Heeshsho baca dananna raga afidhino. Mito kayissanno; mito tugganno. Mitu hedeweelcho jirote ijaari aana ofollinoha la’nanni. Mito hedeweelcho heeshshote ijaari aaninni dugunuunsite tugganna la’nanni. Wolu kayinni heeshshote tullo xiiwanna wo’mitusikkinni tenne kalqe keerunni yaanno. Mitu kayinni shiphita shiphe shigidiixxanni lophe buxima qeelanna bacu manni angatenni afoo massannore hoogikkinni heeshsho xiiwanno.
Afi’ne hooga noontee gede; hoonge afi’rano hattoontiilla. Kuni kalaqamunni noo addaati heeshshote giddo. Hilicci heeshshote sharro giddo bacu manni rosicho afi’ranno. Heeshshote jifono afanno. Jirote Ijaari aana afantannori ‘’togoonnino hee’nannini’’? yitanni maala’litanno. Mitu mituno qarraminoha kaa’late heddanno; kaa’litannono. Sewoo yaanno qoolira heeshsho qeelte sa’inore calla ikkikkinni heeshshotee ledo sharro amaddinori wo’naalsha nabbawaanokera iillisheemmo qoolaati. Kuneeti!!!
Shawwa Shuro-meedu eelallicho 6 kiilonni dirranni noommo. Inxooxxo hayyotenna ogimmate rosi mininni gotti yee qiniiteenni doogote aana koatte hayishshitanno lamu jajjabbu mannooti loosunni biqantinore ille gantue. Loosu ayirrado ikkinota naqqassanno mannoota la’ne shawwu yaate ogimma’yano di-fajjitannoena mittunniwa mare koatte’ya hayishshiishi’rate bado’ya amaxxe ofollummo. Jajjabbu manni koatte’ya hayishshitara lekka’ya hiitto diriirso yitanno yekkeero umi’ya ledo hanafummo. Isira kayinni loosoho. Looso ayirrise loosanno mancho jawaachisha hasiissanno. Lamunku mereerinni mittichunniwa shiqqi yuummo. Manchu di jawimmasi gedeetina loosisinni ikko hasaawisinni busuleho. Hakkiinnino bado’ya iilliteenna koatte’ya hayishshiishi’ranni Manchu ledo hasaawanni mite mite xa’mono kayisa hanafummo.
Anjesini hanafe baadiyyetenni quchumu geeshsha babbaxxino loosinni heeshshosi xiiwate lowontanni daafurinota kulie. Heeshshosi woyyeessate loosinori mereerinni giwirinna, sagalete mine, haqqu loosi mine, mine biifisate, koatte hayishshatenna lawinoreeti. Heeshshote qarra loosunni tidha ikkinnina wole doogonni ikkinokkita huwatinohu kalaa Alemaayyehu Bogaalehu; xaa yannarano koatte hayishshate loosinni maatesi gashshi’rannota kulie.
Manchu loosoho noosi baxillinna kakkaooshshi aneno wodaninni tashshi asseennae techoohu sewoote gafira wosincho assammosira xa’mummosita isino maahoyye yeenna hasaawanke halashshine hananfummo. Kalaa Alemaayyehu Boggaale yaamamanno. Dirisi 56 ikkanna ilaminohu Oromiyu qoqqowira galchimi shawu zoonera Woliso quchumi 01 olliiraati. Diris rosoho iilli yannarano qooxeessaho afamanno umi dirimi rosi mine e’’e 5 kifile geeshsha rosi gedensaanni rososi mure Gedebaano yaamamannowa baadiyyete ahaahisiwa 16 dirira hee’rino.
Hakkiinnino lossinosi ahaahisi reyotenni baxxisi yannara wodanisi lowonta hiiqqameenna dadillu giddo uwe agure wolewa ha’re hee’rate hasi’ri. Ahaahisi reyikkinni iqqinosire mitto bootonna mitto meicho hire 16 diri baadiyyete heeshsho gedensaanni Wolisote maatesiwa mare hee’ra hanafi.
Ilamino qaera hige loosi-weello hee’ra dandiinokkihu kalaa Alemaayyehu looso hasi’re umikki yannara hakkiichonni ‘’Geexe Wole’’ yaamantanno uteele woxii loosate /sagale qishate/ qaxarame 11 dirira loosi gedensaanni hedeweelcho xissame xagisi’rara marinowa assinoonnisi buuxonni loosisi wodanu daafurara reqecci assinositanna konne looso aguranno gede xagisaanchu uyinosi seejjo adhe loososi uurrisi.
