Itophiyu mootimma keereho noose murci’raanchimma duucha yannara keellishshino. Keeru daafira nooseti hembeelamannokki uurrinshi techono disoorramino. Albillichono disoorramanno.
Soorro gatona yaatenninna mittimma kaima assatenni; diinoomitte agurre jaaloo’matenni; gaance agurre keere reekkate yaatenni seeda doogo hadhino. Albaanni noohu poletiku akati aana qawwe kayissino wolquwara gatona yaatenni hanafe keeru doogonni poletiku sharro illachansa harisidhanno dooggano kalanqoonni.
Konninnino sae, qachu gobbuwanni ledo baxxinohunni Ertiru gobbanni ledo noo qarra keeru doogonni tiratenni Afriku buudi qooxeessira haaro keeru diilallo heedhannonna qooxeessu gobbuwa daga mimmito huluullamatenni fulte woyaawa roduuwimmanni xaadooshshensa haaroonsidhannonna illetenni leellanno gumi maareekkamanno gede assino.
Mootimma dandiitu wolqanni qawwete huuro nookkiha keeru doogonni poletiku reekko adda ikkitanno gede ammanamatenninna murci’raanchimmatenni loossino. Konninnino, wo’mante dagankenni calla ikkikkinni kalqoomu deerrinnino adhamooshshe afidhe gobba umose dandiite gotti yitanno gede dandiissitino ikkitono haadhe dagginoti qaangannite. Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed keeru Noobeele baraa’rinohuno konni kaiminniiti.
Mootimmanniha keeru hasattonna murci’raanchimmara qara qarra ikkinohu cancishaanchu HWHT soorrote yannanni hanafe gobba cancishatenni daga effidhe gibbeenna hoogino biilloonye wirro amadate uminokki bale dino. Qodhaano wolquwa qajeelsatenninna loojistiikete irko assatenni hanafe dhaaddote hajajo aatenni gobbate keere hembeeltanno assootubba yanna baala gumulino.
Mimmito gimbanni gede assatenni daga mimmitu aana ka’anno gede assatenni; dagate mereero hundinni kayse daynoha mittimmatenni baxammenna ayirrisamme hee’rate balchooma hoshooshate goxikkinni gale loosino HWHT. Hakkiinnino sae Tigirayete daga 20 dirrara agartanni keeshsitinori gargarooshshu wolqa aana hedeweelcho barshe iillishatenni gobba diigate hasattonsa wo’naaltino.
Dagatenni ledo shallagi’neemmori no yaannohunni Amaarunna Affaarete daga horratenni dagate keere booreessatenni kiirrenna kulle tunqannikki barshe loossino. Jajjansanna jironsa mulqino; horote gobbaannino assino; xibbee kummanni kiirranni qansooti qaensanni darantanno gede assino; kaa’lote anga la’e heedhanno gede assino; hattono baca keeraano qansoota raafatunni shee gudino.
Dagate gede Tigirayete daga gobbansara keerunni hee’rate qoossonsa ho’latenni yanna yannantenni fushshanno gadadishshinninna kaphu duduwinni keerensa hoogganno gede assatennino sae oosonsa gadachante olaho dirtanno gede assanni afamanno.
Kalaqamisinni hanafe dagate keere booreessate qoocca ga’nannohu cancishaanchu HWHT muli barruwa kawa sayikki doyicho ola fanatenni gobba diigate assootesi faajjetenni lallawe Tigirayete ilama danotenni gudisiisanni afamanno. Konni olinni amma’note annuwanna illetenni la”ate qarri noonsari gattukkinni olaho albaanni dirantanno gede assatenni kakkachimmasi leellishino.
Tini duucha ikkitubba noo yannarano mootimma keereho murci’raancho ikkase leellishshanni hunote gaamo iillishshanni noo barsheno gargartanni afantanno.
Mootimma hunote gaamo assoote gargarate harinsho gobbanna dagate ayirtinye agarsiisate bayiriidi seeri aana worroonni yawo garunni fulate gadachantanno. Yawo garunni fula hooga kayinni gobba diigantanno gede fajjate gedeeti.
Tini gobbate ayirrinye hiikko diininnino agaratenna agarsiisate yawo hiikkuno gobbaydi diininni agarate yawono mitteenni amadinoha ikkasinni mootimmate yawo hiikko garinnino yekkeerote shiqqannota dikkitanno. Mootimma noose yawo fula lainohunni amaalannohuno ikko biddissanna hajajo aate dandiitanno wolqano ikkito gaamo heedhara didandiitanno.
Kuni yaa mitte gobba ayimmanna ayirrinye ayirrisiisate siiwooti. Itophiyu mootimma konne assitanno yee heda mootimma dagginoha dagoomitte safo heda, hedote giddo wora hoogatenni burqannoha ikkanno.
Itophiyu daga seeda sanna mootimmate dhagge noonsare ikkansanni massagganno mootimmanni agarrannire seekkite affino. Konnirano, kulannonsaha dihasiisanno. Ikkinohurano, hiittenne yannante gede mootimmanniti keeru anguwa techono keereho qixxaabbe gobbatenna dagate keere agaratenna agarsiisate yawo fultannoha ikkanno!
Bakkalcho Wocawaaro 5, 2015 M.D
