Babbaxxitino xiinxallono kalqete barera shiqishino. Yuniveriste keentanno keenonni babbaxxitino xiinxallono asse kalqoomu maxaafichora (International Journals) maareekkatenni Hawaasi Yuniversite kaa’laancho pirofeesere yitanno ba’lattono uytinosi. Ilame lohpinohu Sidaamu Qoqqowi Hulate Woradira Calbeessa yinanni baadiyyete olliiraati. Umi dirimi rososino ilamino qarqariranna layinki dirima Hawaasa harunsino. Umi digire Hawaasi Yuniveristenni Gashshootu Hayyonna Latishshu Xiinxallonni; layinki digire Addis Ababu Yuniveristera Latishshu Xiinxallonni harunsino.
Hawaasi Yuniveristera rosiisaanchimmate nni,xiinxallaanchimmatenni, Gashshootu Hayyonna Latishshu Xiinxallo Rosi Mini Sooreessimmanni hattono Seerunna Gashshootu rosi goli diine ikke owaatino. Aanteteno Sidaamu Qoqqowi tantano harunse Qoqqowu Quchumu Latishshinna Konistiraakishiinete Biiro Soorreessa ikke sasu aganira owaati gedensaanni xaa yannara Hawaasi Quchumi Kantiiwa ikke dagasi owaatanni afamanno, K/Pirofeesere Tseggaye Tukehu. Tenne lamala Bakkalcho gazeexi wosinchi quchumu babbaxxitino hajubba aana assinoommo hasaawa aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!!
Bakkalcho: Hawaasi quchumi Gashshooti quchumu investimente goshooshate maa loosanni afamanno? Quchumu umisino investimente noosi injo maa labbanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Quchumma investimente goshoosha, woyyitino egenno quchumu giddora qo’la hoogguro lophite di-affanno. Hawaasi Quchumino anfintenni gede hala’lado quchumaati; Sidaamu Qoqqowira qara quchuma calla ikkikkinni gobbateno istiraateejike quchumaati. Konni daafira baxxitino qorophonni massanganniho.
Hawaasi Quchumira investimente goshoonshe investimente dagganno gede assinanni baxxino qarqara investimentete kalanqanni halashsha hoongummoro badhe hige baeenna wolootu quchumma sa’e hadhannosi. Xa noo heewonni heewisamaancho quchuma ikke sufeno di-afanno. Hakko kaiminni bashsho noonketi investimentete qarruwa maati? yaannoha seekkine bandoommo. Latissukkinni huxxite keeshshitino mannooti konni gedensaanni investe assa hoogguro baatto angansa di-keeshshitanno; baatto muxxe jirooti yine qorowishsha uyne affino gunde lowo hekitaare baatto Baattote Baankera ??higganno gede assinoommo. Aanteteno tini kaajjite suffanno.
Hawaasi Quchumino umisinni lowo investimentete injiino akati noosiho. Lawishshaho: mereeri dikkora mule hee’rasi, kalaqamu qarqarisi investimentete xumme, babbaxxitino kalqoomu uurrinshuwa hee’rase, giddosiinni tayisse sa’anno doogo kuri baala lendanni woyte Hawaasi investimentete noosi injo hala’ladote.
