Amsaalu Felleqe
Ilamasenna lophose Sidaamu qoqqowira Booni gaangaawi woradira ikkanna umi dirimi rososeno ilante lophitu basera afamannohu Bashiiro umi dirimi rosi mine harunsitu gedensaanni mereerimunna jawiidi laynki dirimi rosose kayinni Hawaasa harunsitino.
Laynki dirimi rosose guddu gedensaanni kolleejje e’urono kolleejjete rosose gumultukkinni murte fultino. Hakkiinnino “Food Preparation”/Sagale qixxeessatenni dipiloomunni maassante umisenni sagalete daddali looso hanaffino. Dukko Azri”it Ayyele yaamantanno.
Maatese mootimmate loosi mine loosaasine ikkiturono, ise kayinni anjesenni hanafe noose hasatto ayiddisente gede mootimmate loosono daddalono loosate hasidhannota ajuuja noose gede coyidhano. Ikkollana, qajeeltino handaarinni umisenni daddalu loosinni bobbahate dandiitino.
Daddalu loosose hanafasera albaanni rosaancho ikkite heedhe mine assidhinotanna gashshaannise daddalaancho ikkinota kultanno. Gashshaannise daddalaancho ikkasino iseno daddalu loosinni bobbahate jawa kaayyo kalaqinose.
Dukko Azri”it xaa yannara ‘’Azi Budu Sagale Mine’’ fanatenni Sidaamu budu sagalla loosinni maccata ikkitino.
Hawaasi quchumi giddo budu sagale qixxeessatenni badheenni coyi’nanniseri nookkita barri hurbaati yannara hurbaaxxitanni noo wosinnanna owaatamaano Azi budu sagale minirenna sagalete coommille xa’moommo. Insano; “Faasiiqanna hagiirraame dukko Azi hagiirri ninke coommado sagalenni kassi assate; konne buunxannihu sagalese coommillinni calla dikkino; may xei? May bushi? Maa lendo? Yaatenni hurbaachishshannonke amaati. Azi budu sagale mine wosinna abbi’ne disaallanni” yitanni naqqassanna huuro xorshi’rummo gedensaanniiti ise hasaawisoommohu.
Dukko Azi’irtino;Sidaamunniti budu sagale coommadonna wolu qooxeessinni daannohu hiikku wosinchino hagiidhe itanno sagale ikkitinota farcidhano. Budu sagalenke duuchunku mannira injiitannnota ikkasenni halashshine qixxeessinanni egensiisa hasiissannotano kultanno. Sagale qinshe shiqisha calla ikkikkinni owatamaanote xeannore shinqe hasaawisa daddalaanchu qeechaati yite kaimisennino ruukkimma baxxannokkitanna hala’ladimmase hashakki assitue.
Sidaamunnita budu sagale waasunni, badalatenni, gardaamunni hattono wolootta babbaxxino gidinni qixxeessinanni. Tenne sagale loonsanni woyteno coommado ikkitanno garinni babbaxxitino makimaano/ hattonni horoonsi’nanniha ikkanna itate shiqinshanni garino umisinni ayirrinyunninna biifadu garinniiti.
Waasunni qixxeessinannita budu sagalla lainohunni, Buurisame, Cuukkame, Omolcho, Koofame, Bu’lu sherkonna tima, Duwame lawannore ikkanna; Badalate gidinni qixxeessinani sagaleno Gafumma, Cancaname, Huuffisanna lawinoreeti. “Azi Budu Sagale” togoo sagalla qixxeessatenni dagate coommado owaante uyitanni afantannota ninkeno basete geeshsha hodhine assinoommo hasaawinna towaanyonni buunxoommo.
Budu sagalla babbaxxitino qixxaawora,songotenna jilahono hajajotenni shiqishshannoti Azi Shiimu sayinsummo diri giddo wosincho ikke Hawaasa Haile Hoteelera Leellinohu Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (DR) Azi Shiqishshino buurisame saga’li gedensaanni konne qishshu anga maassanto yaannoha lawanni Dukko Azri”iti shiqe hasaawisinoseta kultinonke. Ee;xaphoomu ministirchi shiqe jawaachishinose Azi jawaantese gotti assite bilchaata owaante dagate uytanni afantanno.
