Itophiyu diro duubbino woyi seeda dirrara heedhinno mootimmubba widira gaamantanno. Mitu fullahaano 3 kume diri aleenni yitanno. Aksumete fullankeno kaimu gede kiidhitanno. Gamisaho kayinni tini nookkite. Itophiyu xa noose suude amadduha 150 diro calla Itophiyu dhaggeeti yitanno. Minilik gobba mittoonsinonna techo kaarti suude abbinota calla kultanno. Seedano ikko harancho dhaggera kayinni tini gobba giddono gobbayiidi diinna hoogge diegentino. Addi addi diinna giddoyidise hajora anga wortanna tenne umisenni gargadhate dhuka hoogganno yannara wolqaataammaho qaxxadhiturono yoo hoogge caaccaabbanni sa’inota dhaggete borreessaano wortano.
Itophiyu 1931M.Dnni gobbuwate liige (League of Nations) miila ikkase kaimi gobbayidinni daggannose kadote gashshootubba gargartannoe yite ammanatenniiti. Ikkollana Xaleenu Merebi laga tayiise dayi woyite tenne uurrinshubbbara qaxxadhiturono Awuroppu gobbuwa roorenkanni Ingliizenna Faransaye layiinki kalqete olira mimmito miica giwansanni Itophiyu woxaratto macca sayiissinotano lawishshimma kayinsanni. Borro’yarano eote aana horonsi’reemmohu, culkaame mootichu Hayiile Sillaase borreessaanhi, Aklilu Habte Woldihu 1949M.Dra coyi’rino yaattooti.
‘’ሀገሬ ኢትዮጵያ በዓለም ሸንጎ ላይ ፍርድ ተነፍጓት ስታዝን የመጀመርያ ጊዜ አይደለም፡፡ …….ኢትዮጵያ ያለፉት ታሪኮቿ በትክክል እንዳስረዱት ለነፃነትና ለመብቷ፣ በኮሎኒያሊስት ጣልያን ጋር በየጊዜዉ ስትዋጋ ያሸነፈችዉ ብቻዋን ስለሆነ፤ አገሬ መቼዉንም ለሚደርስባት አደጋ ከማንም እርዳታ አገኛለሁ ብላ አትጠብቅም፡፡ ዛሬም ሆነ ነገ ነፃነቷን ለመጠበቅ፣ ታሪኳን ለማስከበር አስፈላጊዉን ዝግጅት ማድረግ ያለባት እሷ ራሷ ብቻ ነች፡፡’’….. አክሊሉ ሀብተወልድ ህዳር 21 ቀን 1949 ዓ.ም፡፡
Borro Sidaamu afiinni tirummoro ……’’Gobba’ya Itophiyu kalqete songora yoo ho’lineenna dadillasera umikki yanna di’ikkino. ……. Itophiyunniti sa’u dhaggese lellishshannonke garinni wolaphosenna qoossosera, kade gashshaahu Xaaleenu ledo olantu yannara qeeltinohu callichose ikkitinohura gobba’ya mamarono iillitannose danora ayiwiinnino kaa’lo afireemma yite diagadhitanno. Techono ikkiro wolaphose agadhate, dhaggese ayirrisi’rate hasiissanno qixxaawo assi’ra nooseti ise umose callate.’’ Yaanno.
Akililu tenne coyi’rinohu layinki kalqete oli saeenna qiidadu olira eate kalqe mimmito gamaxate aana noo yannaati. Tenne borro kaimino Itophiyu kalqete battalara kaa’litaase gobbuwanni roore miiccasera hasidhanno gobbuwa batidhanno. Kalqete battalara yoo noyikkitanna Itophiyu umose dandiite, mimmito amadde wolaphose sufisiisanna qoossose agarsiisi’ra calla hasiissannosetaati. Coyinke aana Itophiyu togoonni duucha gobbuwa diinimma la’annoseta poletiku xiinxallaano duucha kora wortanno.
