“Diinna’ya ittanno doobbiyye gede cancantaera qooxeessa’ya doyiitanni nooe” Yaannohu qullaawu maxaafi giddo borreessinoonni qaali Itophiyaho borreessinoonnniha lawaae anera. Ayiirradda nabbawaano, tenne borrota guulcho hedo aleenni eote aana noo argete hedo ikkase buuxxinoonniha lawaae. Coyiinke aana qaalu giddo yinoyi diinna mannu diinna ikkikkinni sheexaane ikkasi qullaawu maxaafira duuchu bayiichi buuxisanno. Kunni garinni hendiro ninkerano diininke sheexaaanehollana wolu diini dinonke yaa dandiineemmo. Ikkollana sheexaanu amadamannokkinna kikkinsannikki battete ayyaanaati. Tenne baattora kayiinni Manchu beetto horonsi’re loosanno. Kunniraati busha assaa mancho isi sheexaaneho yineemmehu.
Tophiyahono qaru diinise sheexaaaneho yaa dandaaatto/tta. Ikkollana, bushu coyi, gano, dhiibbenna xiiwo kalaqantannohu manchu beetti widoonni ikkasinni diinnanke yineemmeri ninkera busha heddaare baalaho. Tophiya itate kelleshsha gamaxiranno baali ninkera diinaho. Tophiyu jawanna ittasera gangeessitinose diinna noonsa gobbuwanni albinse kullanita ikkase kalqete poletiku manni sumuu yaanno. Tini gobba kalqete buximate hunda gaammanni, qansootise ite gala dandiitinokki, mannu heeshshote lowo waaga baatanno qooxeessubbanni miiteteno.
Duuchu Afriku buudira hee’rasenna Abbayi lagi buicho ikkase wolqaataaammu kelleshsha giddo tungose yitaa hedono tuqissanno. Ikkollana gobba miinju lopho keeno (GDP and Human Development index) taje garinni miinjunni lowontanni woffi yite leeltannota ikkiturono, buximase bikkinni balalsine la’nayinkunni roore duuchu ille kayise la’annota ikkaseno duucha maala’lisanno. Tennne mule Ameerikunninna wole kalqete wolaqaataammiwinni iillitanni noonke xiiwo mitte hajo assine la’nannite.
Coyiinke aana Ameerikuno ikko wole wolqaataame gobba umise gobboomu hasatto wonshi’rate callaati kaa’litinohano ikko gawajjitinoha labbannohu. Badhe hinge xibbeenna hakkiinni roore dirra dhagge la’nummoro kalqete umikki nna layiinki oli hattono qiidadu oli yannara wolqaataamma gobbuwa kalqe lamewa beekke ‘’ati eweli widooti; ki’ne ninke qoteeti’’ yaatenni gaamo badde giwanshiishsheeenna miliyoonnatenni kiirranni daga kakkalantinota kullanni. Qiidadu oli yanna, yaano aw. Ki. Ga. 1960- 1991 geeshsha kalqe USA woy USSR yite beellanturuno; uminsa xawira olante dagansa gudisiisa hasidhannokkihura wole gobbuwa xawira wole gobba qansootinni hirrensa leellishshanna, beebbaataammu kakkalantinotino muli dhaggete qaaggooti.
Insa anga wortino gobba hiittino keere sa’e egentinokkitano dhagge dhugaanchote. Aw. Ki. Ga. 2003 Sadam Huseeni massagannota Iraaqe, dimokraasetenna danchu gashshooti qarri noo’ne yite horritinoti Ameeriku, gobba dhukiweelsite techo geeshsha hasidhu shibbirsaasininna giwaano burraaqqanno xawo, mannu mininni fule higate yaadanno gobbano assite agurtinoti muli dhaggeeti. Afrikaho 2011ho Libya jawaata gobba assaanooti umu damuume ikkitinonsa wolqaataammi, fugguu gashshoote hunneemmo yitaa su’minni Muammer Gadaafi shiishiishshe, gobba wolqiweessitennaa techo mamooti mamoote bombu xaahinke yinanni yaandanni gobba widira qolteno soorritino.
Sooriyahonna Yemenete ikkinore da’aatate, quchummankera doogimaroho huuccidhanno waajjuulle, bashsho ninke faranjete yine waajjineemmorella la’ate. Kuri baalaho Ameeriku, woyi Ruusiyu, woy wole muli gobba anga wortella godo’litaaho. Togo yaa kayiinni kadde gashshitaa gashshaano hoo’late qansootaho qoosso dinonsa yaano di’ikkino. Kayiinni mitte gobbara umise wolapho (sovereignty) noose gedenna aye gobbano aye wolaphitino gobbara anga wora didandiitanno yite uminsa uurrrisidhinoti halantino mootimmubba uurrinshanni gumultino.
