoomunna kalaqamu saynse rosono mitteenni amadisiinse uynanni.
7kina 8ki kifillara hojjinni uynanni keeshshinoonnire “Physics,Chemistry hattono Biology’’ yaamantanno rosu dannubba xaphooma roso (General Science) yine hattono Joogiraafanna Dhaggete rosono mitteenni qineessine uynanniha ikkanna Irshu roso, ‘Accounting’, ‘Business’ hattono xaphooma ikkinoha loosunna ogimmate roso ogimmate rosi gede assine uynanni.
11kina 12ki rosi kifilla rosu deerrinni uynannihu rosu daninni ledotenni Irshu, Fayyimma, “Manufacturing, Construction, Accounting” hattono “Business” yaamanytanno rosu dana rossanno gede assinanni.
1ki-8ki kifile geeshsha hattono 9ki-10ki kifile geeshsha filloonnire onte rosu danna maxaaffa Rosu Ministere qixxeessitannoha ikkanna 1ki-8ki kifile geeshsha noo rosu danira hasiissanno maxaaffa kayinni qoqqowubba uminsa qooxeessu akatoomi garinni budinna balchoomi hattono dagoomu hornyubba kaiminni la’anni qixxeessitanno.
Haaro rosu amanyoote gobboomu deerrinni loosu aana hosiisate ledo amadisiisaminohunni Sidaamu Qoqqowirano haaru garinni hananfoonni garanna labbanno hedubba kayinsanni Rosu Biiro rosu amanyooti hadaari sooreessanna biirote miseessa sooreessa ikkinoha kalaa Miliyoon Yossa hasaawinsoommo.
Wosinchinke wo’mante rosu dagoomiranna qoqqowu dagara hawalle 2015M.D rosu woggara keerunni iillishi’ne! haaru rosu diri keerunniha, rosaanote gumi hasi’nanni deerrinni woyyaawannoha ikkanno gede dancha halchosi xawise; qoqqowoho tayxe dirinni harinsannita xaphooma rosanna rosiisate loossa lainohunni Bakkacho Gaazeexi ledo assino keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommo.
Bakkacho:- Tayxe rosu dirinni hanafisiinsoonniti haaro rosu polise qoqqowoho rosaanote guma woyyeessate ragaanni agarranni gumi hiittooha ikkara dandaano yine hendanni?
Kalaa Miliyoon:- Haaru rosu diri Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma gede baxxitino tiro afi’rinoho yee hedeemmo. Kunino, umihunni gobbate gede hanafaminoha haaro rosu amanyoote loosu aana hosiisate ninkeno qoqqowinke deerrinni haaro rosu amanyooti riforme karsamate dandiinoommo daafira mootimma ikkankenni afi’noommo jawa kaayyooti yee hedeemmo. Xaphooma rosu amanyootina kaarikuleme ledo amadisiisaminohunnino uminkenni qixxaawo assa hananfoommonna handaarunnino gumaho iillinoommo diro ikkasinni haaru rosu diri baxxinoha ikkanno.
Konni albaanni rosu sekitere xaphoomunni rosu isilanchimma qarri hala’le leellannohonkanni. Rosaanote dandoo ragaannino hala’lado foonqe leeltanni keeshshitinota la’noonni. Sai 2008M.D hanafe haaro rosu amanyooti riformenni xaphooma rosu handaarinni leeltino qarrubba badatenni buunxe gobboomu deerrinni raga worreenna; qixxaabbinnoti haaro rosu amanyooti riforme handaarunni kalaqantanni keeshshitino qarrubba tira dandaannonna xaphooma rosu isilanchimma buuxisiisa dandaanno garinni ha’nura ikkitino hayyo horonsi’ratenni gobbate giddo fullahaanonni xiinxallinanni qixxeessinanninna meessi egennonni, dhukinninna kakkaooshshinni qixxeessinanni gede assatenni tenne yannanni rosu handaari iillino deerrira iillishate hende luphiima loossa loonsanni keeshshinoonni.
