Giwire baata qansichimmate gadachooti. Kunino mitte gobba lopho rakkinota assatenna dagate latishshu horonsi’raanchimma buuxisate umihunni qansootu tungoonninsa giwire ammanamatenni baata noonsata ammannanni. Giwiru baataano mootimmatenni tungoonninsa giwire yannatenni baata hoogguro gobbateno ikko qooxeessaho hattono uminsa aana iillitanno gawajjo shiima dikkitino. Daddalaanono agaramannonsa giwire diru goofimarchu yannara baattannoha ikkasinni xaa yannarano baalante gobbate qooxeessubbara tayixe giwire gamba assa hananfinkunni aganna kiirantanni no. Ninkeno konne kaima assatenni Sidaamu qoqqowi tayixe bejetette diri jeefishsha, handaaru aana xaaddino mitiimma, aantino mixonna amadantino hajubba aana qoqqowu e’’ote biilloonyi qaru dayirekterchi kalaa Hayilu Gudura hasaawinse aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Mittu giwiru baataanchi mootimmate giwire baatasinni afi’ranno horonna baata hoogasinni hoogannorichi maati yaannohunni hananfo?
Kalaa Hayilu:- Giwiru gobbate lophora noosi qeechi baalunku afinoho. Giwire e’’ote widira soorrine tenne e’’o bejettete biso assine fulote widira soorrinihu gedensaanni latishsha loonsanni jirooti yaate. Tenne latishsha loonsanni jirora giwiru baataano baalanti qansichimmate qeechansa fula hasiissannonsa. Wole widoonnino gadachote. Qansichimmansa qeecha fulansanni mootimma gamba assitino e’’o baajeettete widira soorrite addi addi latishsha loossanno. Mootimma gamba assitino e’’onni latishsha loossanno woyte giwiresi baatino baataanchi loonsoonni latishshinni isino horo afi’re wolootuno horonsiraano ikkitanno gede assanno yaate. Konni daafira giwire baaxxi manchino mootimma uytanno horo beeqqaancho woyi latishshu guma ikkanno.
Wole widoonni giwiru gate gatannokki asaleeti. Techo maanxe woyi raanqe sa’’a dandiinanni; ga’a iillinoonni barra kayinni asale ikkasi digattanno. Yannatenni baata hoongiro asaleho; yannatenni baata kayinni egennotenna jirote. Asale ikkanno woyte baatanno manchira hekko kalaqanno. Giwiru baataanchi tungoonnisi giwire yannatenni baata hoogiro duuchurinni gawajjamara dandaanno. Qorichishamanno, jajjisi adhamanno; Konni daafira giwire maanxikkinni yannate baata mootimma e’’otenni gamba assite latishsha loosseenna afi’nanni horonni aleenni meessi aana iillitanno gawajjonni gatate hajo ikkitanno daafira horose jawate. Konni gobbaanni mitte gobba lophitannohu umihunni giddoyidi e’’onni ikkino daafira giwire yannatenni baatanno qansichi bati’ri bikkinni gobba lophitanni hadhanno. Ayee woyite kaa’looshshunninna gobbayidi liqoonni gobba lophite diegentino; hiittenne sayinsennino la’nummoro lopha dandiitinori giddoyidi e’’onsa lossidhino gobbuwa callate. Konni daafira giddoyidi e’’onke lossinummo bikkinni gobbanke lophitanno; gobbanke lossate kayinni giwire yannatenni baata busullete. Ani busuleho yaannohu giwiru baataanchi gobba’yanna qooxeessi’ya lophora qeecha’ya fuloommo yitanno macciishshamme giddosi kalaqantanno. ‘’Ani gobbate latishshira agaramanno’’e giwire baatatenni qeecha’ya fuloommo’’ yitanno naaxxa giddosi kalaqantanno; tini woxunni bikkinannita di ikkitino. Konni daafira Giwiru baataano togo assatenni lowo horo afidhanno.
