Seeda dirrara wolaphote sharro assitanni keeshshitino Sidaami daga wolaphote goo’ro coommishidhanno yannaati. Itophiyu dhaggenni umiha ikkinno dagate huuro tungeenna shigiggissanno shoro guma afidhunkunni diro wo’mate shiima yanna gattino. Soorro abbitino gumi baatto kaxxeenna techo Sidaamu daga umise umose massagganni afantanni noo yannaati. Itophiyu giddo sayinsummo sase diro ledanna techo geeshsha giddoyidinna gobbayidi diinna kalaqqanno kiphonni dese’e yaate kaayyo di xaaddino. Duucha qoqqowubba ga’labbote qarra qamassanni afantanno. Ikkollana Sidaamu qoqqowi 10 ha ikke afamannohu co’itte ga’alabbo aana afamannota duuchu naqqassanno. Doorshu shiqanno wote cancu kalaqamannota sa’u dirrara harinsi 5 gobboomu doorshi rosichi noonke.
Xa kayinni 6ki gobboomu doorsha Itophiyu qansooti ille fushite dimokiraasete faasho la’’ate qixxaabbinoho. Agadhiteno afantanno. Sidaamu qoqqowi konne doorsha lifixa assate xaa geeshsha noo harinshono ca’itte ikkase buunxoonni. Haroo 10 Sidaamu qoqqowita dagate sheemaate duqqe xaa yannara qoqqowo massaganni afamannohu Qoqqowunna yannate gobboomu hajo lainohunni Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma pirezidaante kalaa Desta Ledamohu Itophiyu pireesete uurrinsha ledo assino keeshshonni uyino xawishsha aananno garinni qixxeessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowunni tantanami kawa xaphi yino garinni qoqqowoho daggino kaayyo maati yine adha dandiinanni?
Kalaa Desta:- Sidaamu qoqqowo afi’re umisi umosi gashsha hanafi kawa qoqqowu ga’labbono lowontanni ge’inota ikkitino. Albaanni ka’anni keeshshitinoti poletiku xa’mo dawaro afidhu gedensaanni daga illachansa latishshu aana calla assitino garaati la’nannihu. Wolqa fajjitu bikkinnino latishsha dagate ledo halamme loonsanni hee’noommo. Konni garinni dagano mootimmate ledo sumuu yitinota huwata dandiinanni. Babbaxxino garinni ikkinokkire kalaqqanni hedo soorritara wo’naaltanno wolquwa heedhurono; qoqqowu daganna mootimma kayinni mimmito macciishshitanni sumuu yite gutunni wolaphate baalante handaarranni latishsha harissanni no. Konni garinni qoqqowu xaa yannara danchu akati aanaati leellannohu.
Bakkalco:- Haaro Sidaamu qoqqowi tantanami kawa dagate latishshanna dancha gashshoote albinni roore halashshate ragaanni mitiimmate gede tuncu yinori no?
Kalaa Desta:- Xaa geeshsha danchuri hee’reennanni kayinni baajeettete anje hee’ranna ikkado ikka hooga dagate hasiisanno latishsha tuqisate dandiissinokki garaati noohu. Hakkonneno ikkiro baajeettete anje ninkera calla ikkikkinni gobbate deerrinnino anje noohura afi’noonnita shiima baajeette kayinni hasiisanno illachira garunni horonsi’nanni hee’noommo. Federaaaletenni gaammanniketino ikkito giddonni gamba assinanni eono xaphoomunni la’nummoro dagate latishshu hasatto ledo taaltinota di-ikkitino.
Ikkinohurano qoqqowo ikkinummo kawa haammata uurrinshuwa kalaqantinohu kaiminni kuri uurrinshuwano uminsanni womaashshu fulo hasatto amadde dagginote. Afi’noommo baajeette kayinni uurrinshuwate ikkitanno fulo dandiite daganke hasidhanno latishsha hasiisanno garinni halashshate ragaanni baajeette anje tuncu yitinonke. Ikkirono kayinni woxu anje mitiimma tirate babbaxxitino hayyo kalanqate wo’naalloommo.
Kaa’litannonketa hallanya bissa, qoqqowubba, dureeyye hatono haaro qoqqowo ikkankenni irkissinankera hasiisanno yine bi’re hundinni hanafe dayinoha kaa’lamatenna halamate budinke garinni mimmito kaa’lamatenni irkinsanninke gede kakkayinse; dagano hattonni dandaami garinni latishshaho kakkayisatenni halantannonke gede assatenni mitiimmuwa sa’’ate wo’naalloommo. Jawu qarri gede assine la’noommohu dagate latishsha hasiisanno garinni halashshate dandiissitanno baajeette afi’ra hoogate.