Itophiya baalu ille wore la’’annohu duuchu korkaatinniiti. Kunino umihu Afriku buudi qooxeessira noo gobbuwanni mannu kiironnino ikko miinjunni hekki yaate injo nootanna dandiitaa gobba ikkasenni. Afriku buudi qole kalqete wolqaataammi baalu illachiishannoho. Qooxeessu mereerimu soojjaatira (nadaajete duuwaaleeyyera) mule nooha ikkasinniiti. Qooxeessa kaxxo assidhino gobbuwa hakkiinni ka’e Awuroppanna Iissiya hattono Afriku Ahigurra hasidhu gede qorqodhateno ma’no assidhanno. Iseraati shiimicco gobba Jibuutira calla lamala kalqete wolqaataamma gobbuwa olantote qacha gatamadhitinohu.
Wolu korkaati amma’notenna Abbayi lagaati. Abbayi laginni 86% wayi fulannohu Itophiyunni ikkirono gattinota 14% gutantannotino 7 Nayiili wayillaso gobbuwa afantanno. Ikkollana waa qircate mittoreno gutantinokki kayinni horosi’rate umiti Gibtsenna ajjurono horo beeqqitannoti Sudaane techo geeshsha way ninkeho yitaa gedee uurrinsha amaddino. Kurinna laweemme korkaatinni Itophiyu dhuka afidharanna wolqissara hasidhannokki gobbuwa batidhannohura giddoyiidi hajubbara anga worate akati hala’le leellanno.
Sasu kayinni jajjabba korkaatubba yaano Tigrayete qoqqowira harinsoonni seera ayiirrisiisate harinsho, haaroo’mate kofattora layinki doyicho waa wonshanna 6ki gobboomu doorshi korinni gobba quuxxote giddora eessate hasidhanno gobbayiidi gobbuwa xaano digoxxino.
Mitte gobba giddose hajo umisenni guxxate wolapho noose. Halantino mootimmuwa wodho garinni ayee gobbano ikkito uurrinsha mitte wolaphitino gobbara anga wora didandiitanno yitanno. Ikkollana gobbuwa xaaddotennino ikko xaadiweelo anga wortanno akati leellanno. Itophiyahono aleenni xawisummo korkaatubbanni gobba ubbara rakkinoha lawinonsa diinna, xaadotenni dippilomaasete xiiwo kalaqatenni, xaaddiweelo kayinni gobbate giddo gashshite noo mootimma gibbanno bissa kaa’latenni gobba gea hoolate saeno diige hunate seeda hexxo amadde millissannano la’nanni.
Gibtsenna Sudaaneno, bire hundi kadote gashshooti yanna summeeyna xa loosu aana hosiisi’rate hasattonsanni ka’e xaano hattoo sumuu yaa hoongummoro haaroo’mate kofattora layinkimeeshshi doyicho waa wonshi’ra didandiitinanni yitaa xiiwo xawoho fulte lallabbaa no. Hattee kaa’lateno wolqataamma gobbuwano mito woyite araarsate akata; gimbayi woyite waajjishiishate akata amadde yanna yannatenni xiiwo kalaqate loossannano la’nanni hee’noommo. Tenne yannara jawiiid ajandinsa Hidaasete kofattooti.
Tennensanni afi’ne, insa (kalqete Baankenna kalqoomu womaashshu fande) marre kofattote liqiissenke yinoommoro goshooshshanna mittu sani lexxannota buunxe qorinkenni tayinse kofi’nanni hee’noommo. Tenne labbeemme jawa projekte uminsa woxinni gudde diaffanno, mulenni uurrite ba’aate yite agarturono, Itophiyunniti mittoo’mitino cigile kofatto gudate widira iillishshinoti hoowu giddo hangaarsiisaaha ikkitinonsa.
Tenneraati xa waa wonshi’nummoro, wolqa burqisi’ra hananfummoro, wolqinsummoro hasidhu gede goshoosha dandiitaankeikkihura, golo golate wo’naaltaa noohu. Xa Sudaane gawajjantinohu gede assite cancishshaati, Itophiyaho keeru dino yitaa badheenni nookki kapho dudubbaari, Ameerikanna halamaanose aggaxxite ikkirono, gobbanke kayinni aggaxxaahunna hexxaahu aneho yee cira amaxxaahu hoogiserono, dagase mittimma kaajjishanni alba higge qaafate gobbaanni doorshu dinose.
