Liqoo ajisha Lainohunni:-
Liqoo ajinsho, liqoo lowo qarra afidhino, doogimale gamba assine liqii’nummoro aantetenni hidhino yinanni coyi daanno; liqoo batinye gobbuwa aana shetto kalaqqinohura liqoo ajisha rosicho assira noonke. Sau yannara nooti liqoote kuuso shiima yanna gedensaanni telekoome abbe, wolere abbe yitanno hedowa massitanno daafira akkimale assitanno yaannohunni soorronkenni loonsanni keeshshinoommoti qaangannite. Xaano tayixe bejetete diri illachi konneeti. Togo assa hoongummoronna liqoo ajisha hoongummoro xaaddannonke shetto noohura yaate.
Bejetete Xe’ne:-
Laynkihu bejetete xe’ne agawate; hasatto anfinte gede lexxitanni no; bejetete xe’ne agawa hasiissanno. Sayikkihunni noonke jiro garunni horonsirate. Jironke bikkantinote; hasattonke lowo geeshsha luphiimate; kuri lamenkare taashshine horonsira hoongummoro ‘physical consolation’ buuxisa didandiineemmo.
Woluno waagu lexxo:-
Woluno waagu lexxo ajishate. Waagu lexxo sa’u 17, 18 na 19 dirrara Itophiyaho diru dirunkunni lophitanni daggino hajooti. Sa’u barrubba giddo kayisummonte gede Lame Tonne dirrara uurritukkinni waagu lexxo Itophiyu giddo kalaqantino. Mite mite yannara lophono togoo qarra abbitanno. Sa’u Lamenna Sase dirrara waagu lexxo gargarate jawa looso loosa hoongoommero xaadinonke olinni, koroonu fayyanni, xaa yannara Yukreenetenna Ruusiyu mereero kalaqamino qarrinni akkimalu coy xaadankera dandaannonkanni.
Ikkollanna umo assine hananfoonni wo’naalshi noo daafira hakko wo’naalshi gumi gamunnino ikkiro kaa’linonke. Wo’munni wo’ma gatisa hoongummorono kaa’linonke. Xaano waagu lexxo ga’labbisatenna shiima e’’onni heedhanno daga heeshsho aana iillitanni noo xiiwo shotisate mootimma illacha tugge loosa agarantannose. Kuri mereerinni umihu woxu gashshoote kaajjinshe harunsate. Woxu doogimale miinju giddo fincamiha ikkiro abbanno shetto noohura konne qarra ajishate woxu gashshoote kaajjinshe qorqora hasiissanno. Ki’nehu mittu loosino konne ikkanno.
Laynkihu laalchimma lossate. Gibrinnunni hananfoommo maala’lisanno guma sufisiisate. Baalunku Itophiyu giddo noo woraddanni dagginoonni daafira base basente gibrinnu ledo amadaminohunni baxxinohunni laashshaano qooxeessubbara daggino soorro affinoonni. Techo konne hasaawa assinanni 20 kume ikkitannota waa goshooshshanno Paampe loonsanni afammeemmo. Techo laalchimmate aana hananfoommo loosi Paampuwa halashshatenni waa batinse horonsi’ne, batinse laashsha dandiinummoro dikko ga’labbisateno ikko hirre horonsirate kaa’lanno. Bejete tenne hajo qara hedo assite adhitanno.
Sayikkihu Pirojekite jeefisate. Pirojektuwa doogimale seeddanni hadhu kiiro luphi yino deerrinni miinja gawajjitanno. Pirojekite jeefisa yinanni woyte hasaambanni hee’noommohu Biloyoone doolaare daafiraati; Shiima birra di ikkino. Kofattuwanke calla batinye Biliyoone doolaarraati. Mootimmatenni loosantanno investimentuwa lowo geeshsha hala’lado ikkitinohura baalanti goofa noonsa. Pirojekite goofa hoogguro lowo mitiimma noo daafiraati.
Shoolkihu wirro qolle gatamaranna mannoomittete kaa’looshsheeti. Darantinore, gawajjantino daga, qolle uurrisa, kaa’la, dandaami bikkinni mootimmateno ikko wole widoonni heeshshonsa albiwa qola bejetete illachaati.