Quchumaho investimentete ikkitanno baattono lowota qixxeessinoommo; Xaa geeshsha assinanni hee’noommori; noo investimente balanxe seekkine badatenna qarransa afate loosooti. Xa konne gundoommo; investe assara hasi’rannoha koysate loosono loonsoommo. Aantete addanka investe assa dandaannohu ayeti? Yaannoha gundummo gedensaanni baatto beehate looso hananfeemmo; konne assineemmo woyte gari investimente Hawaasira ikkado ikkitinota addanka loose dandaannohuraati baatto sayinseemmohu. Ninkeno quchumu umisinni noosi injo aana kaajjine loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho: Lophitanni noo qarqaru/ qoqqowu dureeyye jawaachishatenna irkisatenni quchumu investimente beeqqaano assate assinanni hee’noonniri maa lawanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Tini jawa xa’mooti. Ninke quchumu gede bashsho lophitino calla ikkikkinni lopha dandiitannore aja dureeyye qooxeessunnita irkisate looso baxxqino garinni loonsanni hee’noommo. Tennera investimentete hasattonsa abbidhanno gedeno koyinseenna xaa geeshsha albaanni Hawaasa loosate kaayyo afidhinokkirinna uminsanni loosidhanni heedhanno gashshootuno irkisinonsakki lowo dureeyye investimentete mixonsa abbidhino. Konni daafira muli yanna giddo hasiissanno injo kalaqatenna Sidaamaho bashsho noo dureeyye calla ikkikkinni wole dureeyye kalaqantannonna kaajjite fultanno gede gashshootu assa hasiissanno irko baala assate qixxaawo gundanni hee’noommo.
Konni garinnino lowo miinji aja dureeyye anga noota seekkine anfoommo. Loosi’ra dandiitannoti aja wolqa kalaqantino; kaajinshe irkinsummoro ledde hadhannore ga’a gobbate latishshano suffannore ikkitanno daafira illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho: Hawaasi biinfilli giddo mittonna qara ikkinoha Hawaasi Garba golaminosi qarrinni gatisate assinanni hee’noonniri maa lawanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Garaho; Hawaasi Garbi yaa quchumaho biinfilleho. Hawaasi Garba seekkine amada hoongummoro Hawaasi biinfillesinna xa afi’rino su’ma afi’re albillitte di-sufanno. Konni daafira Garbu eela assinanni investimente la’niro albaanni baxxinore assine di-egenninoonni. Way sammi yee maganu kalaqisi gedella ha’ranno; quchumu ishinino hasi’ri gede mare eanno, hootellano qorophine di-loonsoonni; Garbu qooxeessira mannuno hee’rara agurreenna sammi yee hee’ranno, loosi’rannohuno hasi’ri gedella loosi’ranno.
Tinino di-garaho yaannohunni mixo qixxeessine “Water Fount Development Plan” muli yannara qoqqowu kaawinera shiqinshoommo. Tenneno muli yanna giddo hananfeemmoha ikkanno. Tenne mixonnino Garbu mulinni minna fafinse mannu shalleettetenninna lekkatenni gangalatannowa assinanni. Garbu keeraachimma agarino garinni mannu gangalatanno woyte horonsi’rannori hee’ranno manaadda daddalu suuqqa hakko qarqarira heedhanno gede; waa daaha hasi’rannohuno Garba iillikkinni kawaa daahanno gede assate looso qorophino garinni wole gobba jajjabba quchumma lawishshsa adhatenni jawa diizayne loosi goofino.
Tini loosantanno woyteno day lolahi Garba eannokki gede mannu loosino kofattono loonseenna way xinbiiwame sa”anno. Konni garinni way ba’’annokkinna qarqaruno daafamannokki gede; quchumahono turiizimete bobbanke ledanno garinni latisate loonsanni hee’noommo. Sammi yine xa noo garinni calla hee’nummoro Hawaasi hee’re di-afanno; bashsho waa budunnino agarrannina xaa ilama hatteeno habbanni nooha lawannoe.
Quchumu lophanni ha’ranno woyte way daafamme lexxitanni hadhanno. konnirano tenne jawa pirojekte kaa’litannonke uurrinshuwa afi’nummoro boode yanna giddo gundeemmo yine hendeemmo.
Bakkalcho: Hawadi yannara Hawaasi quchumi qara qara doogga lolahu boohesinni fule doogga cufanna mitii’minannina konne qarra aantetenni tirate malloonniri hee’riro?