Bakkalcho:- Qoqqowoho xaa yannara keerunna ga’labbote akata hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Desta:- Xaa yannara qoqqowoho keerunna ga’labbote akati lowontanni danchaho. Ga’labbo ge’anno gede jawa korkaata ikkinohuno mootimma dagate ledo sumuu yitenna mimmito macciishshitanni hedotenni xaaddino daafiraati. Albaannino ikkiro umikkiti dagate xa’mo qoqqowo ikkate. Hatti seeda yanna xa’mo dawaro afidhu gedensanni daganke albansa latishshu widiraati qoltinohu. Sidaamu daga kalaqamisenni insa insawano ikko wolootu daga ledo mitteenni halantenna baxante heedhanno dagaati.
Qooxeessinke keere agadhine konni gedensaannino afi’noommo kaayyo baalanta horonsi’ne latishshanke muli yanna giddo hasiisanno garinni halashsha noonke yaannohunni daganna dagoomu baalunku mimmitu ledo halamme jawa latishshu wolqa kalaqi’ratenni gutunni loosi’ne jiroo’minanni doogooti amandoommohu. Kuni duuchu ikkannohuno qooxeessu keerenna ga’labbo buuxisiisa dandiiniro ikkinohura daga uminsanni uminsa keerenna ga’labbo daafira annimmatenni agarranninsa qeecha fultanno gede asiinoonni; assinannino hee’noonni. Qoqqowu mootimma qooxeessu keere garunni buuxisiisate ragaanni lowonta daafursannori dixaadinonke.
Ledoteno mootimmate deerrinni mite mite ga’labbote mitiimmuwa kalaqantanno yine hendanni qooxeessuwara keeru booraambe kalaqantannokki gede jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Konni ragaanni seeru gobbaanni millissaranna jaddo loossate hasatto noonsarino harinshonsara injo hoogganno gede assinoonnihu kaiminni qooxeessaho keere agarsiisa dandiinoonni garaati noohu. Xaphoomunni la’nanni woyte xaa yannara gobbankera duuchante qooxeessuwara noohu keeru akatinni woyyinonna danchu ga’labbote akati noo qoqqowooti yine adha dandiinanni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho safote latishshanna investimente halashshate millimillo maa labbanno?
Kalaa Desta:- Qoqqowu giddo noohu safote latishshi akati albillicho halashshinanni latishsha buuxisiisate xe’neno heedhuro danchu deerrira no yine adha dandiinanni. Qoqqowoho afantanno woradda baalanta qoqqowu qaru quchumi ledo xaadissannoti qara qara doogga kolishsho doogooti. Hattono gobankeha qara quchuma ikkinohu Addis Ababunni Hawaasira rahotenni iillshshannoti kolishsho doogo loosino goofannino. Qoqqowu giddo duuchunku qooxeessuwara iillishshanno doogga danchu garinni loosantino. Albillicho loosatenna halashshate amandoonni mixo garinni gumullanniha ikkanna xaa yannara doogote safote latishshi ragaanni danchuri no.
Investimente halashshate ragaannino jawa illacha tunge loonsanni hee’noommo. Dureeyyeno qoqqowinkera dagge hasidhanno handaarinni loosi’rate hasidhannori dooggate qarri nookkihuranna horophilu fooliishshi’rannowino danchu garinni loosamino daafira mulinnino ikko xeertotenni daggannorira doogote qarri dino. Wolootuno lowota womaashshu fulo fushshidhukkinni egennonsa, maashinensa, uduunnensa adhite daate hasidhannorirano albaanni minnoonniti industirete paarkuwara qixxaabbino faafrikka noo daafira hasidhu garinni dagge loosidhanno gede koyinsanni hee’noommo.
Konni ragaanni balanxe hasiissanno qixxaawo assinoommo daafira investimentete handaarinni bobbakkannori xa’mo hala’ladunni dagganni noo garaati huwata dandiinoommohu. Ragu baalunni dagganni noota investimentete handaarinni loosi’rate xa’muwara dawaro qolatenna injeessate balaxote qixxaawo loossa qoqqowu mootimma deerrinni loonssanni hee’noommo. Olloha ikkitino owaante aate dandiissitannota mannu wolqa tantano loossano gumullanni hee’noommo. Wole widoonnino noonke jiro dananna hiikkiicho afantannoro, hiitto loosira hossannotero badatenni handaarunni loosidhannorira egensiisatenna looso hala’ladunni loonsanni hee’noonni.