Yannatenni tungoonninsa giwire baata hoogatenni hooggannori maati yiniro umihunni lopho hoogganno. Togo yaa gobba lophitukkinni mittu baataanchi baata hasiissannosi giwire baatinokki daafira lophe diafanno. ‘’Olluu hudire hee’reenna mittu manchi ite diduuwanno’’ yinanninte gede qooxeessisira noo baataano baata hoogansanni isino hoogannori hee’ranno yaate. Mootimma gamba assitino e’’onni loossanno latishshinni maatesi horonsi’raano ikkitukkinni isi lophino yaa didandiinanni. Konni daafira gobba lophitukkinni mittu manchi callisinni lophe afannokki daafira gobbateno ikko qooxeessu lophora qansichimmate qeecha’ya fuloommo yitanno macciishshamme diheedhannosi yaate. Tini mitto widoonni xe’ne ikkitanno; wole widoonni kayinni xa’misiissannote. Xa’mamooshshu hee’rasinni qansichimmate qoosso hoogannoha ikkanno. Giwire ammanamatenni baatannokki baataanchi mootimmate seera xiiwino daafira umisi qoosso hooganno; umisi qoosso hoogi yaa gadachotenni danote xa’mamanno. Korkaatuno baatanno giwiri umisiha ikkikkinni mootimmate hasiisanno woxeeti qolanni noohu. Konni gobbaanni kuni manchi hagiirreno hooganno. Giwiresi baati bikkinni afi’ranno hagiirri shiima di ikkino. Ikkadimma macciishshantannosi. Giwire baatate yaa qansichimmate qeecha fulate yaate. Tenne baala xaphi assine la’nanni woyite giwire baata doorshu giddora eessinannikki hajooti yaate.
BAKKALCHO:- Daddalaano giwire baatate hasiishsha huwatte tungoonninsa giwire garunni baattanno gede huwanyo kalaqatenna kakkayisate widoonni e’’ote biilloonyi qeechasi mageeshsha fulanni afamanno?
Kalaa Hayilu:- Daddalaano giwire maaxxukkinni yannatenni baattanno gede biirote garinni kaajjado looso loonsanni keeshshinoommo. Baxxinohunni 2014 baajeettete dirinni huwanyoote kalaqate millimillo assinoonni. Umihunni mine minenka marranni kaa’la hasiissannorinni kaa’linanni; afa hasiissannonsareno affanno gede qajeelsha uynanni keeshshinoonni. Konninnino deerra A nna B aana noo giwiru baataanora daddalu bayichi geeshsha marranni dandaami bikkinni kaa’late assinanni wo’naalshi kaajjadoho. Konni gobbaanni daddalaano gamba yitanno ba’re kalanqe hedo kalaqate looso loonsoonni; giwire maaxa iillishshara dandiitanno gawajjonna seeru qoricha lede maaxa hoogate jawaante loosa hasiissannota huwachinshanni hee’noonni.
Tenne aana kaysate hasi’reemmori giwiru baataanonke babbaxxino akatanna amanyoote afidhinoreeti. umiri danchu amanyooti noonsare ikkite xa’mininsakkinni yannansa agadhite giwirensa baattannori no; togoo baataano galatama noonsa; jawaachishano hasiissano. layinkiri giwiru baataanonke kayinni giwirensa yannatenni baatate hasidhe heedhenni dandaama hoogeennansa gattannori no; gibbara hasidhe ikkikkinni wo’mannonsakkire ikkansanni irkisama hasiissannonsareeti. Togoo baataano hedotenni irkisama noonsareeti. Togoorino noonke. Sayikkiri gadachante calla baattannori , sammi yininsaro baata hasidhannokkireeti. Togoore yanna yannantenni ille aaninni hoollikkinni harunso assine amaalatenna seejjatenni suwinsannireeti yaate. Sayikki deerrira afantannori giwiru baataanonke giwire baatisiisate lowo sharro assinannire ikkansanni bandoommonsa daafira kaajjado harunso assineemmo. Shoolkiri co’ontanni giwire baata hasidhannokkireeti. Wolu garinni ‘’Contirobaandete’’ akata afidhinoreeti. Daddalinsano mittu mereerishira afamannoha di ikkino. Togoo daddalaano deammiha ikkiro lubbo hunatenni badhera di higgannoreeti; bubbete aani daddalaannooti. Qoqqowu garinnino hekko abbitannoreeti yaate. Togoo daddalaano anfi hedeweelcho baalantenni qaafo adhinanni; korkaatuno halaalaanchonna seeru doogo amaddanno
yine kaayyo uynannire ikkitinokkihura seeru amanyoote agarsiisanna hasiissanno qaafo adhinanniha ikkanno.