Ontihu gobbate keeraanchimmanna keere agarsiisate. Konni alba gobba diigate luphiima hasatto noota anfoommo daafira uurrinshuwa lowo geeshsha kaajjisha hasiissanno. Konne loosono sufisiinseemmo. Xaphoomunni noonke dhuka horonsi’ne hananfoommo lopho sufisiisate. Sai dirono ikkado lopho Itophiyu giddo leeltino. Qarru giddo hee’ne; xaano Afrikunni woyyaabbino lopho noonsa gobbuwanni Itophiyu mittoho. Kuni kalqoomu womaashshu uurrinshuwa buuxissino halaaleeti. Sai diro shiqishoommo’ne rippoorte kalqoomu womaashshu uurrinsha (IMF) gudisse adhitino. Itophiyu lopho sai diro paarlaamaho shiqqino rippoorte gudisse adhitino; tayxeno lopho noota ammantanno. Xaphoomu guma anfannihu Wocawaaro qooxeessira ikkirono woyyaabbino lopho agarranni.
Konni kaiminni mootimmate eo 12 ki Ella agani gumulantinokki daafira Onkoleessu geeshsha noota 11 aganita la’neemmo woyte mixonkenni 330 Biliyoone birra gamba assa dandiinoonni. Ayirradu amaalete mini, konne coye la’’a hasiissannohu sai diro 11 aganinni gamba assinoommohunni tayixe diro 11 aganinni gamba assinoommohunni 50 Biliyoone birri roorre nootaati, Woyi eonke sai dirinni xibbuunni 19.4% roorre noote.
Eo lossineemmo yine kulloommo’ne hajo abbitanni noo guma batinye Itophiyu giddo gaance kalaqantino qooxeessubbara eo gamba assinanni biiro cufante heedheenna; duucha baycho leellanno daddalu amanyooti raaqama korkaatinni eotenna fulote daddali aana xiiwo kalaqinoha ikkirono eonke kunni baalu qarri giddo heedhe 50 Biliyoone birri roorre woy xibbuunni 19.4% lopho leellishshino. Konne abbinohu umihunni eote loosi minnara noo loosaasinenna massagaano luphiima sharronni loossinohuraati. Eote uurrishuwara qarru dino; mooru dino, uynanni owaante woyyaabbino yine qeenfata hoongummorono soorro abbitino daafira eo woyyeessa dandiitino. Galatama hasiissannonsa.
Laynkihunni ninke daddalaano wo’munni wo’ma yaa hoongirono batinyu jawiidi gibiru baataano agarantannonsa liqoo baatate leellishshanni noo rosichi danchaho. Maaxxannori heedheennanni agaramannonsaha balaxxe baatte gobbatenna mootimmatenni agarantannonsa dagacho fultanno daddalaano batidhanni dagginohuraati. Insarano togonni galatu hasiisannonsa. Ikkollana kaajjisha hasiissanno. Xaano Itophiyu gamba assa hasiissannose e’’onni lowo geeshsha ajjinote. Tayixe federaalete mootimmaati kayisoommo’nehu. Qoqqowubbateno luphiima eote lopho no; Addis Abeba lede. Dhuku noota leellishanno; kunino kaajja noosiho.
Fulo lainohunni kayinni 11 agani giddo 500 ikkitanno fulo assinoommo. 309 Biliyoone Birra eo eessine 500 Biliyoone fushshinummo yineemmo woyte fulotenna eote kisaara wonshinanni doogo qara ikkitanno. Fulonke batissino hajubba mereerinni umihunna qaru asaleho. Tayxe dirinni 1.7 Biliyoone doolaare (100 Biliyoone) birra asale baantoommo; baante qeelleenna shiimulla gatinonke. Togo assinoommohu noo jiro aaninni xeinseeti. Mayra yiniro asalu aleenni yuummo’nente gede keeshshanni hari kiiro hekko ikkanno. Latishshu aana sharrammeemmonte gede asalenke rahotenni baaxxine yaaddotenni fulate noonke murciraanchimma korkaatinni luphiima jiro asaleho hosiinsoommo. Togo yeemmo woyte gobbaydinni agadhineemmo jiro affininte gede daggukkinni gatteenna yaate.
