Amsaalu Felleqe
Mitte gobbara dagoomunniha woy gobbate miinja lossate daddalu uurrinshuwa hasiissanno. Daddalu woy woxu uurrinshuwa danunni babbaxxitinota ikkitanna kuri giddonni mitte kayinni baankete. Baanke woxu uurrinsha ikkasennino mannu mittu mittunnino ikko gaamotenni suuqi’ranninna liqii’ranni loosi’rannonna lophanno gede qeechise luphiimaho.
Tayxe 24 dirra albaanni “Sidaamu Maykiro faynaanse uurrinsha” yine uurrinseenna seeda dirrara dagoomaho suuqotenna liqoote owaante uytanni keeshshite xaa yannara kayinni “Sidaamu bank” widira lophitino. Sidaamu baanke hanafote aana nooti xaa yannara Biheeraawe baankenni wo’ma fajjo afidhe faajjetenni looso hanafate albaanni balaxote loossa loonsanni hee’noonni.
Techohu Bakkalcho Gaazeexi wosinchu gafinkennino Sidaamu baanke pirezidaanticha ikkinohu kalaa Taaddese Haxxiyyi ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino. Kalaa Taaddese haxxiyyihu roso gude maassami anjesi dirinni hanafe seeda dirrara ogimmatenni kayise sooreessimmate geeshsha addi addi baankuwara owaatino. Isi heeshsho dhaggenna loosisi rosicho wole yannara haa’ne shinqeemmoha ikkanna, techora babbaxxitino hedonna sokka lainohunni Bakkalcho gaazeexi ledo assino keeshsho kuneeti. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Sidaamu baankehu kaimu hiittoonniitiro, hiikkinni hiikkira yaannohunni hananfo?
Kalaa Taaddese:- Sidaamu baankehu kaimu tayxenni 24 dirrara albaanni “Irish Aid” yinanni uurrinsha noo yannara hanafeeti. Hattenne yannara massagaano dagoomaho kaa’lo calla uynanni sunfammonkunni yaatenni albillicho woxu irko assitanno uurrinsha baxxinohunnino meento kaa’late hendeetinkanni uurrinsoonnihu. Qarunni meento irkisa hasiissanno yine hananfoonni. Hattenne yannara meentoho woxu suuqonna liqoote owaante aate hananfoonni uurrinshaati lophitanni techo baankete deerrira iillitinohu.
Hattenne yannarano seeru biso afidhe tantanantanno gede yaatenni Itophiyu Biheeraawe baankenni “Sidaamu Maykiro Fayinaanse Uurrinsha” yine duuchunku yinanni garinni mootimma gutantinoha ikkeenna liqootenna suuqote uurrinsha ikkite tantanantino. Uurrinsoonnihuno “Irish” yaamantanno uurrinshanna Maykiro faynaansete uurrinshuwa baankete widira lopha hasidhuro kaayyo uynonsana yaannohunni mootimma sayissino gumulo garinni Itophiyu Biheeraawe baanke kaayyo uytinonke.
Biheeraawe baanke uytinonke kayyono uurrinsha kaimu kaapitaale 500 miliyoone birra iillishidhinoha ikkiro baankete widira lophate fajjo afi’ra dandiitannota fajjitino garinni baankete afi’rate egensiinseenna mootimmate qeechi xibbuunni 70% ale ikka dinosi yinoonnihura xibbuunni 30% qeecha dagoomu hidhe gutamanno gede assinoonni. Dagoomuno hidhe gutameennati xaa yannara 1.45 biliyoone kaapitaale boreessinoonnihanna 574 miliyoone ale baantoonni kaapitaale amadde faajjetenni looso hanafate balaxote qixxaawo loossa aana afantannohu.