Gobbankehu rosu hadaari konni albaanni gobbaydi fullahaanonna amaalaanonni massagamanni keeshshinohonkanni. Xaa yannara kayinni qixeessinoonnihu haaru rosu amanyooti gobbate giddo fullahaanonna amaalaanonni massagaminohanna gobbakeha rosu handaari qarrubba gobbate giddo hayyo horonsi’ne tirate dandiinani garinni qixxeessinoonniha ikkasinni baxxinoha assannosi yine ammannanni.
Wolu garinnino la’nummoro, Sidaamu qoqqowi deerrinni hala’lado ajuujanna murci’raanchimma amande ka’noommohu “Sidaamu Rosu Haaroonsha” yaannohunni sa’u muli yanna giddo deerru deerrunkunni hala’lado dagate bissa, dureeyye, fullahaanonna handaarunni haja la’annonsa bissa beeqqitino bare harisatenninna rosu handaara gummaamo assate halammenna qinaambe loosa hasiissannota sumuu yine loosu giddora e’noonni diro ikkasinni rosu sekitere konni albaanni umisenni loossa gumulate wirrijjantanno harinshonni fulte hala’lado dagoomu irkonni massagantanno dirooti.
Haaro rosu amanyoote gobboomu deerrinni hanafisiinsanni gede Rosu ministere murtino barrinni qoqqowu deerrinnino tenne lamalara Wocawaaro 9/2015M.D hanafisiinsoonni. Baxxinohunni quchummate qooxeessira afantanno rosu minnara danchu garinniiti rosu barra hanafisiinsoonnihu. Tayxeha rosu looso hanafisiinsi barrano handaarunni la’noonni millimillo lowontanni jawaachishshannote.
Qoqqowu deerrinni rosanna rosiisate loossa harinsho hanafotenni kayse danchu garinni hadhanni noo daafira woyyaawa guma agarranniha ikkanna aantetennino qoqqowu mootimmanni kaajjado irkonna harunso assinanni handaaru loossa guuta assate murci’ne loonsanni ha’nanniha ikkanno.
Konni garinnino, haaro rosu amanyoote garunni loosu aana hosiisateno qoqqowu deerrinni haaro rosu riformenni rosanna rosiisate harinsho fushshinoonni rosu shae garinni balaxote qixxaawubba baala gunde loosu giddora e’noonni. Konni ledo amadisiinseno rosaanotenna rosiisate irkora kaa’litanno maxaaffa shiqinsheemmo. Konni ragaannino qoqqowu mootimma jawa yawo adhite hasiissanno irko assitino. Rosanna rosiisate hasiissanno Maxaaffa attammanni hee’noonni daafira muli yanna giddo angankera e’annoha ikkanna rosu minnara yannantenni iillishate looso loonsanni.
Haaro rosu amanyoote umi yannara loosu aana hosiinsanni woyte albillicho mitiimmuwanna foonqe heedhara dandiitannota hedote giddo worre handaaru loossa hiittoonni hanafisiisa noonke yaannoha balanta hajo la’annonsa bissanni ledo hasaambenna qinaawatenni baalunku beeqqaano assatenni loossate kaimaho hasiisannore injeessatenninna raga woratenniiti tayxeha rosanna rosiisate looso hananfoonnihu. Qixxeessinoonnita rosanna rosiisate ikkitanno maxaaffa deerru deerrunkunni afantanno duuchante tantano widoonni mootimmatenna hallanyu rosi minnara balanxe “soft copy” iillishate wo’naalloonni. Rosu minnano noonsa qixxaawonna noonsa jiro kaiminni balaxo uyne maxaaffa pirinte assine rosaanotenna rosiisaanote iillisha dandiinanni garinni sumiimmete iilline loosu giddora e’noonni.