Konni garinni babbandummohu gedensaanni kaa’lama hasiissannore badate hala’ladunni loonsanni keeshshinoommo. millimillote ba’re kalanqe yanna yannantenni huwanyo kalaqate looso loonsanni keeshshinoommo; hattono ogimmate qajeelshano deerri deerrinsanni uynanni hee’noommo. Konni gobbaanni tuqu xaadooshshe horonsiratenni hedo kalaqate miidiya, dagoomittete qoolla, shiimaadda sokka sayissanno borro fincatenni huwanyo kalaqate jawa wo’naalsha assinoonni. Togo assankenni lowo soorro la’noommo; gamba assinoonni giwiri sai diri ledo taashshiinshanni woyte lexxinota la’noommona qoqqowu e’’ote biilloonyi garinni togoo loossa loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- E’’ote handaari aana afantanno ogeeyye hedotenna angate coichimma aana kofeenyu ka’’anna macciishshinanni; baxxinohunni giwire gamba assinanni yannara ogeeyye co’o ikkino garinni loosate aana foonqe noota hinge hinge kullannina; tenne aana noohe hedo maati?; ma garinniiti ogeeyye’ne coichimma keentinannihu?
Kalaa Hayilu:- Umihunni giwire gamba assa hedotenna angate coichimma hasidhanno. Togo yaa Angate coichimma heedhannohu hedote coichimma heedhurooti. Tini hajo giwiru baataano calla la’annota ikkitukkinni ogeeyyeno la’annote. Konninnino angatenna hedote coichimma aana yanna yannatenni qorqorsha assinanni qarra kalaqqannori afantuwa qorichinshanni hee’noommo. Assinoommo qorqorshinnino angatenna hedote coichimma mitiimma calla ikkikkinni ikkadimmate mitiimmano noota la’noommo. Dandoo, hedotenna angate coichimma e’’o gamba assate aana qara hajooti. Tenne aana handaaru loosaasine ma labbanno yiniro hemama calla ikkikkinni assootu giddo noorino afantannotaati buunxoommohu. Dancha amanyoote afidhino ogeeyye noo bikkinni amanyootu xe’ne noonsa ogeeyyeno noonke. Qoqqowunni hananfe woraddatenna quchumu gashshootta geeshsha dirrine assinoommo harunsonni daddalaanote ledo hasiisannokki xaadooshshe kalaqidhino loosaasine noota buunxoommo. Qorichishantanno gedeno assinoommo.
Togoo akatoomi noonsa loosaasine babbaxxino garinniiti qarra kalaqqannohu. Lawishshaho; daddalaanote ledo ragiweelo xaadooshshe, gamba assinanni darrasanya qola hooga, fushshitino darrasanya darga soorra, borreessinanni woxi bikki badooshshe kalaqa, daddalaanote shallago loosaasine e’e loosa, woffiima herreggo loosanna wolootano e’’ote aana mitiimma kalaqqanno ogeeyye no. Aleenni kayisummonte gede baalanti loosaasine qarra kalaqqannoreeti yaa ikkikkinni togoo assoote loossanno ogeeyye nooti addaho. Togoo assootinni baataano bunshete doogo heddannokkinna e’’o huntannokki gede hedo cu’mishiishatenna danchu laooshshiwa reekkantanno gede assate hasatto kaima assatenni sekterenke kaajjishshe loossanni sa’ino. Qajeelshunni higannokkiha xa’mamaancho assate geeshsha iillitino. Konni garinni 2014 baajeettete diro Tonne ogeeyye ale xa’mamaano assinoommo. Mitootu seeru seejjo hundaanni afantanno. Mito loosunni shorrinoonni. Mitootuno xa’mamate harinsho aana afantanno. Xaphi yino garinni 10 ikkitanno loosaasine xa’mantino. Giwiru hafanfarrerano jawiidi kaima ikkitinori gobbaanni noo baataano ikkitukkinni giddo ogeeyyenkeeti. Giddo noohu fojo afino loosaasinchi qummeessa aa hoogiro giwiru baataano giwire maaxano ikko huna didandiitanno. Ogimmasa horonsidhe addi addi hayyonni soro kalaqqe baataanotewiinni yannate geeshshi muishsha adhite daddalaanote amanyoote huntannori, faasho kultanno loosaasine noota dimaaxeemmo. Tenne baala taashshate looso hananofoommoha ikkirono mucci assine digundoommo. Yanna yannantenni assineemmo qorqortonni gama loosaasine bandanni hee’noommoha ikkanna aantete togoo assooti hala’lannoha ikkirono giddoyidi haaroonso assate geeshsha qixxaawo assinanni hee’noommo. Konnirano taje ikkannore kaima assatenni qaafo adhate qixxaambanni hee’noommona loosaasinete aana ka’’anno koffeenyi garaho; ninkeno hala’lannokki gede assate kaajjinshe loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- E’’o gamba assate loosi aana xaa geeshsha dagginoonni harinsho giddo xaaddino’ne mitiimma woyi guficho ikkinori maati?
