Qiddist Gezaheny
Tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho Itophiyaho jajjabba mootimmate latishshu uurrinshuwa mereerinni mitte ikkitinota Itiyo-Telekoome sa’u shoole dirrara massagatenni lupphiima soorro borreessiissanni afantanno Itiyo- Telekoomete qara loosu gumulshaancho beetto Firehiwot Taammirute.
Qara loosu gumulshaancho uurrinsha konni alba massaggino loosu sooreeyyenni dirunni shiimiidita ikkiturono uurrinsha luphiima deerra iillishatenni dhaggeeffachishshannote. Addis Ababu quchumira ilante lophitinoti beetto Firehiwoti umi digrese “Information system” Addis Ababu Yuniversitenni hattono layinki digrese Ingilizete afantanno Opin Yuniversitenni Biznes Adiministreeshiinetenni adhitino.
Beetto Firehiwoti Itiyo-Telekoome qara loosu gumulsaaancho ikkite daasera albaanni uurrinshu giddo babbaxxitino loosu basera loosu massagaanchimmanni Ontu diri geeshsha owaattino. Umise fajjonni looso agurtuhu gedensaanni ‘’DOKSA ETI’’ yaamantannota “Information technology” umise uurrinsha uurrisidhe qara loosu gumulsaaanchimmanni loossanni keeshshitino. Dokter Abiy Ahimedihunni massagantannoti soorrote wolqa biilloonye amadase harunsite konni jawiidi gashshootu biilloonyiwa dagginoti wedellitte massagaancho Itiyo-Telekoome massagate yawo adhitu yannanni kayisse uurrinsha giddiidi haaroonso assatenni hanaffe yanna xa’mitanno harinsho diriirsatenni uurrinshunnita kalqoomu heewisamaanchimma luphi assa dandiitino.
Qara loosu gumulshaancho masaagaanchimmate yannasenni guma borreessiissino loossa mereerinni Kubbaaniyu sai diro hanafisiisino pirojektuwa mereerinni ‘’Tele Birr’’ yaamantanno Elektrooniksete hayyonni woxe sayinsanni hayyo qarunni kullannite. Kubbaaniyu anga bilbila afi’rino manchi “Tele-Birr” yinanni lifixxino woxe sayinsanninna dikki’rate Applikeeshiine duuchunku horonsi’ranni afamanno. Owaante woxe sayisatenni, adhatenna baatooshshe baatate ledotenni addi addi owaante uytanno uurrinshuwa ledo mittoo’mitino. Waa, caabbichu owaante, hodhishshu tikkeete mudha hattono tiraafikete qoricha teele birrete hayyonni gumula dandiinoonni.
Jawaantetenna qarooyyimmate xawishsha assine kullanniti qara loosu gumulsaaancho 2014 baajeettete dirinni Telekomunikeeshiinete handaarinni 2022 Afriku albisaancho qara loosu gumulsiisaano baraarsha muli yannanni adhitinoti qaangannite. Itophiyu Pireesete Uurrinshano Itiyo-Telekoomete qara loosu gumulsaaancho Firehiwot Taammiruta Kubbaaniyu Dijitaale Itophiya gatamarate gumulanni afamanno loossa aana hasaawissinoha ikkanna, ninkeno qara loosu gumulshaancho ledo assinoonni hasaawa tenne lamala wosinchu amadonkenni aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Itiyo-Telekoome gumulami bajeettete dirinni uurrinshuwate ledo qinaawatenni Dijitaale Itophiya kalaqate noose qeechi mageeshshaatiro xawisinke?