Baalatenni baassannoti giddo wolqa horosidhe gobba diigate millissanno ikkkitooti. Itophiya dagase mitto ikkite mittu afiinninna mitte wolqanni loossuro wolqissannota ninkenni roore diinnanke buuxxe affino. Tennerano hedonsa wonshira dandiitannohu ninke ninkeneewa itisiissuro ikkinohurano duuchare loossanno. Itophiyaho daga, dagoomunna mannu seeda dirrara ayiirrisame, ayeeno hasi’ri bayicho loosire jiro kalaqi’re hee’ranno gobbara mimmito huluullamanno gede, ane qarqartonni fuli yaate geeshsha iillanno assitino. Dagate seemma uddidhe giddonsa hiyyeeyyichu gede dogge labbenke ittaankeri diinnate injoo kalaqqaareeti. Atenna aneti bushshinohu gede dagge yuussaanke baali, uminsa horora ikkitaata mayira hambeemmo.
Daganke mimmituwiinni babbadate wo’naallirono Itophiya usurtino suuwo hatto shotu garinni ta’annokkita ikkite qarrissino. Ise tayiisa gattona ta’inoti Eertiru daga lamenti gobba 20 diri geeqatto gedensaanni araarami yannara leellishshu baxilli, tattayiinsankera dandiinannikkitaati. 20 dirrara xaade egenninokki manni xaade hindiiddi’ranni hanjurri yaanni hagiidhanna lainohu, lamenti gobba babbaxxitu gedensaanni ilantino aja dume giddonsa hagiirre leellishshanna lainohu, konne nooti Tigre, Amaaru, Oromo, Sidaamunna Wolayitu, Affarenna Sumaale hattono wolootu babbaxxitanno yee hediro dhagge afinokkiho yaate.
Gobbankera kiristinnunna Musiliimete amma’no mereero gibbonna giwansho kalaqateno loossinokki diraami, heddinokki sarraaqi dino. Tenne sai Iid Al Fexir ayyaanirano jeefote xiyyiitichonsa xoosse hooggino. Kayinni Musiliime ikkito Kiristaanu mimmitunniha huuccattote mine kaa’lante mi’nitannowa; mitto mine lamente amma’nonni adhante aruunna aree keere heedhanno gobbara tenne hedansa xaano insaa gowwinaatella leellishshanno.
Hunaahu hunara dandii bikkinni wo’naalannoha ikkasinni tenne aguranno yee ani dihedeemmo. Xaano wole mixo qixxeessi’ranni heerara dandaanno. Kayiinni anera maala’lisaaehu, hoodensa haraa mannaati. Tini gashshe noo manna irkisanna hoogate hajo ikkikkinni gobba gatisate halchooti. Ameerikuno ikko Gibtse ninke qaenkera dagge assitaankeri dino. Kayinni qaenkeha kayisse qarra kalaqqara dandiitanno. Ikkirono ledonke noo mancho harunsinummoro loosannore agurina hedannore afate dandiineemmo.
Haaroo’mate kofatto Itophiyaho Adwu Qeelle ledo labbannote. Miniliki gaado woshshi yannara giddo koffeenyu woy babbadooshshu hoogeenna ikkikkinni gobba’ya diigara dayinoha dicinceemmosi yite baalante qooxeessubbanni fultino daga assitino sharronniiti kalqete bayiriidi dhagge borreessiissinohu.
Xa Itophiyaho loosantanni noo meegga Projektubba, hattono mootimma assitanni noo millimillo gufidhukkinni sufama dandiituro, gobbanke soorrantaati xawoho. Tennera kayiinni mimmito amada, huno malaaha ye’e yaa, giwiha seeru allaalaanora sayise aa hasiissannoha lawaae. Mittimma xaano kalqe maala’lissanno dhagge borreessiisatenni badhe qoltaakkita hawa dihasiissanno.
Hayyiso Hanaaqo (Y.F)
Bakkalcho Onkoleessa 19/2013