Haaro rosu wogganni rosanna rosiisate loossa noo gedeenni heedheennanni haaro rosu amanyooti riforme kayinni balanxe egensiisa hasiissanno. Korkaatuno, haaro rosu qixxaawonna dana amaddino riforme ikkasenni rosiisaano loosinsara wosinna ikka hooggurono haaro rosu amanyooti riforme loosu aana hosiisate ledo balaxxe egennama noonsa daafira deerru deerruinkunni afantanno rosiisaanono qajeeltinonna rosiissano rosi dani ledo balaxxe egennantanno gede assa hasiissannohura qoqqowu giddo 37 tantanonni duuchunku rosu daninni balaxxe ‘TOT’(qajeelaano qajeelsitanno rosiisaano) 2000 ale ikkitannore fille qixxeessinoommo. Kuri filloonni rosiisaanono hundansaanni deerru deerrunkunni afantanno rosiisaano haaro rosu amanyootinna maxaaffate ledo egensiisate qajeelsitannore ikkitanna xaa yannarano konne looso hanafoonni garaati noohu.
Bakkalcho:- Rosiisaano rosiisate loosonsa hanafate albaanni balaxxe mixonsa qixxeessidhannona maxaaffa iilliteennansa la’e dirunniha rosiisate mixonsa qixxeessidha geeshsha roso hanafa rosanna rosiisate loossa aana mommodda kalaqantanno gede korkaata ikkitara didandiitanno?
Kalaa Miliyoon:- Rosanna rosiisate loossa hasiisanno garinni gummaammo assate rosiisaanote balaxo uynanni harinsho no. Rosiisate hayyonna rosanna rosiisate loossa ledo amadisiisaminohunni ikkadu rosichi no. Qixxaabbino maxaaffa “soft kopetenni” shiqinshoonni. Rosiisaano balaxxe diru mixonsa qixxeessa noonsa;halaaleho. Mixo qixxeessitannohu kayinni shiqinshoonninsa rosu loosira kaa’litanno maxaaffanna labbanno irko uytannorinniiti. Rosu loosira ikkanno gede shiqinshanninsa uduunnino hasiissanno yanna giddo iilla noosi. Konni ragaanni, hasiisannore mitte yannanni duuchakawa shiqishate dandiissitanno injo hee’ra hasiissanno. Korkaatuno, rosu loosira hasiisannore shiqishate loosi jirote ledo amadisiisamannoho.
Lawishshaho, rosaanote maxaaffa mittu mittunku rosaanchira iillishate hende sai lewu/6/ agani giddo waagu xiinxallo assinummo yannara xaphooma 2 biliyoone ale woxu fulo xa’mannonketa buunxoommo. Xa hee’noommo yanna garinni 2 biliyoone ale birra mootimmatewiinni fulo assine maxaaffate fulora hosiinso yinummoro lowontanni qarrisannoha ikkano. Konnirano, mootimmate widoonni wolootta babbaxxitino doorshuwa qixxeessatenni bejete gaamantino. Noonke bejettenni kayinni maxaaffa attamantanno gede assinanni hee’noommo daafira rosanna rosiisate loosara ikkitanno garinni muli yanna giddo qixxaabbino maxaaffa rosu minnara shiqinsheemmo yitanno ammano nooe.
Attamante qixxaabbino maxaaffa iillinsha geeshsha kayinni rosiisaanote iilla hasiissanno maxaaffa softi kopetenni iillitannonsa gede assinoonni daafira balaxxe diru mixonsa qixxeessi’rate ragaanni mitiimma kalaqantanno yine dihendanni. Dirunniha rosiisate loosi mixo qixxeessateno ikko rosanna rosiisate loossa garunni hanafate ragaanni mommoddo kalaqantannokki garinni loossa harisate duuchanti tantano yawo adhite murci’raanchimmatenni handaaru loossa massagganni afantanno.
