Abbebech Maatewoos
Gobbanke sa`u dirrara jajjabba jifo sayissino. Bayirroonyese kisanno oli cancishaano HWHTni fanaminose; cancishaanote soqqamaasine babbaxxotino qooxeessubbara iillishshino ganonna konne ola hoodiisse daggino kalqoomiitte xiiwubba, “CVID-19” taraawonna heeshshote oolto wole qarra ikkite sa`ino. Olu ayirrannoha ikkirono Itophiyu daga mootimmansa massagonni kaa`lamatenni qeelletenni fultino.
2014 M.dirinni cancishaano HWHT gumultino horro qeelatenni, ola harunse Itophiyu aana assinoonni kalqoomitte xiiwubba dandaatenni, gobbate bayirronye buuxisate ledotenni qarrissanno ikkitubba giddoonni babbaxxitino handaarranni commado seyubba borreessantino. 2014 M.dirinni miinju handaarinni borreessantino seyubba giddonni qara qara ikkitinore techo seyonke qoolira haa`ne shinqoommo. Sa’u lamalara wolootta 2014 M.D Itophiyu seyuubba kikkisate wo’naalloommo. Techo kayinni miinju ragaanni kuneeti.
Abbay Kofatto
Ijaarshu 2003 M.D hananfoonniti Abbay kofatto loosantanni noohu Itophiyu daga jironniiti. Balaanti dagoomu kifile looso hanafi yannanni kayisse xaa geeshshano babbaxxino garinni irko assitanni afantanno. Itophiyu daga mittimmate xawishsha ikkitinota tenne kofatto qansootu irko assatenni calla dikkino loosamanno gede assitanni noohu. Ijaarshu aana xiiwo gashshate Gibitse lede millissanno wolquwa dippiloomaasete handaarinni sharramatenniino ledooti. Kofattote loosi Itophiyu daga mittimmatenni loossannoho.
Ijaarshu wo`munni wo`ma jeefisamanno woyte xaphooma 5 kume 150 meegga waate caabbichu wolqa burqisanno. 13 wolqate yuuniitubba /terbaayinubba/ heedhannosi. Miliyoonetenni kiirranni mini wiliilchuwa caabbichu wolqa horaameeyye assitanno yine agarranniti kofatto xaaddinose yannate goshooshamanni kainohunni amandoonni yanna giddo dijeefisantino.
Soorrote mootimma ba“otenni gatissinoti tini kofatto soorro dagguhunni hanafe dancha guma leellishshanni afantanno; 2014 M.D baxxinohunni ammajje aganinni kayise kofatto sase seyubba borreessantinose.
Kofattote sa`u lame dirranni lame hinge waa wonshinoonni; waa wonshiinoonnita faajje assini barrubba Itophiyu dagara bayi`ra hagiirre kalaqqinota qaanganniho. Itophiyu daga waa wonshate loosi gumulamihu gedensaanni macciishshaminonsa hagiirre gudumaale fulteeti xawissinohu. Sa“i dirinni qole sayikki doyicho waa wonshatenna layinki yunite wolqa burqissanno gede assatenni hagiirrinsa luphi yaanno gede assa dandiinoonni. Konninnino diru giddo lame yunitenni yaano yuniit 10 ammajje aganira yuniit 9se qole hawadu giddo wolqa burqisa dandiinoonni.
Yunitubba loosu giddora e“ansa harunse lamente yunitenni calla kofatto “gibe 3” caabbichu wolqanni sufe gobbanniha layinki jawa wolqa burqissanno kofatto ikkanno gede assinosi. Kuri mittu mittunku 375 meegga waate wolqa burqissanno yunitubba, xa noo kofattote gottimmanni 550 meegga waate ale caabbiichu wolqa burqissanni no. wo`ma wolqansanni wolqa burqisa hanaffanno woyte qole 750 meegga waate burqisa dandiitanno.
Kofatto tenne yuniitubbanni Itophiyu dagaha Abbay xashshinni latate ajuuja adda assa hattono Abbay caabbiichono hurbaateno ikka hanafinota duduwino. Abbay kofatto sayikki doyicho waa wonshate loosi gumulaminohuno sa“i hawadiraati. Kofatto xaa yanna 22 biliyoone meetirkuube ale waa amada dandiitino. Xaanni hanafe Guubaho mittu jawu garbi kalaqamino.