Sidaamunniti budu sagale saadatewiinni afi’nannirinni buurunni, adotenni, hattono maalunni baxxitannokkite. Dukko Azri’’iti qixxeessitannoti Sidaamu budu sagallano adotenninna buurunni ledo horonsi’nannite. Maalano horonsi’neemmo yitanno. Weesetenna saadatewiinni afi’nannire mitteenniiti horonsi’nannihu.
‘’Azi Budu Sagale Mine’’ fanninkunni 15 diro meddi yaanno yitanoti dukko Azri’’iti; loosu umi yannara hanaffu woyte mine karaayya’e loosidhanotanna kiru waagi lexxo dhuku aleenni ikkanni dayeenna dikkono qiiddeenna mittu dirira looso uurrisse keeshshitinota kultanno. Ikkollana, minu kiri bati’rirono ikko dikko qiiddurono ise kayinni loosoho jawu kakkaooshshi noose daafira xaaddinose mitiimmuwanni hexxo dimurtino. Roorenkani dhuka kalaqidhe loosidhe albillicho loosose halashshite jawa deerra iillitannota ajuuja noosenkanni.
Loosose mittu dirira agurte keeshshitu gedensaannino uminsanni hidhitino baychira daddalu loosisera injaanno mine loosse wirro loosose hanaffinota qaag dukko Azri”iti; konni loosinni seeda dirra sayissinota coyidhano.
Tenne lamalara seyoote gafinke wosincho ikkitinoti dukko Azri’’iti yitanno garinni; iseno gashshaanniseno xaa yanara konni loosinni bobbakke leeltannotanna oosonsano rosiisidhannohu konni loosinni afidhano eonniiti. Dagoomitte heeshshonsano massaggannohunna beeqqo assitannohuno hattonni.
‘’Azi Budu Sagale Mine’’ xaa yannara haammatu qansootira looso kalaqqinoha ikkanna ‘’loosaasinenkenni ledo mitte maate gede ikkine hee’neemmo; loossankeno halammenna kaa’lamme loonseemmo’’ yitanno.
Konne looso albillichono halashshatenna babbaxxitino qooxeessuwara sinna fanatenni loosate ajuuja noose. Sidaamu budu sagalla Hawaasi quchuminna qooxeessaho calla ikkikkinni Addis Ababahono sinna fanatenni daddalu loosose halashshatenna egensiisatennino aleenni babbaxxinowiinni xeerto qooxeessuwanni dagganni horonsidhanno wosinna noo daafira konniichira dagganni yannansanna woxensa fushshidhannokki gede qooxeessinasara sinna fanatenni owaante aate ajuuja nooseta kultanno. Xaa yannarano looso halashshite loossanni leeltanno. Tenne yanarano 50 ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqqino.
Quchumaho babbaxxitinoti qoqqowunni ikko Federaalete deerrinni harinsanni gambooshshi, songo hattono babbaxxitino bare heedhanno woyte wosinnate shiqinshannita budu sagalla mootimmate loosu minna fushshitanno ga’rafo garinni heewisantanni shiqishshanno. Babbaxxitino basenni dagganno wosinnano ayirrinyunni haadhe koysatenni Sidaamunnita budu sagalla horonsi’ratenni hagiidhitenna tashshi yite higganno gede assitannota kultanno. Haammatu mannino shaafeeta shiqqinowa wole sagale hasidhannokkita kultannoti dukko Azri”iti; budu sagalla wosinna lowonta baxxannota coyidhano.
Anjesenni hanaffe angasera saante heedhasera lowontanni hasidhannota kultannoti Azri”iti; maatese anga la’e hee’rate hasattono noosekkitanna umisenni eo kalaqi’rate hasattose luphiima ikkitinota coyidhano. Hasiisannosere hidhateno maatesewiinni woxe xa’mite adhate hasatto noosekkihurano umose dandiite woxu buicho kalaqate ajuujase yanna yannantenni lophitanni daggino yitanno.
Mine assidhu gedensaannino gashshaannise minira hasiisannorira ikkanno woxe ikkadu garinni uyrono ise kayinni uynoonniha calla horonsi’ratenni gashshaannase kaa’latenna minensanna heeshshonsa woyyeessate halama hasiissannoseta huwatte loosoho kakka’inotanna lamunku mittimmatenni halante loossuro woyyaambe daggannota hedatenni konni loosinni bobbakkinota kultanno.