Rosiisaano hiittenne yannara rosiisate mixonsa qixxeessidhenna rosiisse hattono rosaanonsa hiittenne yannara keente diru loosonsa gumula noonsaro seekkite affino daafira “soft copy” shiqinshoonnisa maxaaffa hattono rosiisano ledotenni horonsidhanno maxaaffa horonsidhanni loossansa harissannoha ikkanno. Ikkollana, xe’ne kalaqantinowa kayinni rosanna rosiisate loosi aana foonqe kalaqantara dandiitannohura foonqe ruukkissanno hayyonna doorshubba horonsi’nanniha ikkanno.
Konni albaanni rosu amanyooti agarroonni garinni gummaamo ikkannokki gede ‘Covid-19’ fayya taraawo mitiimma ikkite sa’ino. Konni kaiminnino, albaanni noo harinsho wirro la’’atenni rosaanonke hiittoonni irkisanna rosonsa garunni harunsite guddanno gede injo kalanqoonni. Kuni haaru rosu amanyooti kayinni giddosiinni bacare amadinoha ikkasinni albaanni rosantino hayyo calla horonsi’ra agurre haaro rosanna rosiisate hayyo horonsi’nanni rosaano bilchaata ikkitannonna handaarunni agarranni guma maareekkisiisa dandiinanni hayyo baala hanqafinoho.
Haaro rosu amanyooti giddosinni hanqafino hornyubba kaiminni handaaru loossa guuta ikkino garinni gumulateno baxxinohunni rosaanote maatenna haja la’annonsare dagoomu bissanni ledo halammanni loonsanniha ikkanno. Xaphooma rosu dagoomino rosanna rosiisate loosi guuta ikkanno gede agarranninsa qeecha fulate qixxaabbino.
Bakkalcho:- Haaru rosu amanyooti baxxinohunni hanqafinorinna ilamatenna gobbate haare daynori maati yinanni?
Kalaa Miliyoon:- Rosu amanyooti kaarikuleme qixxeessate kaimu dagoomu lophonna buqqeete baqqinati ledo amadisiisaminohunni iillinoonni miinji bikkinniiti. Gobbate gede xa hee’noommo akatinni babbaxxinore ha’nura ikkinonna gobbate jawa soorro abbannoha ikkinokki daafira wirro la’ne qixxeessinoonniho. Xaa geeshsha noo rosichinni gobbankera bacu qansooti rosonsa rossanni keeshshiturono dagoomuno ikko gobbate gede agarranni gumanna lopho maareekkisiisa didandiinoonni. Ilama rosonsa xiibbe hadhurono yanna hasidhano egennonna hayyo ledo xaaddukkinni gufidhanno garaati kalaqamanni noohu. Ikkinohura, laalchimma daggara didantiitino.
Konni kaiminnino, haaro rosu amanyoote qixxeessate harinshonni kaima ikkannore dagoomuwiinni babbaxxitinonna hala’lado hedonna amaale adhinoonni. Albaanni rosantino rosiisate hayyonni gobbate gede agarranni guma abbanna gobba lossa dandiinannikki daafira; rosohaaro hayyonni irkinsanni egennotenni, ogimmatenni hattono babaxxitino tekinolojenni bilchaattino ilama kalaqa hasiissanno.
Gobbankera konni albaanni qixxeessinanni keeshshinoonnihu rosu amanyootinna kaarikuleme roore gobbaydi gobbuwa hasattonna hornyubba aana calla illachishshinote. Xaa yannara kayinni meessi gobba hornyubbanna balchooma hattono hasattonna ha’nura ikkinore hanqafino garinni qixxeessinoonni daafira ilama gobbate akati garinni la’anninna huwattanni dancha hasattonninna kakkaooshshunni rosonsa harunsatennino sa’e umonsa, dagoomanna gobbano yanna hasidhano deerrinni lossitannonna soorro abbitanno gede dandiisiisanno yine ammannanni.