Beetto Firehiwot:- Itiyo-Telekoome hala’ladunni loossanni keeshshitinohu Telekoomete owaante iillo halashshate aanaati. Sa’u Shoole dirra giddo Telekoomete safote latishshuwa halashshinanni keeshshinoommo. Muli yanna kawa kayinni diriirsinoonniha safote latishshi dhuka co’o assine horonsi’rate widoonni waaga ledate womaashshu owaante yannaasincho assate, hajamaano shotunni bilbilinsanni horonsidhe woxe sayisate, adhate, baatooshshe baatate dandiisanno akata kalanqoommo. “Tele- Birr” loosu aana hosiinsihu kawa mittenna lame dirita kiirantino. Tenne harancho yanna giddo 21.8 Miliyoone Birra gamba assa dandiinoonni. Kunino Industirete dhagge giddo nookkitenna jawiidite. Woloottu gobbuwa konne deerra iillateTonnu dirinni ajjinokki yanna adhinonsa. Harancho yanna giddo horonsi’raanote kiiro lossa calla ikkikkinni tenne yanna giddo 30.3 Miliyoone birra soorra dandiinoonni.
Ledoteno 21 kumi ali daddalu uurrinshuwa “Tele- Birr” ledo qinaabbe base basente baatooshshe baanteemmo gedenna woxe doyissate kaa’litannonke injoo kalaqqino. Gobbate gede Itiyo-Telekoome dijitaale Itophiya kalaqate telekoomete safote latishsha halashsha calla ikkikkinni waaga leddanno owaante abbinanni hee’noommo. Xaa yannara “Tele-Birr” loossanni noohu woxe doyissa, adha baxxinohunni muli yannanni gobbankera nadaajete amanyoote woyi nadaajete irkishsha gumulsate luphiima kaa’lo assitinno. Kunino lowo geeshsha sarraaqonna haammata bissa beeqqitanno qooxeessa ikkasi bikkinni hendoonni irkishsha loosu widira soorrate mitiinsanno amanyoote shotisa dandiinoonni.
Konni ledo amadaminohunni Addis Ababaho ‘’A’’ gibiru baataano Tele- Birrenni baatooshshe baattanni afantanno. Kunino lowo geeshsha dancha gumulo leellishanni no. Tiraafikete qorichino hattonni konni amanyooti giddora e’’anno gede assinoonnihura owaatamaanonke shotunni qorichansa baattanno gede injoo kalaqantino.
Anfinte gede Itiyo-Telekoome 128 diro kiirsiissinotenna kalqetenni 26ki deerrira afantanno jawa uurrinshaati. Konni daafira diiriirsinoonni Networke xaadooshshu hayyo ikkatenni aleenni dagoominkera qarra tirtannota xaphooma heeshsho giddo umise kaa’lo assitanno owaante aa hasiissannonke yine loonsanni hee’noommo. Konni daafira xaa yannara “Tele-Birre” hanafooti la’noommohu; muli yannanni lowo geeshsha dancha coye haa’ne dangeemmo. Baxxinohunni womaashshu owaante iillinshoonnikki qooxeessa iillishate luphiima qeecha fultanno yine hendeemmo.
Konnenna lawanno looso loonse baxxinohunni uurrinshuwa hayyotenni hajajante hajamaanote owaante aatenni, tootayyaambenna hasiisannokki dira gatisa agarantannonke yine hendeemmo. Konniraati mootimmate uurrinshuwano ikkito wolootta uurrinshuwa amanyootinsa ledo mittoonsine loonsanni hee’noommo. Coyinke aana 21ki sanira jawiiditi horonsira hasiissannonke owaante baalanta Dijitaale assate kaayyooti. Woloottu daddalu uurrinshuwa tenne kaayyo horonsidhe laalchimmansa lossidhanno gede; luphi yino deerrinni heeshshote muxximma lexxitanni noohura tenne bikkantino jiro garunni horonsi’ne mannu horonsi’ra dandaannowa hosiisa hasiissannonke.