K/Pirofeesere Tseggaye: Garaho; quchumu lophanni ha’ri kiiro quchumunni fulanno ishine haadhe hadhannoti jawa booe hasiissanno. Konni alba nooti mite mimmitu ledo xaaddannota ikkiturono mite pilaanetenni lattinotanna mimmitu ledo xaaddannota di-ikkitino. Konni daafira xa konne taashshate looso hananfoommo.
Lawishshahono Mannaaharu qooxeessira lolaho haadhe hadhannota jawa booe loonsanni hee’noommo. Ninke hendanni hee’noommohu xeenu daanno yanna calla kawanna ka’a qollannita ikkitukkinni hawadi yannara yaaddo heedhannokki gede assate looso hala’ladu garinni jirsa tunge loonsanni hee’noommohura taaltannilla hadhanno.
Bakkalcho: Hawaasi quchumi Daato ikko baadiyyete olluubba mitowa doogga fiine kinco tungikkinni agurrannanna labbanno korkaattanni hawadi yannara daga mitii’mitanna la’nannina muli yanna ki’neno towaanyo assitinanni heedhinoonni;tennera maa hendoonni?
K/Pirofeesere Tseggaye: Hawaasi xaa geeshsha lame quchuma ikkeeti keeshshinohu. Mittu biifinoha mereeri quchumanna quchuma ikkite heedhenni quchumu afi’rannore afidhukkinni keeshshitino olluubbaati. Kuri olluubba pilaanetenni massagama noose; pilaanetenni massagantukkinni lolahu doogo fanne, waa, doogonna, caabbicho massine di-anfanni. Konni kaiminni umi doycho Taaboorinna Daato bashsho LDP xiinxalline gundoonni olluubba mucci assine muli yannara gundeemmo. Konni gobbaannino babbaxxitino alba xiinxallinoonnikki olluubba LDP xiinxallo assine hasiisanno safote latishsha iillinsheemmo gede fajjinankera qoqqowo xa’mine hee’noommo.
Xaphooma Hawaasi mereeri biifino gede qoxeessuno biifara; qooxeessu mannino woyyino safote latishsha afi’rara woyyino garrinni xiinxalline massanganni hee’noommohura tini xa’mo tumo afidhanno woyte Hawaasa biifadonna co’o yiino garinni loonseemmo yine mixo amandoommo. Konneno sunfe ha’nummoro quchumu biifinoha teessaanono biiffe biifino olliira galte fultanno yitannoti nooe.
Bakkalcho: Hawaasa biifisate albi kantiiwinnino ikko xa ki’ne massagonni hanaffino addi addi pirojekkitubba ma deerrira no? Pirojekkittubbateno babbaxxino handaarinni tantanantino maamarra beeqqaasine assate akati maa lawanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Hawaasi quchumi anfintenni gede biife egennaminohu haanju latishshinniiti. Tinino muli yanna dhagge (mittunna lamu kantiiwi loossa calla di-ikkitino. Alba Hawaasi umihanna layinkiha ikkanni sufi yannara quchumu heewisamannohu umihunni haanju latishshinniiti. Konni daafira xaa yaannara bashsho lattino haanja doogote mereeronna qaccuwa biifissannoti 107 sa’ino maamarra noonke. Kunino 535 ali wedelli geeshshaati; konni gobbaanni insawa qaxarante loossannorino hammata qansootaati.
Hakkuy gobbaannino tayxe jajjabba doogga latisa hananfoommo. Tinino Hawaasa tayisse sa’anno Daakanni Monoppolete geeshsha noo doogooti. Anfintenni gede lowo manni Hawaasa mereero eikkinni hakkaanni hige tayse sa”annohu lowoho. Hawaasa hakko bushinoha la”annoha ikkiro Hawaasi baalu busha lawannosi. Hakko daafira quchuminke deerrasi agarino garinni latanno gede 7.2 kiilomeetire doogo 26 maamarrara uyineenna loossanni afantanno.