Manchi beetti hexxo mura hoogiro hiikko garinnino umosi dandaatenna woloottu anga lae hee’rantenni umisinni loosi’rannohu shiimu loosinni jawa deerra iilla dandaanno. Umisinnino sae woloottaho ikkanno. Dukko Azri”iti assitinohuno konneeti. Anjesenni hanaffe hasiisannoserira ikkitannose woxu fulora maatese anganni woxe aditanno woyte lowontanni hagiirraame dikkitanno; angasera naggi yitino saante heedhaseraati hasidhanohu. Konni kaiminnino, umisenni eote buicho kalaqate hasattoseno anjesenni adda assidhino.
Umisenni kakka’e hanaffino loosinni techo maatese heeshsho woyyeesanna woloottu qansootirano ikka dandiitino. Ajino woxi angasera hee’rara hasidhannokkiti Azriiti; loosidhe kalaqqino jironni lowo woxinni loossa milli assa dandiitino; hasidhano fulorano umisenni yaaddo nookkiha woxisenni horonsidhano.
Albaanni rosamanni dayno garinni gobbankera roore anga ikkanno meenti uminsanni miinja kalaqi’rikkinni hee’rano. Kuni laooshshi kayinni meentu labballu anga la’e hee’rate gadachantino gara kalaqino. Togoo laooshshinni fulatenni meentu uminsanni loosi’ranni miinja kalaqannonna labballunni taalo horaameeyye ikkanno gede ajuujansa halashsha hasiissanno. Minaannino injo kalaqa hasiissannosi. Dagoomuno hattonni.
Xaa yannarano gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara baadiyyete ikko quchummate haammatu meenti suuqotenna liqoote kaayyo afi’ranni uminsannino ikko gaamotenninna maamarunni tantanamanni babbaxxitino loossanni bobbahatenni heeshshonsa woyyeessidhanni afantanno.
Baxxinohunni, anjensanni noonsa ajuuja yannatenni hanaffe loosu widira soorratenni hasidhano deerrira iillate hasidhannorirano dukko Azriiti dancha lawishsha ikkitannonsa. Loosi’ratenna lophate giddoydi hasattonna kakkaooshshi hee’riro hiittenne yannarano ikkiro hasi’noonni gari looso loonse soorrama dandiinanni.
Hiikku manchino miinjunni umosi dandaate hiikkonne loosono mishikkinni loosa noosi yitannoti dukko Azri”iti; baxxinohunni kayinni meentu uminsanni looso kalaqqe loosa dandaa noonsa yitanno. Loonsanni yannara daafuru hee’ranno; kisaaruno hee’rara dandaanno; hexxo mursiissanno gedee ikkitono kalaqantara dandiitanno. Kayinnilla, hiikko garinnino ikkeenna loossate yannara xaaddannoti hiitti mitiimmuwano hexxo mursiissannota ikkitukkinni albillicho hasi’noonni deerrira iillate roorenkanni kaajjillunni loosate kakkaysannota ikkitino gede amaaltanno.
Dukko Azri”iti, techo iillitino deerrira iillasera albaanni loossate yannara duucha jiffa xaaddinose; ise kayinni mitte yannarano hexxo dimurtino; roorenkanni kaajjillunni loosidhe umose dandaatenna heeshshose woyyeessi’rate wo’naaltino. Afi’nanni woxe doogimale hafanfarsa dihasiissanno; afi’nani bikinni suuqi’ra hasiissanno; suuqi’noonnihunni loosi’ranna tirfi’rano hasiissanno yitanno. Loosisenni xaano ikkiro hasidhino deerrira iillitinokkita coyidhanoti dukko Azri; albillichono iillate hasidhannohu jawu deerri albaseenni agarannoseta kultanno.
Kuni loosi hanafotella yitannoti dukko Azri”iti; albillicho deerrasi agarino garinni Sidaamu budu sagalla gobboomunni, Afrikunna Awuropu deerrinni egensiisatenna leellishate dandiisiissanno Hoteele minatenni loossa halashshite loosatenna haammatu qansootirano loosu kaayyo kalaqate ajuuja noose. Konninnino, daa’’attote handaarinni gobbate eo lossate agarrannise qeecha fulate hasatto noose.
Konne calla dikkino; Sidaamunnita budu sagalla qixxeessatenni gobbaydi dikkuwara soyaateno ajuuja amadde loossanni afantanno. Qixxaawote kifilenkeno ajuujase wo’miteenna hasidhano deerrira iillitara halchonkeeti. Keerunni
Bakkalcho Woxawaajje 19, 2014 M.D