Konni garinni Itophiyu Biheeraawe baankenni fajjo afidhino. Federaalete daddalunna qooxeessu xaadooshshi ministerenni daddalu fajjo afidhino. Baankete loosu giddora eate albaanni baankete qara loosu mine ikkanno gede Hawaasi quchumira G+7 ikkinoha ijaara 100 miliyoone ale ikkanno woxe fulo assatenni minnoonni. Kiirotenni 10 ikkitannori woraddate afantanno albaanni Maykiro Faynaansete Uurrinsha ikkite loossanni keeshshitino sinnarano umise ijaarira loossanno.
Bakkalcho:- Albaanni ‘Maykiro Faynaansete Uurrinsha’ yineenna loossanni keeshshitu uurrinshuwati albillicho kaayyo maa ikkitanno?
Kalaa Taaddese:- Biddissu aana worroonnihu wirro fajjo (relicense) uynanni woyte Maykiro faynaansete loosi uurranno yaa dikkitino. Maykiro faynaansete loosi umosi dandiinohu loosu goli noosiha ikke loosanno.
Xa uurrinsoommohu baankete tantano dayrekteretenni massagantannota “Micro Finance Operation” yaamantannoti loosu kifile noonke. Aliidimmatenni Oppereeshine massagannohu Laynki pirezidaante no. Hattono wolootta loossate kifilla no. Maykiro faynaansete sinna loossansa suffanno.
Sidaamu maykiro faynaanse uurrinshuwa loossansa suffanno; woshshantannohuno Sidaamu baankeraati. Horonsidhanno sumudinna/Maattamu/ woloottareno baankenniha ikkasinni baankete biso ikkite loosanno. Ikkollana albaanni loossanno loossa digattanno. Korkaatuno Biheeraawe baanke konne looso loonsanni gede gadachishshanno. Albaanni uurrinshate deerrinni loonsanni keeshshinoonniha woy uynanni owaante agurre fullanniha ikkiro Biheeraawe baanke qorichishshanno.
Fajjono huntara dandiitanno. Korkaatuno,wirro fajjo kaayyo uyni woyte hooffaydi suuqi’raanonna liqiidhannore woffi assate dikkino. Woyyaawino garinni horonsidhanno gede assate yannaasincho hayyo noowa babbaxxitino bu’anni jiro dagganno woyte insarano wolqa ikkitannansa dagoomaho owaante uytanno gedeeti assinannihu.
Maykiro faynaansete uurrinshuwa noonsa woxe liqiissite gudde mito woyte liqiissitanno woxe hoogganno. Hattenne yannara dhuku dihee’rannonsa. Xa kayinni baanketennino bejete gammeennansa liqiissitanno woxi dhuka afi’rate kaayyo noonsa.
Owaatamaano dagge Maykirote liqoo woy baankete liqoo hasi’neemmo yituha ikkiro babbaxxino bikkaancho worroonni garinni horaameeyye ikka dandiitanno. Konnirano, Maykiro faynaansete uurrinshuwa albillicho baankete ledo woyyaawino garinni loossanni suffannoha ikkanno. Baanke Maykiro faynaansete uurrinshuwara jawa kaayyooti haadhe dagginohu. Korkaatuno, albaanni liqiissitanni keeshshitinohu woxu bikki bati’ranni bati’re 700 kumi birri geeshshaati. Biheeraawe baanke mittichu manchira liqiissitanno woxi luphi yiinoha ikkasinni Maykiro faynaansete uurrinshuwa kayinni dhukansa ledde liqiissateno ikko loosate kaayyo noonsa.
Hiikku manchino liqii’rate hasi’riro hasattosi deerrinni albinte gede hojjisi Maykiro faynaansete uurrinshuwanni liqii’ra dandaanno. Hattono gaamotenni ikkite tantanante liiqiidhannorirano albinte gede liqiissinanni. Wolu garinni luphi yiino woxe liqiissinanni woyte minu kaartanna pilaane xa’minannihuno digatanno. Konni garinni Maykiro faynaanse albinte gede loossa kaajjishshe loossanno; liqiissate dhukinsano hattonni lexxanno.
