Goofanni noo diro Itophiyu Atileetikise jawa seyoote yanna saayissino. Konne diro kalqete battalara Itophiyu su`mi bareedda atileetikse widoonni ayirrinyunni woshshamino. Agannate albaanni Serbiyu Beelgirde Kalqete mini giddo Atileekisete Shaampiyoonera borreessinoonnihu jawu guminna qeelle kalqete albisaancho ikkite jeefissinoti atileekisete gaamo, agannate gedensaanni qoleno Origeenete kalqetete Atiletikisete Shaampiyoonera laynki deerra amadde jeefissino.
Mitte lamala badooshshi giddo 20 diri wori kalqete Atileekisete heewora Itophiyu dhaggeefantanni guma konni albanni noo guminni roore borreessiisse kalqetenni sayikki deerra amadde guddino. Konne xaphi assinanni yannara Itophiyu konne diro Afiriku Atileetikisete albisaancho ikke birxichaho ofollino. Tini daggino seyoo Federeeshiinete giddo massagaanote ledo noo xaadooshshenna assionni soorro leellishannoho yaate.
Kolombiya Kaali hadhinori Itophiyu wedelli Atileetikisete gaamo heewote aana jawa ikkino gumanna gobbate atileetikise riqqibbannori qara qara heewo aana hexxo assinoonni wedelli furduggi yitino yannaati. Guma calla ikkikkinni Itophiyu xaa geeshsha borreessiise egenninokki Culqu Meedaaliya abbitino dirooti. Battalate beeqqaano ikkitino 19 Atileetikisete wedelli giddo 11 ikkitannori meedaaliyu giddora e`inore ikkitanna, 6 ikkitannori diipolooma adha dandiitino. Kunino, heewote beeqqaano ikkitino atileetikisete gaamo giddo haammatu gumu daynoha ikkasi mageeshshi geeshshi sewoo ikkitinota xawoho leellishanno.
Itophiyu Atileetikise Keenyu, Jamayikunna Ameeriku gedeeri ledo rorrimma adhate heewisantannori aleenni ikkite hammata meedaaliya adhate iillitino. Iso calla dikkino Itophiyu dodansho callateeti kageeshshi meedaaliya adhe qeela dandiinohu. Wolootu kayinni xawoho duuchu dani Isportenni hattono dodanshotenni heewisante Itophiya qeela didandiitino. Tini Itophiyaho jawa seyooti.
Konni albaanni noo gadinni Itophiyu togoo jajjabba heewo aana noose beeqqo Atileetikisetenna qajeelshaanote doorshi ledo amadante ka`anno mitiimma qixxaaowote albaanni sumimme hooga leeltanno. Qixxaawote yannarano atileetootu widoonni akatu qarri ledo koffeenyuno ka”anno. Heewote yannara haammata bareedda Atileetikse burqitanno gobba gede hagiirsiisanno gumu dino. Konnira, Itophiyu Ispoortete maate giddo koffeenya kalaqanni keeshshino.
Konni garinni, konne diro borreessamanni noo gumi ka”anni nooha dagate koffeenyi aana sumimme kalaqqinota buunxoonni. Itophiyu Atileetikse albano afantannohu mittimmatenni loosate; kunino uminsa guma ikkikkinni Itophiyu su`ma balaxisiisate looso loossino. Kunino, gaamote giddo jawa gede mimmitu ledo ayirrisama heedhanno gede assino. Kuni jawu gumi daanno gede Federeeshinete ledo massagaano ledo halante loosatenni ikkinota afa dandiinoonni.
Togoo guminna mittimma albillichono konni garinni kaajjite sufa hasiissannose. Ikkollana, illachiishate hasiissanno hajubba aana xaano konni roorsine loosa noonke. Balaxisiinse loosa noonke hajo haammatu Afiriku qansooti aana diru hajooti. Tini diru hajo xaano beeqqitanno heewisamaano aana xa`mo kayissanni noote. Qajeelshu uurrinshanni fultanno wedella yanna yannatenni riqinbanni diru dirinsa deerrinni beeqqaano ikkatanno gede hattono wolootaho hanaffanni noo wedellira kaayyo aano hasiissanno.
Wolu illachiisha hasiissannoti hajo, konni wedellu Atileetikse aana hasiissanno harunso assa hasiissanno. Itophiyu konni gedensaanni konni handaarinni gumaamo ikkannota hattono wedellu albillichono riqibbannore ikkitannota anfe heewote albaaninna gedenoonni kaajjado harunso assa hasiissanno. Qeeltu gedensaanni assinanni irko balanxeno assa hasiissanno. Konne bareedda Atileetootanke techo ayirrisa hoongummoro gobbate su`ma woshshiishshanno aatileetoota afi`ra didandiinanni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