Loosu amanyootinke dijitaale ikkinokkihura gumulsinanni fulo lexxitanno woyite loosaasinenkera hasiissanno horo wonshate xiiwo kalaqanno. Ikkollana laalchonna owaante hajamaanote iillinsheemmo amanyootenke gamunnino ikkiro dijitaaletenni riqimbummoro lowo fulo ajinsheemmo. Qoleno dijitaaletenni assa laalchimma leddanno. Haaro loosu kaayyo kalaqqanno. Xaa yannara Kubbaaniyinke dijitaale Itophiya kalaqate harinsho aana qara qeecha fulanni nooha ikkasinni haaruudde dandiisanno akata kalaqanno yine hendeemmori yanna iillitino Teknolooje horonsiraanonniwa iillishate loosanni afamanno. Haaru bajeettete dirinni handaarra bande 5G nni irkinse laalchimma ledatenna haaruudde loosu kaayyo kalaqate loonseemmo.
Konnira konni amanyooti giddora e’inokki uurrinshuwa loosu amanyootensa soorrate dandiissannonsa teknolooje noota huwatte e’’a noonsa. Koroonu xiiwo korkaatinni teknoloojete hasiishsha batinyu huwatino. Konnirano umisehu laafu midaadi noo gedee hee’reennanni haammata uurrinshuwa koroonu gedensaanni dijitaalayizeeshiine hasiissannota ikkase huwattino. Kunino ninkerano shotunni gumulsate kaayyo kalaqinonke. Togo yinanni woyte loosu budi soorro ikkinohura shiima yanna adhase gattannokkita huwata hasiissanno. konnirano hedo kalaqate looso hala’ladunni loosa hasiissanno.
BAKKALCHO:- Gumulami bajeettete dirinni kubbaaniyu luphi yiino deerrinni fulo gatisa dandiino? Dandiinoonniha ikkiro hiitto looso loonsoonnihuraati togoonni fulo gatisa dandiinoonnihu?
Beetto Firehiwot:- Tayixe bajeettete dirinni 217 pirojektuwa gumulle 5.4 Biliyoone birra gatisa dandiinoommo. Pirojektuwa kiirotenni haammata ikkiturono looso gumulsate hosiinsoommohu bajeettete diri fulonkenni amandoommohu woroonni assine jeefinsoommohu pirojektuwa loosanteenna ikkinnina muranteenna dikkino. Kuni ikkara dandiinohu shiima fulonni lowore loosate mixi’ne ka’’ankenniiti. Konnirano massagaanonna loosaasine luphiima
sharro assitinno. Injoo hasi’ra agurre murci’ne loosankenniiti luphiima guma borreessiisa dandiinoommohu. Konnira kayinni loosu harinsho amanyootenke yannaasincho assanke umisenni luphiima qeecha afidhino. Konnira woleno lawanno looso loonse 5.4 Biliyoone afi’ra dandiinoommo. Kuni shiima birra dikkino. Hajamaano tootayyaabbannokki gede assatenni gobbaanni fulo gatisate widoonni jawa qeecha afidhino. Xaano ikkiro haammata uurrinshuwa “Tele- Birr” widoonni mittoo’ma kalaqidhino. Caabbicho lede woloottano mootimmate owaante mittoo’mitino. Xaano tenne aana halashshine loonseemmo.
BAKKALCHO:- Uurrinsha’ne gobbate abbitanno e’’onni gobbayidi soorro mittete. Tenne widoonni afi’noonni gumi maa lawanno?
Beetto Firehiwoti:- Bajeettete dirinni 146 Miliyoone Doolaare afi’ra dandiinoommo. Mixi’noommohunni la’neemmo woyte 83 anga xibbuunni gumula dandiinoommo. Kuni ikkara dandiinohu umihunni adawu qarrinni konni qooxeessira noo sinnara gobbayidinni dagganno woshshatto muramasenniiti. Ikkeennano afi’noonniti gobbayidi soorro noo akati garinni shota dikkitino. Konne aantete halashshate haammata looso loonsoommo. Baxxinohunni seeda yanna adhinonkehu safote latishsha diriirsate loosooti. Sumimme kalanqoommoha ikkirono loosu aananno dirira sa’’anno daafira diamandoommo. Xaano gobbayidi soorro bue yine bandoommori no; kurino aanaho ledantino daafiraati kageeshshanni jeefisa dandiinoommohu. Ikkirono 45 anga xibbuunni ikkitanno sayitta cufantuta insawa daa nooseti gobbayidi soorro gatasenni luphiima xiiwo kalaqantinoti dimaanxannite. Konnirano irkishshu looso loonsoonni. Konni mereerinni Teele-Birrenni 37 gobbuwanni gobbayidi soorro afi’ra dandiinoommo. Xaano ikkiro kayinni gobbayidi soorro afi’rate loosonke egensiisate hala’ladunni loosa xa’manno.