Wolu qaale e’noommo’nehunna luphiima guma afi’noommohu Makro gaamo galata hasiissannohu xaphooma miinju sektere aana beeqqaano ikkitino mannooti, dureeyyenna mootimmate loosaasine galatama hasiissannonsahu fulote daddali aanaati. Fulote aana abbinoommo lopho lowo geeshsha jawate. Konne coye agarre shiima agannara sufisiisa dandiinummoro Itophiyu giddo nooti daddalu raaqamanna gobbayidi soorro hasatto luwohunni ajjanno.
Itophiyu 2002 M.D lame biliyoobe doolaare laalcho gobbara sokkino. 2002 ni 2012 M.D geeshsha Sase Biliyoone iillishate wo’naaltino. 10 diri giddo 1Biliyoone lendoommo. Sai dironna tayixe diro assinoommo woyyaambenni lamu diri giddo Mitte Biliyoone birri ale ledatenni techo laalchunna owaantete fulonni 10 Biliyoone doolaare ale afi’noommo.
Laalchu sai diro noowiinni tayixe roorre leellisheenna 4 Biliyoone doolaare ale gobbara sonkoonni laalchinni guma afi’noommo. Owaante kayinni 25 anga assine 6Biliyoone ale afi’noommo. Owaantetenna laalcho gobbara sonke 10 Biliyoone e’nummota lamunkunni 2.5 Biliyoone doolaare ikkitannota jirote roorre afi’noommo.
Owaantennihu luphi yaanno; kunninnino lamu diri giddo mitte lendeemmo. Tini lowo geeshsha jawa lophooti. Ikkollana deissankera dihasiissanno; xaano hasi’neemmohunni xeerti’ne hee’noommo daafira lowo loosi agadhannonke.
Fulotenni afi’noonni gumi soorrote guma leellishannohanna lowo geeshsha hexxo aannoha ikkasi leellishanno. Tini agarantino gedee heedheennanni mamiinni abbinanni yitinoonniha ikkiro afi’noommo eonni xibbuunni 20% ikkitanno lopho abbinohu
gibrinnaho. Buna dhaggenkenni umi yannara 1.3 Biliyoone doolaare gobbara sonkoommo. Kuni haanju miinji gumaati. Diru dirunkunni kaanseemmohu bunu kaashshi guma abbanni no.
Shaetenni, Abokaadotenna Mangotenni hananfoommo looso rahinsummoro gummate laalo, gati muronni, bunanna sha’’e lede luphiima woxe afi’nammora kaayyo noota leellishanno. Roso adhine seekkine loonsummoro laalchunni afi’noonni owaante lophate kaayyo heedhanno. Owaanteno ikkituro gobbara sonkoonni owaantenni sai dirinni woyyaawino garinni turizimete iillo halashshinanni hee’noommohura aanino diro turizimenke woyyaawino garinni gotti yitanno.
Lamunna sasu diri gedensaanni lowo geeshsha lophitanno yine agarranni. Keerenke buuxinsanni ha’nummoro iillonsa egennantanni hadhanno woyte lowo guma agarreemmo. Fulote e’’o laalchunnino ikko owaantetenni 10 Biliyoone Doolaare ale afiranke jawa guma ikkitanna ki’ne harunsonna irko, dagate beeqqo, loosidhe galtinori murciraanchimma Makrote gaamo barru barrunku massagaano gumaati. Konninni baalunku tashshi yaankera hasiisanno. Ikkollana deammemmokki gede qoropho hasiissanno.
Maaja 1 ni hananfe haaru diri fulo massaga hasiissanno. Konni barrinni hanafa hoongummoro 11 agani gedensaanni hasi’neemmo guma afi’ra didandiineemmo. Fulote widoonni lowo geeshsha dancha guma la’noonni yinara dandiinanni. Laynkihu gobbayidi massagooshshi investimenteeti; (FDI). FDI Itophiyaho qarranna shetto hasaambirono sai dirinni tayixe 10 anga xibbuunni lopho no.
Sase Biliyoone doolaare ale gobbaydi Investimente Itophiya daggino. Mito woyte coy gurachaawanno; Itophiyu qarraho yinanni, darga darganko qarra batissanno mannooti batidhino. Inxooxxote wo’mitinorino insaati. Itophiyu qarraho yitanno; ninke investimentete lowo irko uynoommokkinna injoo nookki akati giddoonni lophitanni no. Ikkollana tenne gobbara hexxo no; e’ne loonsummoro hexxo noota leellishshanno.