Kalaa Hayilu:- Sayinsummo yanna giddo e’’o gamba assate aana guffa ikkitino hajubba mereerinni teknoloojete shiqisho,tuqishshunna horonsi’rate anje mittete. Sekterenke garinni lamu dani Teknolooje horonsi’neemmo. Umiti SIDAS (Standard Integrated Government administration System) yinannite. Tini biirote deerrinni horonsi’nanni teknoloojeeti. Giwiru baatooshshi taje garunni amande moora gargarrannite; looso lifixinsannite; ikkadimma lendannite. Tini teknolooje dituqqino; tuqqinowano horonsirate amanyooti aje leellanno. Tuqqinowa horonsira mayira ajju yiniro moora gargartanno teknolooje ikkasenni teknoloojete gobbaanni ikkinikkinni moora didandiinanni. Baalanka looso tenne teknolooje giddora eessine loonsanni woyte moorunna bainchu assooti kaayyo cuffanno daafira wolu garinni loosate hasatto noota la’noommo. Tini kaajjinshe loonse woyyeessa hasiissanno hajooti.
Layinkiti tuqishshu widoonnino anje no. Xaphoomunni woraddanna sinu quchumma lendeenna 45 tantano noonke. Xaa yannara qoqqowinke giddo noo 45 tantano giddonni 12 tantanora tini teknolooje di iillitino. Iillisha hoogankenni kalaqantanno foonqe shiima dikkitino; babbaxxino bainchu assootira kaayyo kalaqqanno. Hedotenni sa’’annoha teknolooje amaddanno daafira xuqisa hooganke mitiimmate gede adhinoommo. Teknoloojete Shiqisho aanano mitiimma no; Baxxinohunni gobbayidinni eessineemmo teknolooje ikkitinohura doolaarete ledo amadaminohunni gobbate deerrinni garunni shiqisha didandiinoonni. Mitto widoonni dhibbu kalaqamanna wole widoonni gobbate kalaqantino gaancenni doolaarete ledo xaaddinonke mitiimmanni hasi’nanni garinni shiqisho afi’ra dandiinoonnikki daafira tini mitiimma ikkitinonke. Sekterenke giddono e’’o gamba assate hekko kalaqqinonke.
Wole teknolooje giwiru baataano uminsanni hidhite horonsidhanno hiro maareekkinanni maashineeti (Cash Register Machine). Tenne maashine gobbayidinni eessitannori doolaarete mitiimmanni alba eessitanno garinni eessa hoogansanni tenne maashine giwiru baataano horonsi’ra hooga wole mitiimma kalaqqino. Daddalaano tenne maashine horonsidhuro giwire maaxa didandiitanno. Tenne maashine tenne yannanni hasi’noonni bikkinni giwiru baataano hidhite horonsira dandiitinokki akataati noohu. Tinino wole giwiru baatooshshi aana hekko kalaqqino hajooti. Wole kayinni loosaasinete dhuku anjeeti. Qoqqowu deerrinni ikkadimmatenni loosa hasiissannori, egennotenni massanganniri, ogimmate kaajjillinni eelaanni noorira kaa’looshshe assate widoonnino foonqe noota la’noommo. Woleno xiinxallo assine miinjunni afi’nanni e’’o mucci assine gamba assa hooga wole mitiimmaati.