Rosu handaarinni haja la’annonke yitannori dagoomu bissa baalanti hedonsanna amaalensa uyteenna haa’ne meessi gobba hasatto garinni qixxeessinoonni haaro rosu amanyoote ikkino daafira baca kaayyonna hornyubba amadinoho.
Bakkalcho:- Afoo lainohunni 1ki-6ki kifile geeshsha rosaano afoonsa tidhitinohunni rossanno yinanni harinsho duuchu dagoomi hee’ranno qooxeessira qooxeessu afoo dandiitannokki qansooti aana hiittoonni gumulamanno?
Kalaa Miliyoon:- Haaru rosu amanyoori afoo lainohunni illachishanno qara qara hajubba mereerinni mittu qaaqqi (rosaanchi) ajanni ajeenna sase afoo rosa noosita woranno. Ingilizete afoo kayinni mitticho rosu dani gede 1ki kifilenni hananfe uynannitanna 9ki kifilenni hanafe kayinni roso Ingilizete afiinni uynannita worroonni. Gobbate gede konne hendanni woyte rosanna rosiisate loosira kaima ikkannohu rosu poliseeti. Rosu polisennino ikko kalqoomu wodhonni mannimmate qoosso ragaanni mittu qaaqqi afoosi tidhino afiinni rosate qoosso noosita worroonni. Konnirano, kalqoomu wodhonna gobbate polise wortino ragi kaiminniiti qaaqquullu afoonsa tidhitinohunni rossanno gede assinanihu. Qoqqowinke garinnino la’nummoro qaaqquullu afoonsa tirtino afiinni rosonsa rossannoha ikkanno. Kunino, Sidaamu afiinni tidhitinori Sidaamu afiinni rossanno. Wolu garinni kayinni babbaxxitino qooxeessuwara Amaaru afiinni afoonsa tidhitino qaaqquulli tidhitino afiinni rosonsa harunsitanno gede assinanni.
Afoo rosunniha assine horonsi’rate ragaanni sae sae so’rotenni hasaambanna macciishshinanniri no. Kunino, mitto afoo gotti assine wole woffi assinanni hee’noonniha lawisate wo’naallanni harinsho digaraho. Ikkinohura, rosu minnara afoo horonsi’rate gari gobboomu deerrinni fushshinoonni rosu poolisenna worroonni ragi kaiminniiti.
Bakkalcho:- Qoqqowoho xaphooma rosu isilanchimma buuxisate amandoonni ajuuja hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Miliyoon:- Xaphooma rosu amanyoote gummaamo assate dagoomu beeqqaanchimma balaxisiisatenni ilama rosunni bilchaattanno garinni kaajjillunni loosa agartanno yitanno ammano nooe. Qoqqowinke mootimmano rosu latishshi halashshonna isilanchimma buuxisiisate ragaanni murci’raanchimmatenni loossanni no. Biirote deerrinnino amandoonni uurrinsha kaajjado ikkiturono; deerru deerrunkunni afantannori rosu tantano dhuki roorenkani kaajjado ikkara agarranni. Konni ragaanni rosu amanyooti agarroonni garinni loosu aana hosannonna agarranni gumi maareekkamanno gede luphiima qeecha afidhinori baxxinohunni rosiisaano egennotennino ikko danchu akatinni guuta ikkite ilamanna gobba soorritannore ikka noonsa.
Xa hee’noommohu kalqoomu akati garinni hiittenne rosu kifile deerrinni noo rosaanono bilchaatanna heewisamaano ikka dandaa noonsa. Konni garinni ilama ikkado egennonna ogimmatenni quxatenni umonsanna gobbasa soorritannore hattono kalqoomu deerrinni heewisamaano ikka dandiitanno garinni haaro rosu amanyoote loosu aana hosiinsanni.
Bakkalcho:- Loosu yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Miliyoon:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Wocawaaro 12, 2015 M.D