Gobbaydi daddali lopha, dikkonke lopha, gobbayidi massagooshshi lopha miinju harinsho hiitto malaate afidhinoro leellishshanno. Sayikkihunna shoolkihu womaashshu sektereeti. Womaashshu sektere diru dirunkunni sufotenni shiqishummo’ne rippoorte garinni; soorrote woyyaambe gedensaanni 27 anga xibbuunni Boonde mite mite agawo kayinsummohu gedensaanninna liqoo mootimmanniwa hadhannota hallanyu sektere widira qollummohu gedensaanni luphi yino kakkaooshshi leellino.
Baankootunniti xaphooma jiro 2.3 Tiriliyoone birra iillitino. Kowiichono 21 anga lophinoommo. Sinnate kiiro kayinni la’nanni woyte 8242 iillitino. Sinna sai dirinni 17 anga lophitinno. Iillo hala’litino yaate. Sinna hala’litanni haransanni techo Itophiyu giddo 82.4 Miliyoone daga Baankete dabtara afidhinoreeti.
Mitu mitu Shoolenna Onte afi’rara dandaanno yine hendiro yaate. Dabtaru deerrinni kayinni 82.4 daga dabtara afidhino. Kuri dabtaru noonsa mannooti giddonni eo assinoonni woxi 1.66 Tiriliyoone birraati. Sinna batidhu kiiro owaatamaano batidhu kiiro suuqi’ranno manni kiiro lophitanno daafira suuqi’neemmo jiro aaninni liqiissate jawa kaayyo afi’neemmo yaate.
Tayixe liqoote hossino jiro 353 Biliyoone birraati. Konni giddonni umo asse kayisummonte gede jawiidi qeecha adhannohu gillete handaaraati. Eotenni hexxo uytanno lopho no. Fulote daddalinni hexxo uytanno lopho no. Gobbaydi Investimentenni hexxo uytanno lopho no; womaashshu sektere sufotenni lophitanni no.
Tenne agurre sekteretenni la’nummoro gibrinnu hasaawunni fule laalchimma lophitanno gede umiho yinoommota qasiisote hedo lame qote qoteho noo baatto mittoonsine loosa calla ikkitukkinni lame loosidhe galtino daga faro kalaqqe laalchinsa ajannokki gede surrensa giddo ledate, surrensa giddo mittoonsate. Mitteenni latinsummoro maashine horonsi’ne woyyaawino laalcho afi’neemmo yite ammantanno gede assate.
Mannu surresinni ledamiro baatto mittoonsa shota ikkitanno daafira qasiisotenni jawa guma afi’nanni hee’noommo. Xaano loosa hasiissanno. Kalaqamu harishsha tayxe babbaxxitino kalqera macciishshitininte gede kalqe kultino hajooti. Harishshu waagi lexxiro mootimma xiiwo kalaqquro mootimma luphiima jiro liqoote gede 1.23 Biliyoone doolaare ikkanno harishsha fushshitinno. Sai dirinni erotenniiti fushshinoommohu. Kuni ikka hoogeenna kalaqamu harishsha base basente loonsanni gede hala’lado looso loonsoonni. Jawa guma afi’noonni. Kuni ikkado dikkino.
Qasiisote, kalaqamu harishsha worrummohu gedensaanni eote ikkannoha, gibrinna irkisa dandiinanni gede maashinnate eo taakse ka’anno gede assinoonni. Waa horonsirate aana xaano lowo loosi agarannoha ikkirono sa’u lame dirra giddo kumunni kiirranni paampuwa horonsiranke mitte ale hinge laashshatenna laalcho lossate kaa’litinonke. Maashinna horonsirate akatinke lophanni dayno. Kombayinere, Tiraaktere base basente lophitanni no. aano hala’lado millimmo no.
Womaashshu shiqisho lainohunni bejetete Gibrinnu ministere gammoojjetenna Lolandete ministerera uynoonni bejetenni ledote umo asse kayissummo liqoo du’nantino jironni xibbuunni 34 anga ikkitannoti loosidhe galtinorira gibrinnaho hadhinote. Gibrinnu investimente ajjanno; jiro hakka qolle duna noonke yinoommo garinni xibbuunni 34 anga liqoo gibrinnu ledo amadantanno investimentera hossinote. Konni korkaatinniiti gumu woyyaawanni dayinohu. Konni aana luphiima qeecha adhitannori SMSti.