Layinkihunni kayinni gobbayidi soorro loosira fajjo afi’noommohu layinki woggaraati. Kuni ikkasinni woyyaabbino kaa’lo heedhannokki gede assino. Xaphoomunni sa’noommo mitiimmubba lowore hoonganni gede assitannotenkanni. Ikkollana kuri qarrubba sharramate adhinoommo qaafo dancha guma abbisiissinonke. Wolu shiqishote anje hananfoonni loossa yannatenni jeefinsannikki gede assitino qarrubba mereerinni mittete. Lawishshaho; hasiissanno e’’o hodhissanno konteyinerra anje noonkanni. Wole widoonni doorshu koroonu korkaatinni laashshate dhukinsa ajino; Telekoomete sektere shiqisho anje noonkanni. Kalqoomu e’’ote shiqisho ajjinota ikkitinohura afi’rate assinoonni sharro shiima di ikkitino. Qinaambetenna sumimmetenni loosa hasiissanno. konni daafira shiqishote anjenni lowo geeshsha mitii’mankenni pirojektuwanke amandoommo yannanni gumulleemmokki gede assinonke. Tenne baala korkaattanni afira hasiissannonke e’’o afi’ra didandiinoommo.
Konni gobbaanni kayinni miinju qarri hajamaanonke aana kalaqanno xiiiwo korkaatinni horonsiraanchimmansa ajase digattanno. Kuni ikkannokki gede batinye qaafo adhineeti gumulonke biifado assa dandiinoommohu. Lawishshaho; paakeejjanke aana waagu anje assatenni mittu birrinni kayinse bikkantinokki yanna geeshsha bajeettete dirinni loonsanni sa’noommo. Hajamaano mittu birrinni owaante afidhanno gede assinoonni. Dikko heedhuro callaati heewisamaano ikkine sufa dandiinannihu yitannota gashshootu massago xiiwe saino looso loonsoonni. Korkaatuno heewote dikko heedhukkinni heewisamaanchimma’ya buuxisoomma yite coyi’ra dandiitannoti Itiyo-Telekoome callate.
Xaphoomunni telekoomete handaara haaroonsinanni keeshshinoonnihu heewisamaanchimma buuxisateeti. Shoole dirra giddo waagu lexxo lowohunni leeltino yine taarife dilendoommo; waagu barru barrunkunni lexxanna nafa ninke ajinshe loonsanni hee’noommo. Loosu fulonke ajinshanni hajamaanote horonsiraanchimma buuxisate loonsoommo. Tenne hedeleelchonni; Firehiwoti kalqoomu deerrinni baraarsha adhitu yinanni woyte ani calli’yanni afame ikkikkinni Itiyo- Telekoomete guminniiti. Loonseemmohu halashshate loosi baalunku tirfe afirate calla ikkikkinni dagoomano irkisateeti.
Massagaanote gede harunsineemmo fullanke tirfete aana rarra’’ino looso kalaqate ikkikkinni hajamaano dhukinsa bikkinni horonsiraano assate. Dagooma owaatate heewo hee’ra noose yee diammaneemma. Konni daafira uurrinshanniwa daanni hee’reennaati 40 anga xibbuunni ale taarifete anje ikkitanno gede assinoonnihu. Kunino dagoomunniha baatate dhuka hedote giddo wora hasiissannohuraati. Dimitii’minoommo yaa ikkikkinni fulonke ajishatenni taarifete aana woyyaambe assinanni keeshshinoommo.