Xaphoomunni la’nanni woyte qoqqowu giddo investimentete hasattonna xa’mo lowo garinni lexxitanni dagginotera hasiissanno dawaro qolatenna loossate basenna hasiisannore injeessate loossano hattonni loonsanni afammeemmo.
Moola investimente calla ikkikkinni shaqqado investimente yinanniti daa’’atote handaarrano halashshatenna latisatenni jirote bue ikkitanno gede loonsanni hee’noonniha ikkanna haammata gangalataanonna handaarunni loosi’rate hasidhanno dureeyyeno qoqqowo higge e’anni no. Lamalate giddono baxxinohunni Arbetenni hanafe Qidaamenna Sambata Hawaasira dagge gangalattanno wosinna kiiro yanna yannantenni lexxitanni daggino. Hattono lamalate giddo quchumaho assinanni gambooshshirano quchumu mereersha ikke owaante aanni noo garaati la’’ate dandiinannihu. Tini duucha millimillo qoqqowoho jawa miinju buicho ikkitanni afantanno.
Tini yanna koroonu fayya hala’ladunni taraabbanni noo yanna ikkiturono qooxeessaho daddalunna miinja burqisate millimillo danchu garinni hadhanni noota la’noommo. Wole widoonnino qoqqowunnita giddo eo gamba assate wolqankeno la’nummoro woyyaanbe nootanna eo lexxitanni daggino.
Bakkalcho:- Xaa yannara gobbankera duuchunku qooxeessuwara lexxitanni dagginoti hasiisannokki waagu lexxo kaiminni dagate heeshsho aana jawa xiiwo kalaqqanni noona Sidaami qoqqowiranna waagu lexxo ajishatenna dagate heeshsho woyyeessate hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Desta:- Qoqqowu deerrinni waagu lexxo ajishatenna dagate heeshsho aana kalaqqanno xiiwo ajishate baxxino garinni loonsoonniri hoogirono xaphooma gobboomu deerrinni la’nanni woyteno waagu lexxo kalaqantanni dagate heeshsho aana xiiwo kalaqqanni noohu hasattonna shiqisho taaltinota ikka hoogate kaiminniiti. Qoqqowu deerrinnino korkaatiweelo waagu lexxo kalaqantanno gede assanni noohu daddalaano laalchonna uduunne yannatenni dikkote shiqisha agurte maaxxe woratenni dikkote anje kalaqantannonna hasatto lexxitanna waagano leddanni hirate assooteetti manna caacceessanni noohu.
Kuni laalchonna uduunne maanxanni dikkote aana anje kalaqantanno gede assinanni hakkiinnino shiima shiima fushshinanni jawu waagira hirranni assooti noo gedeenni hee’reennanni wole widoonni kayinni laalchu shiqisho anjeno heedhuro hasatto lexxitannohura waagu lexxo kalaqamate kaayyono hala’ladote. Laalchu anje lexxitanni hadhu bikkini heeshshote aana abbanno xiiwo ajishate qoqqowinke deerrinni baxxinohunni afi’noonni wayi injo baala horonsi’nanni arri yanna gorsinnino loonsanni shiima yanna giddo iillanno laalcho laashshatenni dikkote shiqanno gede assinanni hee’noonni. Gorsu loossanni latinsannirenna sase agana sainokki yanna giddo iillitannore latisanni shiqisho halashshate loossara illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Qooxeessaho hasiissannokkiti waagu lexxo kalaqantanno gede laalcho maaxxannore qorqorsha assatennina laalchu hasiisannokki garinni duuname keeshsheenna dikkote aana anje kalaqanteenna hakkonne irkidhe waaga leddannore giwire hayle uurrinse harunsonna qorqorshu loossa kaajjinshe loonsanni hee’noommo. Dikki’rate harinsho keeraancho ikkitanno gede mootimmate deerrinni animate qeechanke fullanni hee’noommo. Xaa geeshsha loonsoonni loossanni waagu lexxo lowontanni dagate heeshsho aana qarra gantannokki gede assa dandiinoonni. Albillichono dagate heeshsho woyyaabbanno gede assitanno hayyo baala horonsi’nanni laalchunna laalchimma lexitannonna hala’ladunni dikkote shiqqanno gede assatenni laalchu anje kalaqantannokki assinummoro waagu lexxo ajjanno gede assa dandiinanni. Konne duucha assinannihu kayinni gobboomu deerrinni hasiissannokkiti waagu lexxonna laalchu anje kalaqantannokki gede raga worroonniha garunni gumulatenniiti.