Ikkollana insanni gumulte insanni wodho hiiqqite gobbuwate seeda anga worte borcitanna techo anga ajju gobbuwa fittifattaakki gede kadde usurtinore labbanno. Mitu jawaatu massangaanchi dayee qansootisi dhuka woyyeessatenna, gobba mitto dirima gotti assate fittifatiro goowa murate e’aa fultaakki doogonna booni dino. Tenne ku’lineenna haare yoo aanno yooanchi dino. Gibbe ku’leemmo yite marittoro wona xagarinoe yiittonkunnilla yooaancho ikke ofollaahe. “allaallohu iteenna intoku iyyaheenna adde’ya mamiinni afireeemmo” yiihu garaantilla coyi.
Wolqaataammu gobbuwa, gobbuwate anga worate kayiinni injiitaansahu giddo bebbeehamaati. Ati dimokraase abbattona atera biillooynu hasiisaahe yite giddo baanda kalaqqe, daga dagitte mimmito huluullantanno gede loosse babbadatenni, mootimmubba wolqa afidhaakki gede assitanno. Tennera kaimu halantino mootimmubba ga’labbote kaawunsilera shiqishshe gumulsiissaakki gede mitu ku’ii ajanda tugisiisate ofoltinorenna hettisamaano ikkansanni injaansakkita affeeti. Layiinkhu giddo gashshoote gibbanno poletiku wolqara womaashshunna olu uduunni kaa’lo aa, wole qaafonni lowo geeshsha shottaahuraati.
Kunnira giddo wolquwara injoo kalaqqanna la’nanni. Aw. Ki. Gaa. 1994ho Ruwaandaho Hutsnna Tuti itisiinseenna roduuwu daga mimmito huluullante ku’u ko’ee shitanno gede assiisseenna, sette xibbee kume rooranno manni reyiinota, rooru darame, miniweele, mannu dani gobbaanni ikkanno assitino ikkito afirikaho bushatenni kayiinsanni dhaggete bisooti. Ikkollana muli barrubbara Faransayete mootumma tennera gobbase anga noohura sao xa’mirase qaangannite. 30 diri gendensaanni xa’minnanni sao ayeera horo uyiitanno? Baalante qooxeessubbarano togooreeti ikkaa noohu.
Ameeriku muli yannara Tophiyu Tigrayete Hiwuhaati gaamo aana adhino qaafo korinni jajjabba loosu sooreeyyera hodhishshu visa goltinoti qaangannite. Tennenni aaneno tenne lamara Addisi Ababu quchumira gobbayiidi gobbuwa anga wortoonkenke yitaa dirto la’ne sa’noommo. Tenne giddo dagoomittete tuqu xaadooshshira sutantino fotta giddo, bajaajete badhera sunte ullate goshoonshanni Ameeriku baandeerinna wole widoonni Rusiyu massagaanchi Vladimiir Putininna chayiinunnihu shizhipingi fotta adhite fulase hasaawissanni sa’inotino. Coyiinke aana Ameeriku baandeerise kisamaatera lowo gedeeti caccaabbaahu. Baandeerinsa ayiirriyne leellishate filmuwansara assitaare la’a calla ikkitaa.
Kunnira baandeeransa uulla goshoonshanna la’ansa mageeshsha gimboommonsaro leellishshaanke yee hedeemmo. Kayiinni mittu poletiku daa’ataanchi gede, ikkito digaraho. Gibbonke wo’mu Ameeriku daga ledo ikkikkinni gobba gashshitino gashshaano, dimokratootu ledooti. Presidentichu Joe Bayiden, demokratootu riqiwaanchoot. Ameerika bado badotenni massaggannoti lame kormuwa paartubba callate. Demokraatootu woyi republicaane calla gashshitanno dheggeeti noohu.
Repubicaane Ameeriku miinjanna olantote wolqa ledde giddo hajokki kaajjishirittoro gobbayiidiha gargadha dandaatto yitaa gobba hajo poolise noonsare ikkitanna xa gashshite noori dimokratootu kayiinni Ameeriku horo agarsiinsayiihu, kalqete ikkaare harunsatenni kashshi yiiwa marre qiissatenni giwe fuuge giwiha qase xoosatenniiti yitaa gedee gobba hajo poolise noonsa. Iseraantinni albi presidaantichinsa Barack Obama, Afrikaho daye wole agurranna budunna amma’note gobbaanni ikkitino adhamme nafa jawaachishara wo’naalinohu.