Ise callano ikkikkinni qooxeessahono mootimma iillitinokki darga uurrinshubba latissanno gede assinoommo. Konneno uurrinshubba umi uminsa garinni ga’rafo fushshidhanni afantanno. Tini ikkitono bashsho di-rosantinote; tayxe hananfoommote. Konninnino wedellinkera lowo loosu kaayyo kalanqoommo. Konni gedensaanni albaseennino nooha daga umise latisse, haqqu sircho kaasse haanja assatenni quchuma biifinohanna co’icha wolootu quchummara lawishsha ikke sufannoha assate looso kaajjine sunfeemmo.
Bakkalcho: Kuri kayinsummori gobbaanni Hawaasa biifisate amandoonni pirojekkittubba heedhuro?
K/Pirofeesere Tseggaye: Hawaasi turiizimete quchumaati. Turiziimete quchuma ikkiro turiizime abbitannori turiizimete mereershubba hee’ra hasiissanno yaannohuno jajjabba pirojekkittubba hanafate loosi giddo mitte aleenni kaysummoti “Water Fount Development” Garbu eela biifisate hakku umisi turiizimete ikkanno, Guwe paarke, woleno mereeroho shete bainohu Taaboori ilaalaati. Taaboori ilaali anfintenni gede huxxinonnillana mereeroho shete hee’ranno. Konni daafira Taaboori ilaala biifisate pirojekteno hananfoommo.
Umihunni e’nanni waalchona huxxa biifisate looso, woleno alillitte lekkatenni fulannoha giddaasinchu gedeeha biifanno 130 dirima afi’rinoha Sidaamu dhaggeno amadinoha; mereerohono mannu ispoorte loosanni, buna anganni, Riferaalete widoonni kaameelu ilaala fulannota 1.3 kiilomeetire ikkitanno kolishsho doogo, ilaalu iima hoteellanna woluno Sidaamu bude kulannori hee’ranno. Konneno Inxooxxo latinsi garinni latisate piroppozaale gunde dagateno hasaawaho shiqinshoommo.
Woleno baadiyyete ooso galtanni rossanno (Boarding School) gallanni, intanninna godo’linanni dargi noo rosi mine hananfeemmo. Saeno mannu Hawaasa eanno woyte Hawaasi hiittooho yaannoha afanno gede turiizimete mereersha muli yanna maassiinseemmo. Kuni baalu quchumu deerra gotti assannoreeti.
Bakkalcho: Quchumu giddo wedellu gangalattanno mereershuwa konneeti yinanni deerrinni dino. Tinino wedella babbaxxino danimale darga hosatenninsanna woleno addi addi olliira afantanno wedellu fulte hossanno xawubba huxxante halanyimmate owaantera hossanna wedellu fulte hossannowi mitiinsanna leellannona kuri taashshate assinanni hee’noonniri maa lawanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Umikki mixonke quchumu baalunku mannira ikkanno biifado lophote mereersha assate. Konne assineemmohuno umihu wedellahooti. Wedellaho loosu kaayyo kalaqate widoonni lowo looso loonsoommo. Bashsho seerimale doogonni amadame keeshshino darga haa’ne wedellaho beehate looso kaajjadu garinni loonsoommo; woleno rosammokki garinni quchumu baajeette gaamme deerrase agadhitino sheedda loose wedellaho beehate looso hanafino. Kayinni wedellaho loosu kaayyo calla ikkikkinni gangalatanno dargano kalaqa hasiissannonke. Konni kaiminnino wedellu hasiisannokki darga hosannokki gede mittu mittunku sinu quchumira ajanni ajeenna mitte wedellu gangalatote, xiinxallonna kuwaase godo’lanno mereershuwa loonsanni hee’noommo.