Xaa yannarano la’nummoro Maykiro faynaansetenni birra liqii’rate xa’midhanno manni kiiro lowote. Woxu ikkadu garinni hee’reemmero xa’midhurira baalanko liqiissa dandiinanni. Woxu hoogiro kayinni aate didandiinanni.
Bakkalcho:- Sidaamu Maykiro faynaanse Sidaamu baanke widira lopha albillicho Sidaamahono ikko qooxeessu dagoomira noo hexxo hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Taaddese:- “Sidaamu baanke” yinoonnihu albaanni Sidaamu Maykiro faynaanse uurrinsha yinanni keeshshinoonni daafiraati ikkinnina Sidaamu dagara calla owaante uytanno yine uurrinsoonniha dikkino. Maykiro faynaansete uurrinshuwa duuchunku qooxeessuwara “suuqotenna liqoote” owaante uytanno gede uurrinseenna dagoomaho owaante uytannoti xawoho. Maykiro faynaansete uurrinshuwa qooxeessu dagoomira calla liqoote owaante uytanno. Uurrinsoonni qooxeessi gobbaanni fulte liqoo aate Biheeraawe baanke difajjitanno.
Sidaamu Maykiro faynaanse uurrinsha konni albaanni baadiyyete baanke ikkitanno yine ajuuja amandeeti uurrinsoonnihu. Seeda yanna ajuuja xaa yanna adda ikkitino. Konni daafira baanke dagoomaho woyyaabbino ajuuja haadhe daggino. Sidaamu baanke qoqqowu gede konni qooxeessira noo dagoomira hala’ladunni liqoote kaayyo uytanno daafira ikkinnina Sidaamu dagara calla yine uurrinsoonnita dikkitino;baalunkute.
Uurrinsha baadiyyeteno ikko quchumu dagoomira hala’ladunni suuqotenna liqoote owaante uytanni keeshshitinote. Xaa yannara baankete deerrinni lophitu woyteno dhukase roorenkanni lexxitino. Baanke ikkasennino woxu dhuki lexxino daafira babbaxxitinota jajjabba pirojektuwa hanafate hasi’ranno manchi luphi yitino liqoo adha dandaanno. Baankete gutaminohuno duuchaho. Kiirotenni 2 kume ikkitanno miilla gutantino baankeeti. Sidaamu Baanke Miilla duuchunku Itophiyu qansooti gutu akisiyoone hidhitino. Baanke yaa kalqoomu deerrinni owaante uytanno; ajanni ajeenna kayinni gobboomu deerrinni dagoomaho owaante uytanno uurrinshaati. Albillichono wo’munku Itophiyu qooxeessuwara sinna fannanni dagoomaho owaante uynanni uurrinshaati Sidaamu Baanke.
Gobbankera xaa geeshshano baankete owaante afidhannokki daga kiiro lowote. Konnirano baankete owaante afi’rate kaayyo iillitinokki qooxeessuwara Sidaamu qoqqowinni hananfe gobbankera babbaxxino qooxeessira Sidaamu baanke sinna fannanni agarranninke qeecha fulleemmo.
Sidaamu baanke tekinolojete baanke ikkitara hasiisanno. Kunino yaa baanke baadiyyete dagoomira qooxeessuwate sinna fanate yineenna ijaara loosa didandiinanni. Duuchankawa ijaarranniha ikkiro jiro hafanfarsa ikkanno. Konnira, angankera noo bilbila horoonsi’ne shotu garinni baankete owaante halashshate loonsanni hee’noonni. Biheeraawie baanke halashshitanni noo yannaasincho tekinolojete hayyonni dagoomu “Mobile banking” horonsidhanno gede assinanni.
Ajuujankeno Sidaamu baanke tekinolojete baanke assatenni shotu garinni duuchunku qooxeessira hee’ranno dagoomira owaante aate. Baanke albillicho dagoomaho uytanno owaante ragaanni qeechise luphiima ikkanno.