Xa Tophiyu Tigrayete qoqqowira assinori mannoomittete qoosso gawajjino yitaa hedonsa halaalitanna wodanita ikkitoommero dibushiinshannika. Kayiinni badhete wole afidhinota ikkaseeti huluullissaahu. Tophiyu giddosi hajo umisinni tidhiro, albasiinni nooha layiinki doyiicho hiddaasete kofatto waa wonshanna leyiikki gobboomu doorsha keeerunni harisire gumu’liro, tenne huuncate injaannokki, kakkachanna dhuku noosiha ikkara dandaanno yitaa yaaddo noonsahura hakka mara hoolate halchooti. Halchotellana ikkaansa ikkita daga mitto ikkansanni affinoha lawaae.
Ikkollana bandeeera baattote aana goshooshatenni ikkikkinni kaajjado diplomaaase loosatenni ikka noosi yitaa lao nooe. Wole widoonni Ameeriku anga wortoonke’e yitaa heedhe, Rusiyunna chayiinu e’uro qarru dino yite massagaanonsa fotta adhite fulano, loojikete gobbayiidi ikkitooti. Ati Ameeriku ledo giwamittoro, Ruusiyunna Chayiinu mullankanni kaa’laaheta hawa dihasissannno. Kalqe insa geeqatto giddo kawa ka’a bedeedantannalla he’nayii.
Ikkina tophiyaho kiruu geeqantanni itttahera ittantanno doobbiiyyenni hiikkine gantayii yitaa xa’mo baala huluullissanno. Kalqete poletiku sayiinsera “silence diplomacy” yinayii diplomaasete dani no. mereeroho kawa ka’a irkisittokkinni lamenka busulletenni amada xa’mitannote. Wolqa noohe ikkihu mittoho ha’liet mittu wido higge ynekki yiittoro poletikaho hegeri diininna hegeri jaali nookkihura mitto barra hanqafinoe yoottohu badhe wodhihero yinayii kelleshsha cancantuhe yaate. Kalqete qiidadu oli yannara Tophiya lendanna buxane gobbuwa Non-alignments yaamantanno ka’anna kawa yinikkinni heera kaajjishshanno millimillo gedeeti xaano loossani noo poletiku hayyooti.
Lamu daaniwi giwamiro gawajjantaati hayiissotella yinayiinte gede insara ba’’aari dino kayiinni ninkera mittu xiyyiiticho hidhineemmo woxi me’e kilo badalate bullee hiraarolla hedate. Wole widoonnni giddoyiidi poletiku ge’ne kaajjishira addi busulleeti. Daga mitte ikkite massagantannowanna mootimmate bisi ledo halante heedhannowa wolqaataammu gidditenni anga wora didandiitanno. Tophiyu mootimmano anga wortaankere abbooshshirate dooogimaroho dirto fule yaate albaanni anewa mayi gattu yiteno layiira hasiissannota duuchu ammantanno.
Qae fii’nayiiri, badhe hinge layii’naayiirino nooha lawaae anera. Tennerano dagate busulleno hasiissanno. Techo ateti bushshu, dimokiraase ba’u yee daannohe baaali atera qarraminoha laweennnahe angakki wodhittoro, hatti itamitto poletiku ugeeti. Qooxeessakki noo manni hiittoo galtino nooho, danancho baxxino manni ledo xaadaaha laoottohu heeriro huluullama hajo la’aahura egensiisa ate la’aate. Biillooyne hasirihu dorshaho shiqe injiisiro daga baxxeennasi doorame gashsha hoogirono aananno doorshira isinooto kaajjishannna jawaachiralla agadhitannosi.
Kelleshsha fa’nantinoti qaraamete. Afidhunkero billaallissenke wonanni heeshsho qarritino manni aana gamete aana gamitokke lendosiha ikkitaanke. Tenne gargadha dandiineemmohu kayiinni wolu yiirira wojji yaantenni, ga’labbotenni mimmito agara, babbadooshshe hunanna mitiimma heedhaawa mootimmate bissara qummi assa busullete.
Busha Buutotenni agronke
Sa’nita Hambita Dallaa saonke!
Hayyiso Hanaaqohunni (Y.F)
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 2013