Konni gobbaanni gobbankera luphiima gobbayidi soorro anje no; hasi’noommo bikkinni Telekoomete safote latishsha afi’ra didandiinoommo. Tenne anje tirate aante woratenni luphiima guma afi’ra didandiinoommo. Kiirotenni aleenni gobbanke miinji milli yaanno gede Itiyo Telekoome dandiisanno akata kalaqqino. Uurrinshuwa Teknoloojetenni irkisante koroonu xiiwo dandiitanno gede uurrinshanke qeechi luphiimaho. Dijitaale Itophiya kalaqa yineemmohu korkaatunniiti. Uurrinshuwate aana dandiisate akata kalanqe dijitaaletenni mittoo’ma kalaqidhanno gede assinanni hee’noommo. Xa naaxxine coyi’nummorono biifannonke; togo yaa kayinni gundoommo yaa di ikkino.
BAKKALCHO:- Interneetete murmurama dagoomu xaano kayissanno qarrubba mereerinni mittete. Konne qarra sufotenni tira dandiinoonnikki korkaati maati?
Beetto Firehiwot:- Xaphoomunni bajeettete dirinni 45 anga xibbuunni cufote yineemmo woyte bajeettete dirinni jawiidi mitiimma ikkinohu adawu qarraati. Konni gobbaanni wolqate shiqisho murmurama loosinke gummaa’ma aana umise xiiwo assitinonkanni. Networkete wolqate shiqisho qarra tirate gamunnino ikkiro uminkenni doorshu wolqate shiqisho horonsi’noommo. Xaa yannara 50 anga xibbuunni ikkitanno VTSuwanke doorshunnita wolqate shiqisho horonsidhanno. 22 anga xibbuunni ikkitannori soolaaretenni loossanno; kuri doorshuwa horonsi’nanniiti owaante uynanni hee’noommohu. Kuni ikkinohu umihunni telekoomete hala’lara qara issine adhinanni e’’onni mitte wolqate shiqishooti; kunino wolqate shiqisho anje islanchimmase agadhitino owaante hajamaanonkera uyneemmokki gedenna halashshate loosono garunni gumulleemmokki gede guficho ikkite keeshshitino. Ikkeennano wolqate shiqisho uytanno uurrinsha umise olu korkaatinni iillitinose gawajjo hedote giddo worrannite.
Coyinke aana Allamaaxu wolqate shiqishonni wolqa iillitannonsari Affaaretenna Amaaru qooxeessubba xaano ikkiro wolqa afidhanni dino; Telekoome kayini hiittoonniitiyya kuri qooxeessubbara loossanni noohu yine xa’ma danchate. 18 agani geeshsha Jenereeteretenniiti loossanni noohu. Wo’ma Affarete qoqqowi wolqate shiqisho nookki yannara telekoome loossanni noonkanni; kunino qole fulonkeno ledanno. Togo assineemmohu kaa’looshshunniiti. 52 anga xibbuunni VTSuwanke kaa’looshshe assineennansaati yineemmohu konni garinniiti. Ikkollana dagoominke owaante afi’ra noosi daafiraati irko assineemmohu.
Owaantete islanchimma mitte hinge loonse gundannita di ikkitino. Yanna yannantenni loosa xa’manno; fooliishsho nookkiha loosa xa’manno. Korkaatuno yanna yannatenni hajamaanote hasattonna horonsi’nanni gari lexxanno daafiraati. Konni alba xawinsoommonte gede Addis Abebano ikko woloottu qooxeessubbara halashshinanni hee’noonni. Konni gobbaanni xaa yannara xeenu yannano ikkitinohura Soolaaretenni loossannori aana xiiwo kalaqantino. Hattono ikkiro owaantete islanchimma woyyeessa uurrannokki loosooti.
BAKKALCHO:- Muxxe yannakki uyte ninke ledo keeshshsootta daafira galanteemmo.
Beetto Firehiwot:- Anino galateemma.
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
