Xaa yanna gede angankera hasi’nummo mashalaqqe afi’neemmoti doogga nookki yannara; albaanni mereerimanna haranchu dambalinni raadoone macciishshinanni yannara raadoonetenni shiqqannota xa’monna daworote qixxaawora bilbiltanni dawartannori mereerinni Maarta Dejeneti qaangannite. Maarta Dejeneti ayeeti? Heeshshose dhaggenni maricho rosicho afi’neemmo? Tenne lamalahu sewoote gafinkera aananno garinni shiqinshoommona kuneeti.
Maarta ilante lophitinohu Addis Ababu quchumira ‘’Arat Kiilo’’ yine woshshinanni baseraati. Anjesenni lamu diri qaaqqo heedheeti biso laansheessannohu woy pooliyote dhibbi korkaatinniiti bisu xe’nera reqecci yitinohu. Maatese hurtanno yite xaginsanni hayyo baala wo’naalturono amadinose dhibbinni hursa didandiinoonni. Hatti yannano babbaxxinohu bisu xe’ne noonsa mannira uyinanni basenna noo laooshshino gara ikkinokkihura dirise iillirono rakke rosu minira e’ara didandiitino.
Maarta kayinni anjesenni hanaffe jaware heddannotanna jawa ajuuja nooseta ikkasenni rosu minira hara hooggurono mini giddo fidalla borreessanna nabbawate yanna diadhinose. Roduuwise maxaaffanna dafitarra nabbabbawate noose kakkaooshshe la’inori maatese addi addi maxaaffa hirtanni shiqishshannose. Wole agurranna minira uduunne hirre xaanxe abbinoonni gaazeexxanna woraqattano ‘’ise la’annona’’ yine worrannita qaagganno.
Gedensaannino rosu minira e’anno gede maatese fajjo ikkeenna hattono irkidhe millisate horonsidhannore hirreennase Atse Naaoodi umi dirimi rosi mine rosose hanaffu. Layinki dirimi rososeno Daagimaawi Miniliki rosi mine harunsitino. Bisu xe’ne noose daafira darawose ledo taalo millissenna godo’litanni lophate dandaa hooggurono hoshshose kayinni roore yannara maxaaffate ledo ikkinota coyidhanno. Maxaaffa nabbawate ledono Itophiyu raadoone, Legedaadinna Faana raadoonnara sa’anno oduubbanna addi addi qixxaawubba yanna uyite harunsitanninna xaphooma egenno yitanno qixxaawora shiqqannota xa’monna dawara beeqqaancho ikkatenni egennantino.
‘’Maarta Dejeneti shoole kiilonni’’ yaanno su’miseno haammata raadoonete macciishshaanonni egennamino. ‘’Maarta ayeeti?’’ yitannoti macciishshaanote xa’mo dawaro afidhanno gedeno Itophiyu televizhiine Taamme Sooli komunikeeshiine ledo halamatenni lamalate giddo Hamusete hashsha shiqqannoti xa’monna dawarote qixxaawora lame yannara heewisante sa’’atenni egennamate dandiitino. Layinki yannara heewisantu woyte kayinni jawu ajuuji noosenkanni. 12ki kifile rosose gudde jawiidi rosu uurrinshara eate dandiissannose guma agadhite nooha ikkirono kayinni looso tirte ofollite agadha dihasidhino.
Ikkinohurano umisenni gaazeexa qixxeessitanni attamote shiqishshanni hasatto galtuse; kayinnilla woxu wolqanna loosoho hasiisanno uduunni dinose. Loosu fajjo afi’rateno Baankete suuqidhino woxi 10 kumi birrinni losu basenna uduunne injeessi’ra gadacho ikkituse. Hasidhanno woxe mayikiro fayinaansetenni liqiidhe; xaphooma egenno yitannoti xa’monna dawarote qixxaawo beeqqosenni baraansoonnise kompiwutere horonsidhe hasidhannoha gaazeexa qixxeessate haaqeesse adda assitu. Hasidhannowa iillate ho’lannoseri mitturino nookkita seekkite huwattinoti Maarta; Gaazeexaseno ‘’Iwun’’ yite su’matenni seesi-qalotenni egennitinonsa jaallase ledo ikkatenni karaayya’inohu ruukkado biiro mini giddo looso hanaffino.
Kayinnilla liqiidhino woxi goofita ‘’Iwun’’ gaazeexiseno uurri. Maartahu odeessaanchimmate baxilli kayinni lexxannilla ha’rino; loosose wirro hanafate wo’naalshaseno diuurrissino. Aliidi rosu uurrinsha eessannosehu rosu guma faajje assineenna Maartano Addis Ababu yuniversite e’e Itophiyu afuubbanna seesi-qalote rosu golinni rosose hanaffu.
Addis Ababu yuniversitera 2ki diri rosaancho ikkite heedhe Zaami 90.7 FM raadoonera loosate heewisante sa’’atenni 4 dirira loossino. Hakkiinnino hanaffinohu rosu golinni umikki digirenni maassantu. Maartara rosunna wo’naalshu sewoote iillishannosere ikkansa huwatatenni roorenkanni jawaantese lexxitu.