Baxxitinotinna illacha tunge loonsanni sa’noommoti loonse guma gansiinsoommokkiti mooru assooteeti. Daddalaano giwire maaxa, loosaasinete angate co’imma hooga, mooru laooshshinna assooti hee’ra kuri baalu gamba yee hendoommo garinni giwire gamba assate aana hekko kalaqinonke. Tenne mitiimma ninke biilloonyi deerrinni tira dandiinannire tirate wo’naalsha assinoommo. Baxxinohunni moora lainohunni hedo cu’mishiishatenni kayinse seeru qoricha adhate geeshsha iillinoommo. Ikkadimmate anje gatisateno yanna yannatenni ikkadimma ledanno qajeelsha uynoonni. Konni garinni mucci assa hoongirono gamunni noo mitiimma ajishate ko garinni loonsanni sa’noommo. Xaaddannonke mitiimma tirate assineemmo wo’naalshi haranchunni konne lawanno.
BAKKALCHO:- 2014 baajeettete dirinni qoqqowoho mageeshshi e’’o gamba assate hende mixotenni mageeshsha gumula dandiinoonni? Aantete mixo’ne malabbannoro amadisiisse kayissinke?
Kalaa Hayilu:- 2014 baajeettete dirinni xaphoomunni 5.5 Biliyoone ali birra gamba assate mixi’ne 5.9 Biliyoone ali birra gamba assa dandiinoonni. Konninnino 109 anga xibbuunni jeefisa dandiinoonni. 2013 baajeettete diri ledo heewisiinse la’nanni woyte 2 Biliyoone ikkanno birri roorre leellishanno; xibbuunni 50 anga badooshshi no. kunino babbaxxitinota loosu hayyo kalaqatenni, moora gargaratenni, teknolooje horonsiratenninna waaxamme loosatenni afi’noonni gumaati. Ledoteno giwiru baataanora addi addi ba’re qixxeessine huwanyo kalaqatenni giwiru maaxamannokki gede assatenni loonsoonni looso ikkasinni woyyaawino guma la’noonni.
2015 baajeettete diri mixonke kayinni 10.9 Biliyoone ali birra e’’o gamba assate. Tini mixo 2014 baajeettete diri ledo heewisiinse la’nanni woyte 4.2 Biliyoone roorre afidhino. Xibbuunni 72 anga roorre afidhino. 2014 baajeettete diri jeefishshinni la’nanni woyte 3.7 Biliyoone woyi 67 anga xibbuunni roorre afidhino. Hattono 2015 baajeettete diri xaphoomunni qoqqowu bejetera noose beeqqo 55 anga ikkitanno. Togo yaa xibbuunni 50 anga ale giddoyidi e’’onni diwa dandaa yaa mittu qoqqowira ikkadimmate malaateeti. Xaphoomunni aantete mixo konni garinni amandoommo; kaajjinshe loonsummoro jeefinseemmo yitanno ammana noo’’e.
BAKKALCHO:- Jeefote giwiru baataanorano ikko konni handaari loosaasinera sayisatto sokka heedhuro kaayyo uyneemmohe?
Kalaa Hayilu:- 2014 baajeettete dirinni borreessiinsoommo jeefishshi danchaho yine adha dandiinanni. Konne guma borreessiinsoommohu duuchu garinni loosankenniiti. Konnira giddoyidi loosaasinenke, giwirensa yannatenni baatturi, ninke ledo halanturi halamaano bissa, waaxamme loonseemmo gede umonsa fajjiture lowo geeshsha galata hasi’reemmo. Giwiru baataanonkeno aantino yannanni danchu amanyootinni giwirensa yannatenni baattanno gede jawa sokka noo’’e. Tenne yannanni deerra A nna B ra noori giwiru baataanonke yannansa agarte giwirensa maaxxukkinni baattanno gede sokka sayiseemmo. Hattono biilloonyinke loosaasine alinni eeli geeshsha noori gobbanke, qoqqowonkenna qarqaranke lossate e’’o coichchimmatenni gamba assa hasiisanno daafira looso’ne ammanamatenna kaajjillunni loossinanni gede qaagiissate baxeemmo. Halamaano bissa 2014 baajeettete dirinni assinoommo waaxama noo gedeenni aantino yannara sufisiinse hegeraamo latishsha buuxisate jawaanto yitanno sokka noo’’e.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte ledonke keeshshootto daafira galanteemmo.
Kalaa Hayilu:- Anino galateemmo.
Qoqqowunni hananfe woraddatenna quchumu gashshootta geeshsha dirrine assinoommo harunsonni daddalaanote ledo hasiisannokki xaadooshshe kalaqidhino loosaasine noota buunxoommo. Qorichishantanno gedeno assinoommo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 19, 2014 M.D