Kuri Mayikro fayinaansete uurrinshuwa shiimaaddanna manaaddate ledo ikkatenni loosidhe galtinori ledo ikkatenni loossanni noo loosi bikkantino jiro noonsaha ikkirono lowo geeshsha luphiimate. Mayikro fayinaansetenni tayxe 3.8 Miliyoone loosidhe galtino daga liqoo shiqishshino. Umo kayisummohu Tiriliyoonetenni kiirranni woxe milli assitanno baankuwara 350 kume manna diwo’manno liqii’rinonsahu. 100 Miliyoone giddonni 350 wo’mannokki mannaati baankete jiro aana liqootenni milli yaannohu. Mayikro fayinaansetenni kayinni noonsa shiima jiro kayinni 3.8 Miliyoone ikkitannori loosidhe galtino daga liqoo afidhino.
Kuri gibrinnu gede baanke kaa’litannore ikkitinohura qoqqowu mootimma ki’ne ninke kaa’lamme dhukansa gitti assinummoro iillonsa hala’lado ikkitanohura gibrinnu aana luphiima guma abbitanno yine agarranni. Womaashshunna uynoonni massago korkaatinni gibrinnu laalchimma la’nanni gede assitinno.
Konni alba coyiroommonte gede xaano ledeemmo! Keeraano doogimale reyitanna; base basente diinna hashshanna barra caacceessitannanke aananno diro Qamade gobbara sonkeemmo. Qamade gobbara soya kakkalo baatisiissunkero qeelloommonsa. Qeellenke buuxantannohu hendoommore gumulatenniiti.
Qamade gobbara sonkeemmo; konnirano konni hawadinni aanino arrira hala’lado looso loonsanni hee’noommo. Fulote daddalinni umo kayisummonte gede jawa guma afi’noommo. Gibrinnu, gati muronna gummate laalo lendummoro buninke lophiro shiilote aana loonseemmo loosi hexxo aannoha ikkiro aanino Shoolu diri giddo mitto illachanke assi’ne guma abbineemmo yine agarrannihu fulote daddalinniiti.
Fulote daddalinni hagiirsiisanno looso loossino gobbuwaati miinjunni lophitara dandiitinori. Kuni baalu danchu duduwi hee’reenna xaano waagu lexxo qarrissanni noonke. Heeshshote muxximma sa’u dirra giddo yuummonte gede lame tonne dirrara Itophiyu giddo lexxitanni daggino hajooti. Konni aana kalqoomu deerrinni xaaddanno shetto e’’ote daddali aana xiiwo kalaqqanno daafira uminsa qarra kalaqqinonke. Ikkollana bejete heeshshote muxximma ledo noose mittoo’ma bejete ikkitino daafira la’nanni hee’noommohu umihunni bejetete xe’ne mamiinni wonshinanni yaannohaati. Tini bejete heeshshote muxximma leddannonso ga’labbissanno yine xa’minanni xe’ne hiikkiinni abbine wonshineemmo yitannote. Biheraawe baankenni liqii’neemmoha ikkiro waagu lexxo kawiinni sa’anno. Dandaami bikkinni xe’nenke wonshate sharrammeemmohu jirote kuuso mininni taje hiratenniiti. Tini umise horo afidhino. Dandaami bikkinni biheraawe baankenni liqoo diwa hoogate sharro assinanni keeshshinoonni. Xaano harunsotenni massangeemmohu ise ikkanno.
Laynkihu woxunna amadote Poolise harunso kaajjishate. Du’nantanno jiro taalo doogonni du’nantanni nooro harunsa hasiissanno. Sayikkihunni buximate reqeccaabbino handaarra balaxo uyne bejete horonsirate. Togo yinanni woyte fayyimma, roso, safote latishsha amaddanno. Lawishshaho, fayyimma la’nummoro Addis Abebaho haammata hallanyunna mootimmate hospitaalla minantanni afantanno. Phaawuloosi calla adhiniro 1 kumi ali daallasa amadate dhuka afidhinori qara qara Itophiyu qarri aana illachishanno Kaanserete, Mule riqiwate xaginaati aana illachishshanno Hospitaale halashshate loosi xibbuunni 80 anga ale iillino. Aanino diro jeefinseemmo yine hexxo assineemmo.