Ikkollana loosiweelo maatesira irki’re duhano ikke hee’ra dandiinokki daafira Addis Ababa ha’re adasiwa saadate sagale shiqishanni, xuuranni, ado sonkiwa iillishanni hee’rinota qaaganno. Shiima yanna gedensaannino adasiwiinni agure fule Piyaassaho Arsho yinanniwa haqqu loosi mine qaxarame babbaxxino suudi loossa loosanni barrunni 50nni 70 birri geeshsha baantannasi loosi gedensaanni mine karaayyae hee’rino.
Hakkiinnino haqqu looso agure wole uteelete mine woxi loosate/sagalete qaamatto/ loosate qaxarami. Galte adhe mitte qaaqqono ili. Galtesino reyotenni baxxitusi. Ballankono xissami. Xisso agurtusita kae xaano haqqu loosi mine qaxarami. Galtesi reyituhunna qaaqqosino ayiddisi badiyyete masse lossa hanafihunni mittu diri gedensaanni wole galte adhe ooso ilinotano kulanno. Manchu anjesinni hanafe gamaareeyyimmasi diri umosi dandee hee’ratenna manni anga laikkinni heeshshosi woyyeessate baadiyyetenni kayise quchummateno babbaxxitino loossa loosanni heeshshosi xiiwanni hee’rinota kulanno.
Kalaa Alemaayyehu xaa yannara 6 kiilo yinanniwa koatte hayishshatenna feyaate looso loosanno. Konne loosono doodhinohu manni mine qaxarame loosantenninna manni anga la’’antenni shiimurinni hananfe loonsanniha ikkinohuraati yaanno. Koatte hayishshatenna feyaate looso hanafinkunni 15 diri ale ikkinosita kulanno. Konni loosinni barrunni 100nni 150 birri geeshsha afi’rannotanna afi’ranno eonni 20 diri ale ikkanno yannara mine karaayyae hee’ranni maatesino gashshi’rannota coyi’ranno.
Koatte hayishshate loosinni afi’nanni eo arronna hawado taalo ikkitinokkita kulannohu kalaa Alemaayye; hawadi yannara koatte fiisiisidhanno manni kiiro ajjannohura eono ajjannota kulanno. Xaano barrihunni lee saate geeshsha koatte feyaanno; hayishshanno. Hakonni gedensanni koatte gowanno. Qoleno babbaxxino jili hee’rannowa kaameella hayishshanno; mine biifisanno ba’re qixxeessanni ajono bati’ro eo afi’ranno.
Manchi beetti loosi’re hee’rate hasatto heedhusi geeshsha looso mishiikkinni aye loosono loosanni hee’ratenni ho’lannosirichi dino yaanno. Gobbankera jajjabbu mannooti koatte hayishshatenna feyaate looso loossanna roore yannara dila’nanni. Rosaminokkiha ikkasi kaiminnino mitu mitu manni baxxinohunni wedellu jajjabbu manniwa hiitto ikkineeti koatte hayishshiishi’neemmohu yitanni sa’e hadhannotano kulanno.
Roorenkanni jajjabbaho base aannohu balunku insawa mare fiisiisi’ranni kaa’lansara hasiisanno ikkinnina xooqansara dihasiisanno yaanno kalaa Alemaayyehu. Mitu mituno duucha yannara dagganni fisiisidhanni baantanni waagira aleenni ledde uyitanni jawaachishshannosita xawisanno. ‘’Heeshsho’ya yannara hudi’rannino goo’raannino mannu anga laenna huucci’re diegennoommo’’ yaannohu kalaa Alemaayyehu; ‘’anganna lekka noonsari keeraano manni baxxinohunni wedellu huuccidhanna laeemmo woyte lowontanni caacceessannoe’’ yaanno.
Addis Ababu quchumi teessaancho ikke hee’ra hanafihunni tayixe lemuu diri ale ikkinosi. Hee’ranno olliira umisiha ikinohu hee’ranno mini noosikkihura duucha yannara la’annonsa bissara ku’lirono xaa geeshsha kayinni xa’mosira dawaro afi’rinokkita coyi’ranno. Haja la’annonsa bissa isi gedee heeshsho heedhannonna looso mishshukkinni jawimmatenni loosidhanni manni anga la’ukkinninna manna qarrissukkinni heedhanno mannootira hasiisannonsarinni irko assitara hasiisanno yaanni huwachishanno.
Itophiyu pireesete uurrinsha Bakkalcho gaazeexi qixxaawo kifileno kalaa Alemaayyoha heeshshosi rosicho wolootaho saysatenni daganke giddo jajjabbu manni nafa looso mishshukkinni togoonni loosidhe heedhanna baxxinohunni wedellinke kayinni loossa kalaqqenna hiikkonne loosono ajishshe la’ukkinni loosidhuro heeshshonsa woyyeessidhanno; mannunna mootimmate angano la’anni loosi-weelo yannansa guxxitannokki gede rosicho sayisateeti.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 19/2013