Bakkalcho:- Sidaamu baanke “Core Banking” hayyo horoonsi’nanni gede assinanni hee’noonni wo’naalshi no? “Core banking” sinna mittoonsatenna woxu hafanfarre gatisate widoonni noose horo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Taaddese:- Xaphooma baankete hayyo massaggannoti “Core Banking” yinanni hayyooti. Sidaamu baankeno “Core Banking” yinannita yannaasincho hayyonni massagantanno gede Biheeraawe baanke xa’mineenna fajjo uytinonke. Daddalunna qooxeessu xaadooshshi ministereno fajjo uytinonke. Baanke xaa yannara “Core Banking” hayyo hidhate ga’rafote harinsho aana hee’noommohura aantete loosinke “Core Banking” hidhine loosu aana hosiisate.
“Core Banking” gobbaydi gobbanni muxxe waaginni doolaaretenni hirranna lowohu gobbate woxi hafanfaranno. Wolu garinnino la’niro gobbanke baankuwa tajubba (daati) insawa no yaate. Togoo harinsho gatisate “Core Banking” gobbate giddo loosa dandaa hasiissanno. “Core Banking” hidhinummoro tajubbanke angankera heedhanno. Tenne hayyo gobbate giddo kalaqa hasiissanno. Tini hayyo gobbate giddo loosanteemmero fulo ikkitanno doolaare gatisa dandiinanni.
Tajenkeno meessi anganni difultanno. “Core Banking” hayyo hirre loosu aana hosiinsumo gedensaanni Maykiro faynaansete uurrinshuwa tajubba baala amandanniha ikkanno. Mitte mittenti baankete sinna Biheeraawe baanke wortino istaandaarde garinni buuxo assinanna tenne hayyo horonsi’ra dandiinanni garinni fannanniha ikkanno. Baankete hayyo awaawuratenni kalaqamara dandaanno qarra gargadhateno tini hayyo lowohunni kaa’litannohura horonsi’rate gadachammeemmo.
Bakkalcho:- Maykiro faynaansete uurrinshuwara la’nanniha baincho assoote gargaratenni ammanamatenni dagoomaho owaante aa dandiinanni doogo hiittoota ikka noose yaatto?
Kalaa Taaddese:- Woxu noowa anga worannohu dihooganno. Buximatenni fulloommokkire ikkankenni woxu noo qooxeessira so’ro diloosantanno yaate didandiinanni. Woxu uurrinshuwara bainchu assooti kalaqamanno. Hiittenneno woxu uurrinshuwara ammanamatenni owaante aa hasiissanno. Ammanama ba’’atenni assinanni awaawurshinna bainchu assooti dagoomano gobbano gawajjannoho.
Maykiro faynaansete uurrinshuwara kayinni roorenkanni buxanete woxe awaawurate assinanniha baincho assoote effi’ne giwa hasiissanno. Maykiro faynaansete uurrinshuwara assinanni awaawurshi buxanete kokkenni taynse adhate gede kiirranniho.
Liqii’rara dayno manchiwiinni muishsha adha lowohunni effi’ne gimbara hasiisanno assooteeti. Lawishshaho, 5 kume birra liqii’rara dayno manchiwiini muishsha adha shollinyeho. Wolootta jajjabba woxu uurrinshuwarano bainchu assooti horontanni dihasiisanno. Togooha baincho assoote kaajjillunni sharrama noonke yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Tenne yannara babbaaxxitino hayyonni “Application” horoonsidhe baankuwa awaawuratenni lowo manni woxi adhamanno gede assinanni assoote baankuwa hiittoonni gargadha noonsa yaatto?
Kalaa Taaddese:- Umihunni meessiha ikkinorichi hee’rankera hasiisanno. Meessiha ikkinorichi hoogiro fano ikkinanni. Fano ikkine ba’nannikki gede meessiha ikkinoha awaawursha gargadhinanni hayyo kalaqa hasiissanno. Gobbate gede baankuwa calla ikkikkinni wolootta uurrinshuwa tajubbanna maafuda agara dandiitannota haaro tekinoloje hayyo kalaqa dandaa hasiissanno. Woloottu kalaqqino hayyo horonsi’nanni awaawurama didandiineemmo yine dianfanni.