Gamba Assinoonni E“o
Gobba fulose umise e“onni diwate assitanno wo`naalsha harunse gamba assitanno e“ono lophitanni daggino. Konnirano lawishsha ikkitinori mereero e“ote billoonyi sa“i 2014 baajeetete dirinni 360 biliyoone birra gamba assate mixi`re, 336 biliyoone 710 miliyoone 021 kume 930 birra gamba assa dandiinota kulloonni; konninnino mixonniha 93.53 anga xibbuunni seekka dandiinoonni. Sa“i baajeetete diri gumulshi ledo heewisiisamanno woyte 57 biliyoone 494 miliyoone 923 kume 697 woy 20.59 anga xibbuunni lopho noosi.
E“o gobbate kalaqamino olinni baca e“o gamba assitanno uurrinshuwa loosu gobbaanni ikkite heedheenna, olu korkaatinni daddalu millimillo qiidde heedheenna, babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantino gawajjonni e“o gamba assitanno uurrinshuwa garunni loosonsa loossannoikki gede qarrante heedheenna hattono daddalu dagoomi loososi ge“e loosinoikki yanna giddoonni gamba assinoonniha ikkasinni woyyino gumulshaati yine adha dandiinannita e“ote billoonyinni afi`noonni mashalaqqe leellishshanno.
Uurrinsha sa`u dirrara e“o gamba assatenni borreessiissino gummano gamba assinanni e“o lexxitanni dagginota huwachishshanno. 2010 baajeetete dirinni 152 biliyoone birra, 2011 baajeetete dirinni 198 biliyoone, 2012 baajeetete dirinni 233 biliyoone birra, 2013 baajeetete dirinni 279 biliyoone birra, hattono 2014 baajeetete dirinni 336 biliyoone birra gamba assa dandiinoonni; kunino e“oota lophote sufatto leellishannotano ministerete mashalaqqe leellishshanno.
Fulote Daddalo
Gobba fulote daddalinni roore horaameette ikkitanno gede umihunni lophotenna tiraansiformeeshiinete mixonni kayise baca loosate mixi`noonninkanni; ikkollana handaarunni afi`nanni e“o lexxa hasiissannase diru dirunni mixote woroonni gamba assinanni keeshshinoonniha keeshshinoonnitanna hajo huluullissanno deerra iillitinota yannate xawinsanni keeshshinoonnitano anfoonni. Gobba fulote daddalinni afi`rate mixidhino e“o afi`rate dandiisannose gede baca laalcho soyaate, fulote laalchi danubbanna sonkanni gobbuwa halashshate raga harunsatenni baca loossurono hasi`nanni deerrinni e“o afi`ra didandiinoonninka.
Tini dhagge kayinni 2014 baajeetete dirinni soorrantino; daddalunna qooxeessu xaadooshshi ministirchi kalaa Gebiremesiqel Caala Itophiyu sa“i 2014 baajeetete dirinni fulote daddalinni luphiima guma borreessiisa dandiitinota egensiisino. Afamino gumirano hanafantinoti rifoormete loossa luphiima qeechi noonsata kulloonni.
2014 baajeetete dirinni fulote daddalinni 4.12 biliyoone doolaare e“o afi`ra dandiinoonnita daddalunna qooxeessu xaadooshshi ministere mashalaqqubba leellishshanno. Gumulshuno daddalu fulo dhagge umi yannara borreessaminoho yinoonni. Kuni gumulshi sa“i baajeetete diri ledo heewisiinsanni woyte 13 anga xibbuunni roorrimma noosita kulloonni. Xaphooma fulote daddalli e“ora giwirinnu handaari 72 anga xibbuunni, industirete handaari 12 anga xibbuunni hattono shiilote handaari 14 anga xibbuunni qeechansa fulatenni guma borreessiisa dandiitino. Borreessamino gumira baalanti handaarra luphiima qeecha fultino.