Muli yannanni Addis Ketema Sinu quchumira wedellu maxaaffate minenna Taaboori interneetete kaafe muli yanna maassiinseemmo. Woleno ollaa ollaaho noo xawubba huxxante wedellaho ikkanno garinni ikkinnina hallanyimmatenni horonsi’rate di-ikkanno. Olluubbate heedhanno xawubba daga gamba yite huxxitanno woyte haanji’re biifeenna dagano wedelluno horonsidhanno gedella fajjinoonninsa ikkinnina xawu daganniho. Konni daafira bashsho danimale adhantino haanja dargubba qolsiinsanni hee’noommo; haaro pilaane hadhanno doogga fanneemmo woyteno haanja dargubba mannu fule gangalatannowa wedelluno godo’lannowa worranni hee’noommo.
Bakkalcho: Mannu quchumaho hee’rate hasatto lexxitanni hadhu bikkinni kalaqantannota hee’nanni minna anje mitiimma tiratenna hala’ladunni mine kaayyunni sayisate loosi maa lawanno?
K/Pirofeesere Tseggaye: Addaho; tayxe mine sayinsanni la’noommori maati, quchumu gashshooti duuchare duucha pirojekte loosanni hosanno; tayxe calla pirojektete shoole xibbe miliyoone ale fushshinoommo. Kayinni 78 miliyoonenni loonsoommo ijaari hakkeeshsha manna hagiirsiisiro quchumu minnate aana jaante tuge loosa noosi gede seekkine la’noommo. Muli yannannino goofanni nooha gunde kaayyu iillihura sayinseemmo.
Konni daafira ninke mootimmate gede dandiinummo garinni minna minate looso kaajjadu garinni hara hasiissanno; wole widoonni dhuku noosi manni tantaname deerri deerrisinni loosi’ranno kaayyo kalaqate qoqqowu fajjannonke gede xa’mine hee’noommo. Kuni baalu goofanni ha’ranno woyte mine afi’rate kaayyo hala’litanni hadhanno.
Woleno sayikkimeeshshi hayyo, industirete paarke ledo sumuu yaatenni hala’lado hoowe afi’rino manni minu shiqo quchumu giddo halashshate baankete ledo xaade mine minatenni karaayya”anno gede; karaayya’nanni minino quchumu giddo ba’’annokki gede hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Saeno quchumu hala’lanni noo olluubbara safote latishsha loonse doogga fanne injeessinummoro mannu hakkano hige hee’ranno. Xa xiltenna daato hiittoo dubbo fanne mannu hasi’ri widoonni e’’e hasi’ri widoonni fulannoha assinoommo. Gatino ollaano mule e’neemmoha ikkanno daafira Hawaasa konni gedensaanni minu qarri dihee’ranno.
Bakkalcho: Jeefote saysatto sokka heedhuro.
K/Pirofeesere Tseggaye: Anfinte gede quchuma latisa biifisa mootimmate looso calla di-ikkino; dagate loosootino. Sidaamu lophara Hawaasi biifara latara woyyinoha ikkara hasi’ranno. Gobbate gedeno gobba tini biiffara woyyitinota ikkitara hasi’ranno.
Kuni halchinoommo daafira calla di-ikkanno. Konnira baalunku qeechanke fula hasiissanno. Hawaasa woyyinoha assate baalunku qeechasi fulirooti. Tenne gobba wolu daye di-latisanno; qeechu ninkeho. Techo lophitino yine woshshineemmo gobbano, lophitinohu daga baala halante loossinohuraati. Hawaasi quchumi gashshootino Hawaasi biifinoha woyyinoha heewisamaancho quchumanna qooxeessu mannirano woyyinoha assate kaajjadu garinni loonsanni hee’noommo. Konni daafira baalunku qeechanke fullo yaa baxeemmo.
Bakkalcho: K/Pirofeesere Tseggate Tuke yannakki uyte ledonke keeshshootto daafira Bakkalcho Gazeexi qixxaawo kifile su’minni galateemmo!!
K/Pirofeesere Tseggaye:- Anino galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 2013