Kuni xaginaatu aana noo qarri tidhamannoho. Rosu aana umo asse kayissummonte gede haammata uminna layinki dirimi rosi minna minantanni no. kuri loossa irkissanno bejete ikkase buuxisa hasiissanno. 59 anga xibbuunni ikkitannoti tayxe bejete hossannohu buxima ajishate aanaati. Tenne harunsotenni gumula dandiinummoro Zeero assa hoongirono buxima ajishate luphiima qeecha assitanno. Wolu shiima eonni heedhannore dhuka ajino geerrira mine minanna haaroonsate. Kuni loosi godo’le di ikkino; jawa loosooti. Halamme gumula hasiissannonke. Darga dargaho insa hindiiddonna raare waaga baatisiissanno. Amuwu co’o wodaninni fultanno hundiiddonna huuccatto kalaqaanchu la’’anno. Insara assineemmoti wo’manti irko qolte gobba irkissanno. Lowo wo’naalshuwa no; gillete handaarra agartannohu aleenni tenne hajo aana kaa’litanni afantanno.
Baalunku sharrama noonke. Kuni amaalete mini baatooshshisinni xeise Lamunna Sasu geerri mine haaroonsiro aantetenni woyyaawino amaale mine ikkanno. Xa’mannoha calla ikkikkinni qarra tirannoha ikkiro yaate. Wolehono lawishsha ikkitinannihura uurrinshuwa hadhinannihura ‘’me’’e mine mintini? me’’e mine haaroonsiti?’’ yitinanni daafira ki’ne beeqqo lowo geeshsha kaa’litanno daafira loosanna irkisa hasiissanno’ne.
Affininte gede 25 anga xibbuunni ikkannohu Itophiyu sagalete laalchi gobbayidinni eanni no. Konni aana hee’ne eessinannikki gede assa didandiineemmo.woluri gateenna hiitto Mangote Juuse gobba giddora eessineemmo?; mango mite mite qooxeessubbara haqqichote aaninni ubbeenna bunu gede uullanni xinqinanni; laashshanna halashsha dandiineemmo. Muuzete, Avokaadote, Mangote aana hananfoommo hajo, quchumaho Salaaxa, Qosxa, Barbare, Dinnichu aana hananfoommo hajo hala’litoommero lowo qarra shotissara dandiitanno. Hananfummo woyte haariimote; kayinnilla keeshshinanni ha’ne bude assi’nummo woyte kayinni gumisi luphiimaho.
Tenne hedote giddo worre sharrammoommero laalchu lophiro woxu amanyoote harunsinummoro waagu lexxo tayxeno ikkiro batinye gobbuwanni la’nanni woyte hananfoommo loosi kaa’linonke daafira danchuri no. roorenkanni kaajjanno. Xa kayinni techo shiima e’’o noonsari mootimmate loosaasine, shiima e’’o noonsa daga hee’rate qarrantanni afantanno. Barrunni hee’ra Itophiyu giddo qarra ikkitanni no. konne qarra tirate waagu lexxo hajo ma assino yaa calla ikkitukkinni baalunku noosi dhukinna bayicho loosa ninke kayinni noonke yawonni woxu aana harunso assa, poolisenke qoroqora laalchimma lossanna ga’labbisa layinkihunni intanniri batiranno gede assa hasiissannonke. Konni garinni ha’nummoro miteekkine woyyaawino guma afi’neemmo yine agarranni.
Dagate kiiro harinsikkinni bejete gaama suwashshimma di ikkitanno yitanno hedora; dagate kiiro lowo geeshsha hasiissannote. Dagate kiiro baalante hajubbara kaa’litanno. Baalunkuri hendeemmori agadhatenni federaalete mootimma uytanno woxinni ikkikkinni hiittenne mixora kiirre anfe assineemmo coyi hasiisannoho. Konnira loonsoommero yitanno hedo danchu coyi gede assine adhinanni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Maaja 7, 2014 M.D