Woloottu gobbuwa kalaqqe loossino hayyo horonsi’ra umisenni meessi tajubba baala saynse aate yaate. Konnirano, tajubba (data) angansara noohura hasidhu yannara angansa wortaranna awaawurtara dandiitannohura uurrinshuwannita “IT” ogeeyye woyaabbino hayyonni qajeelsine meessi tajubba agartannonna awaawuramatenni gargartanno gede assate ikkinnina meessi loonsoonnikki hayyo horonsi’nanni hee’ne togoori dikalaqamanno yaate qarrisanno.
Yannaaasincho hayyo horonsi’no yine gobbaydi gobbuwa kalaqqe loossino tekinolojenni irkisamme loonsanni hee’ne insa sammi yine ammanne loosi’rate ikkinnina ninke tajubba baala insahu tekinolojete guma ikkinohunni harunsitanni kalaqqara dandiitannori lowo qarri hee’rara dandaanno.
“Core Banking” hidhatenna loosu aana hosiisateno mashalaqqete tekinoloje (IT) uduunne duuchanka gobbaydinni hirre eessinanniha ikkasinni gobboomitte ikkitinoti tajubbate keeraanchimma agarranni hayyo hasiissannonke. Tekinoloje kalanqe loosate ragaanni balaxammoonnita anfe anganke nooha kayinni qorophinenna qorqorsha assinanni horonsi’rate gadachammeemmo ikkinnina wolu doorshi dinonke.
Bakkalcho:- Jeefoteno kaysa hasi’ratto hedonna saysatto sokka heedhuro kaayyo eemmohe.
Kalaa Taaddese:- Sidaamu baanke Sidaamu dagara calla owaante aate uurrinsoonnita dikkitino. Baanke Itophiyu daga wo’mantera owaante uytannote. Duuchinke buximatenni difulloommo. Daganke buximatenni fultannonna liqiidhanni loosidhe heeshshonsa woyyeessidhe jiroo’mitanno gede assate hasiisiro baanke hasiissanno owaante dagoomaho garunni uytara agarranni. Baankete gutamara hasi’rannoha baalanka hawalle dayitto woy dayitta yine adhine koyinsammora hasiisanno. Korkaatuno Sidaamu baanke yine su’minirono baalunku baanke ikkitinohura baalunku horonsi’rannota ikkitanno. Togoonni halamme loonsummoro baankete dhukino lophanno daafiraati.
Baankete loossannore mannu wolqa qaxarateno ikkiro wo’munku Itophiyu qansootinni heewisante ikkadimmatenni sa’’a dandiitinore gaammanni loosiinsanni. Baankete owaanteno ikkituro wodho gadachishshannohura calla ikkikkinni owaatamaano ayirrinse wodaninni owaata hasiissanno yitanno ammano noonke. Itophiyu Biheeraawe baanke Sidaamu baankera fajjo uytu woyte gobbannihu daddalu seeri (commercial code) garinni galtanno baankeeti yiteeti fajjo uytinohu. Poletiku baanke dikkitino. Ayimmatenni woy sirchunni hendanni baanke dikkitino.
Daddalu seeri aana gutantino miillaati gumulo uytannori. Su’mano ikko woloottano elanonke yitannore baala gumultanno. Qoleno baanke uurrinsannihu daddalu seeri garinni ikkasi duuchunkura owaante uytanno uurrinshaati. Konnirano, Sidaamu baanke miila ikkano owaatamano dagoomu dancha dago gede asse adha hasiissanno.
Gobbanke hala’ladunna kinsoonnikkihu jirote dhuki noose gobbaati. Ikkinohura, mittimmatenni halamme loonsummoro Itophiyu lophitanno. Konni ragaanni ninkeno murci’ne loonseemmota huwachishate baxeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo. Kalaa Taaddese:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Maaja 14, 2014