Bakkalcho:- Qoqqowoho giddo giwirinnu laalchonna laalchimma lossate ragaanni loonsanno hee’noonni gara hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Desta:- Giwirinnu gobbanke ikko qoqqowinke daga minjinkera badhete miqichooti. Baxxinohunni xa hee’noommohu woffi yitino lopho deerrinni haammatu manninke heeshsho xintantinohu ikko lowoti loosu kaayyo kalaqantanni noohu giwirinnu loosi aanaati. Gobbankera sagalimmate hasiisannore baalanka afi’nannihuno giwirinnu laalchinniiti. Xa hee’noommo yannarano giwirinnu laalchi roorenkanni industurrateno jawa giwaate ikkeeti afamannohu. Konnirano giwirinnu handaarinni laalchonna laalchimma loossa ga’ara yine gashshi’nannikkinna dinye amandannikki hajooti.
Gobboomu deerrinni worroonni faasho garinni qoqqowinkerano giwirinnu loossa woyyaabbinonna yannate hayyonni irkinsanni loosatenni laalchonna laalchimma lossatenni qoqqowoho ikko gobbate agarranni laalcho laashshate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Giwirinnu looso diru giddo shoolu gafinni loonsanniha ikkasinni sa’u goyi’reteno badheessu yannara, arri gorsinnino qoqqowinke deerrinni sasenti diilallote akati noowa ikkasinni diilallote akati garinni laashshinannire badatenni laalchimma lossate wo’naallanni hee’noonni.
Konni garinni loosantinokkiti fano baatto baala garunni loosantanno gede assatenni loosidhe galtinori shiima baattonni hala’lado laalcho afi’ra dandiissitannota yannate hayyonna giwirinnu ekisteenshine wo’ma paakeeje horonsi’ratenni laalchunna laalchimma lexxitanno gede assinanni hee’noonni. Konnirano bushshu madaabbaranna dooramino wixa yannatenni loosidhe galtinorira iillishatenni, kalaqamu shiilo nookkiwanna asiidaamo ikkino bushsha noorunni xagisatenni wkl hayyo baala horonsi’ratenni qoqqowoho laalchimma lossate loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Muli yanna giddo harinsanniha 6ki doorshi qoqqowu deerrinni co’icha, daga ammantinoha doodhitannohanna keeraanchimmatenni gumulamanno gede hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Desta:- Tayxehu doorshu dhaggenniho yine adha dandiinanni. Albaanni onte yannara harinsoonni doorshi harinsho dagatenni ammanamooshshe afi’rinokkinna halaalaanchonna dimokiraasaawe ikkinokkiha ikkasinni baalanka taalo beeqqaano assinokkihanna gumuno daga ammantinokkiho. Tayixehu kayinni dhaggenniho yinanni woyte dimokiraasaawe, co’icha ikkino garinni harinsanniha hattono daga ammantinoha ikkino daafiraati. Qoqqowinke deerrinnino doorshu harinsho coicha, keeraanchonna dimokiraasaawe ikke gumulamanno gede mootimmate gede hasiissano irko assinanni hee’noommo. Xaa geeshsha nooti doorshu albiidi harinshono keerunni doorshu wodhonna seera ayirrisatenni danchu garinni hadhanni no. massagaancho paarte gedeno dukkisaano miillara huwanyoote kalaqatenninna miillate kiiro lexxitanno gede assatenni woyyaawinohu doorshu guminni qeelate hende loonsanni hee’noommo.
Doorshu yannara qoqqowinkera ga’labbote qarri kalaqamanno yine dihendeemmo. Kayinnilla qoqqowu wolootu qoqqowubba ledo dannunni xaandanni qooxeessuwara kalaqamara dandaannoha ga’labbote qarra tirate balaxote qixxaawo assinanni hee’noommo. Miteekke kayinni gobbate deerrinni ga’labbo teessannokkinna doorshu harinsho keeraancho ikkitannokki gede cancishshanno bissa qoqqowu giddo ikko qooxeessaho heedhanoha ikkiro seeru aliidimma agarsiisatenna dagatenna gobbate keere agarsiisate qoqqowu mootimma agarranni gadacho fulate hasiissanno balaxote qixxaawo assinoonni.