Anfinte gede gobbankera loonsanni ijaarra bisu xe’ne noonsare mereersitinota ikkitinokkihura Martanno rosunni ikko loosu hajora millissanno yannara lowontanni shetissinoseta qaagganno. Zaami FM raadoonera odeessaanchimmate loosose agurte fultanno gede korkaata ikkinosehuno uurrinshate isera bisu xe’ne ledo godowii noota ikkaseno mitteenni hasidhu gede gidditanninna dirritanni millissanni loosate injiinosekkiha ikkasinniiti.
Umikki qaaqqose ilte hanqafidhuhu shiima yanna gedensaannino ‘’Iwun Egensiishshunna Attamote Loosi Uurrinsha’’ 2000M.Dra uurrisatenni Itophiyu tuqu xaadooshshuwa biilloonyinni ledo halamatenni bisu xe’ne aana illachishshinota ‘’Maidot’ yitannota lamalate giddo mitte higge shiqqannota televizhiinete qixxaawo ontu dirira shiqishshanni keeshshitino. Lamalate giddo uurrinshunni shiqishshanno qixxaawose ledono ayyaanaamenna gobboomitte ayyaanna ayirrinsanni barruwara televizhiinete diilallote saate adhatenni egensiishsha kulsiisidhannorenna woxu irko assitanno bissa beeqqitanno gede assatenni boohaarsitanno qixxaawubba loosatenni egennantino. Qixaawo boohaarsitannota assatenni calla ikkikkinni bisu xe’ne hajono mitteenni kayissanni dagoomaho hala’lado rosichonna huwanyoote kalaqatenni gumaamo looso loossino.
Qixxaawosera mereeronkono bisu xe’ne noonsari baadillichonna yannate sirba harunsitanni millimillo assitanno gede kaayyo kalaqatenni macciishshaanonna daa’’ataano bisu xe’ne noonsa mannooti daafira noonsa laooshshinna huwatto woyyaabbanno gede hixamanyite loossino.
Maarta televizhiinete qixxaawose ledo ‘’Temsaaleet’’ nna ‘’Xebbita’’ yitanno maxaafichono attamantanno gede assatenni nabbawaanote iillishshanni afantanno. ‘’Temsaaleet’’ yitanno maxaafichose egensiishshu uurrinshise widoonni attamantannoha ikkanna bisu xe’ne korkaata assidhe umonsa maaxxukkinni dandoonsanni uminsanni sa’e wolootahono ikka dandiitinore gobbate giddonna gobbaanni egennantino mannooti dancha heeshshonsa lawishsha shiqinshannite.
Xebbita maxaafichono ‘’Ewin Charitable Association’’ yaannohu kaa’lote uurrinshanni attamantannonna maamarunniha xaphooma loossanna ajuuja sokka sayissannota ikkitanna diru dirunkunni Bocaasu aganira kalqoomu deerrinni ayirrinsanniha bisu xe’ne noonsa mannooti barra korkaata assatenni diru giddo mitte hinge attammanni maxaafichooti.
Xissichunnire afinohu xissame egennino mancho umosi ikkinohura iseno bisu xe’ne manchi beetti aana mageeshshi yaaddonna qarra, meentimmate heeshshonni iillitanno hekko hattono ogimmasenni loosate millissanno yannara iillinose qarrinni ka’e ‘’Iwun Kaa’lote Uurrinsha’’ uurrisatenni bisu xe’ne noonsa mannooti lowo yannara hasidhuwa millisate shettannoha mannu loosino irko woy (Wiilchere) gobbate giddo loosatenni iillishate hattono gobbaydi dikkonni hirranniha fushshinanniha womaashshu fulo gatisate ragaanni jawa qeecha afi’rinoha danchummate kaa’lo looso loossanni afantanno. Wolootano haammata dagooma horaameeyye assitanno loossa loossanni leellitanno. Duuchunkuri aleenni babbaxxitino yannara loonsanniti safote latishshuwa (doogga, rosu minna fayyimmate uurrinshuwa, gangalantanni base, babbaxxitino ijaarra wk
l) loossa bisu xe’ne noonsare mereersinokki garinni loosama jawa qarra gantannota coyidhanno. Odeessaancho Maarta kuri baalu dagoomitte heeshsho giddo bacare sayissinota ikkasenni odeessaanchimmate loosi bisu xe’ne noonsarira di-ikkannohona aguri yinanni seejjinise yannarano ise umise hasattonni hattoo laooshshe lawashshi assite aguratenni techo umisenni iillate hasidhinowa iillitino.
Maartara heeshsho yaa sharrote; sharramme qeela kayinni sharrote gedensaanni jawa deerra iillate qaafate. Maartara heeshsho ise sayissino qarra wolootu la’annokki gede sharramate. Maartara hee’rate yaa huuro nookkinsarira huuro ikkatenni sewoote iillitinokkire kayinni dandoonsanni sharrante sewoote iillitanno gede doogo feyaate. Kaajjillunna heeshshote anga aa giwatenni lawishsha ikkitinoti Maarta Dejeneti; albillichono bisu xe’ne noonsari qarra seekke huwatanno dagoomi kalaqamanno gede kaajjillunni loossannota coyidhanno.
Meentimma amaddusekkinni; bisu xe’neno iillate hasidhinowiinni guficho ikkitusekkinni; jawa deerra iillitino. Maatete heeshshosennino ikko loosu millimillonni sewoote iillitinoti Maarta sayissino heeshshonninna xa iillitino deerrinni jawa rosicho adha dandiinanni. Wolootuno ise lawishsha adhatenni jawa deerra iillitanno gede qixxaawote kifilenke sokkaati.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 2013