Qamadete Latishsha
2014 M.D Itophiyu giwirinnu handaarinni xagge loossino dirooti. Gobba dirrate albaanni arri gorsinni hanaffinohu qamadete latishshi gumaamo ikkanni daye 2014 M.D seyo borreessiisa dandiino. Mashalaqqubba leellishshanno garinni; sa“i 2014 baajeetete dirinni umi doyichonni qamade arri gorsinni latisate 405 kume hekitaare baatto wixunni diwatenni 16.2 miliyoone kuntaala qamade gorsunni laashsha dandiinoonni. Layinki doyichonni qole 208 kume hekitaare ale baatto qamadete wixinni diwatenni 8.35 miliyoone kuntaala laashshinoonni.
Gammoojjunna arri gorsi qamadete latishshi Affaarete, Oromiyaho, Somaaletenna woloota qoqqowubbara hala`lanni dayino; baatto loosidhenna saada ce`e galtannorira wosincho, gammoojjitte qooxeessubbara rosamikkiinni keeshshirono techo kayinni gammoojju qamade laashshate kumunni kiirranni laashshaano beeqqitanni afantanno. Alichaame qooxeessubbarano baatto loosidhe galtino daga xashshuwa horonsi`ratenni arri yannara qamade gorsunni laashshate looso amaxxitino.
Giwirinnu handaari aana assinoonni haaroonshi laalchunna laalchimma lexxitanno gede assinota giwirinnu ministere egensiissino. Minstere sa“i baajeetete dirinni qamadete hirora fultanno mitte biliyoone doolaare ale gorsu qamade latishshinni gatisa dandiinoonnitaati leellishshinohu.
Handaarunni afamino guminni gobbate giddo horonsi`rate hasiisannoha qamadete laalchi hasatto diwatenni 2015 M.Dnni qamade gobbayidi gobbuwara soyate dandiissanno ikkadimma aana iillinoonnitano xaphoomu ministirchi Abiy Ahmedihuno (Dr) babbaxxitino yannara egensiisino.
Gobba 2015 baajeetete dirinni qamadete latishsha 1 miliyoone hekitaare widira luphi assate mixo noosetano kulloonni. Konninni afi`nannihu qamadete laalchi goyiretenni afi`nanni qamade ledo mittteenni ledamanno woyte gobba hasiisannosehunni ale 10 miliyoone kuntaala qamade laashsha dandiitannotano giwirinnu xiinxallo kaima assitino odoo leellishshino.
Gobbannihu qamadete latishshi kalqoomunna Afriku uurrinshuwaha hattono miidiyubbate illacha lowo geeshsha xuruura dandiino. Itophiyu 2 miliyoone metriik toone qamade olluu gobbuwara shiqishate wolqa noose gobbaati yaatenni Afriku latishshi baanke pirezidaantichino egensiisino. Gaana Akiraho sa“i onkoleessu aganira gaamo lamalate gobbuwa latishshu ministerooti diru gambooshshe harissu yannara assitino hasaawinni, Itophiyu 650 kume hekitaare baatto aana 2.6 miliyoone metriike toone qamade laashsha dadiisanno deerri aana afantannota xaphoomu ministirchi Abiy Ahmediwiinni macciishshitinota xawissino.
Biluumberg, Keeniyunnihu neeshini gaazeexino hatto qamadete latishsha hala`ladunni odeessino. Biluumberg sa“i ella agani giddo loosino odoonni; gobba waajjuullu kiironni 2021 1.42 miliyoone toone qamade laashshaase qummi asse, 2022 qole 2.4 miliyoone toone laashshate mixidhinota odoosinni leellishino. Gobba aliyye gobbate kifile widoonni HWHT ledo olantanni heedheenni qamadete latishsha loosatenni gobbayidi gobbuwanni eessitanno qamade gobbate giddo laashshinanni qamadenni riqiwate loossanni noo yeeno odeessino.
CNN isi widoonni pilaanete ministire Dr Fitsum Asaffita kule loosino odoonni gobba arriha qamadete amuraate horonsi`ratenni, xeenu yanna calla agaratenni gumullanni keeshshinoonni giwirinnu amanyooti giddonni fulatenni gorsunni irkisamino qamadete latishsha harissanni noota, loosamino loosinniino 2.5 miliyoone toone qamade laashsha dandiinoonnita xawissinota odeessino. Kuni qinaawinohu gobbate miinji amanyootino laafino miinji wirro kaajjanno gede kaa`lanno yitinotano odeessino.
Bakkalcho Wocawaaro 5, 2015