Bakkalcho:- Kalqenke hembeelanni afamannohu koroonu fayya baxxinohunni Sidaami qoqqowira wiinamunni tarawanni nooha gargaratenna mannu lubbo gatisate hiittoonni loonsanni hee’nooni?
Kalaa Desta:- Koroonu fayya taraawo sayinsummo lamenna sase agannara lexxitanni daggino. Konni garinni lexxanoha ikkiro manna lowontanni gawajjannoha ikkinohura daga uminsanni qoropho assitannonna fayyimmate ministere wortino wodho garunni gumulantanno gede assatenni taraawo qorqoratenna ajishate loonsanni hee’noonni. Hakkiinni saeenna dhibbunni amadantino mannootino gawajjantannokki gede hasiisannoha xaginaatu owaante afidhanno gede fannoonni mereershuwara owaante afidhanno gede assinoonni; assinannino hee’noonni.
Bakkalcho:- Galchimi gobbuwa xaa yannara babbaxxino garinni Itophiyu aana hasiisannokki garinni angansa worate wo’naaltannohu korkaatu maati yaa dandiinanni?
Kalaa Desta:- Anfinte gede galchimi gobbuwa uminsa horonna ayirrinye agarsiisi’ratenna baxxinohunni Afriku buudi qooxeessira afantanno gobbuwanni hasidhannoti jawa kalaqamu jiro no. Hakkiinnino sae Afriku gobbuwa wolapho gufisatenna uminsa aliidire ikkitino gede leellishate hattono hasidhu garinni angansa micciirte gashshate hasidhannohuraati duucha yannara qarra ganatara ka’annohu. Jawu korkaatinsano xaa yannara Chayinu Afriku gobbuwa ledo kaajjado ikkino xaadooshshe kalaqasenninna gobbanke mootimmano ikkituro galchimi gobbuwa hasattonna miicora injiitinokkita ikkasenninna wolootta korkaatta kaiminni galchimi gobbuwa gobbanke aana xiiwo kalaqqara wo’naltanni noota huwata dandiinanni. Ikkirono kayinni gobbaydinni assinanni xiiwo baalanta hoo’lanna gobbanke ayirrinye buuxisiisa dandiineemmohu kayinni giddoyidi mittimmanke kaajjishi’ratenniiti.
Bakkalcho:-Hiddaasete kofatto gatamarshi adda ikkanno gede Sidaamu qoqqowi assino irko malabannno? Tenne yortannori gobbayidi gobbuwa gufisate wo’naaltannona ati qoqqowu uurrinsha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Desta:- Bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto quqquxamme agadhineemmotenna duuchunkunni mittimma kanfanni hee’noommote. Konni daafira mittimmate jironkeeti yaate. Ko kaiminni Sidaami daga kofattoto aana noonsa hixamanyonni tiiunni kayise woxu kaa’lo assatenni jawa qeecha fultino. Xaano kakkaooshshunni qineessinanni hee’noommo halaaleeti. Umo assini milliommora calla 300 miliyoone birra ale gamba assinoonni. Xaphoomunni tenne kofattora qoqqowunna qoqqowu teesaano boco biiliyoone birri ale kaa’lo assitino. Albaagiseno kofatto jeeffa geeshsha kaa’latenni hurudhi yaannohu dino. Kofatto jeefo gantannokki gede assate hasidhanno giddooyidinna gobbayidi soqqamaano kalaqqanni nooti hekko no;kuni duuchunku Itophiyu qansooti hasattora gurcho ikkinoho; Itophiyu kayinnitogoo hajora dese’e yitannore dikkitino. Konnira sa’u yannara waajjuullu kiseenna adhitino qaafo naqaashete. Xaano ikkiro Abbayi kofattoo ledo xaadinohunni gawajjo iillishate hasidhanno bissa heedhuro basete geeshsha hodhatenni gargarate Sidaamu wedelli qophaabbinoreeti. Qoqqowu mootimmano baqqeenyunni harunsitanno hajooti.
Bakkalcho:- Sidaamu dagoomu qoqqowi pirezidaante kalaa Desta Ledamohu yannakki fajjite Itophiyu pireesete uurrinsha ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Desta:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 19/2013
