Ilamasinna lophosi Hawaasi quchumiraati. Dirisi fidale kiirate iilli woyteno qooxeessisira afamanno Hayiqdaare umi dirimi rosi mine e’’e roso hanafino. aanteteno Taaboori jawiidinna laynki dirimi rosi mine harunsino. Mootimmate loosaasine ikkitino maatenni fulinohu techoonkehu seyoote wosinchinke techo bobbahe afamanno handaarira kaima ikkinosihu Abbosi ikkinota dimaaxino. Amasi rodii isira Abbu kaameela haaroonsinanni mine (Garaaje ) afi’rinoha ikkanna Yaareedino anjesinni hanafe garaaje enniwa hige shiqqi yaanni loonsannire baalankare seekke la’’anni lainoreno mini giddo wo’naalanni lophinoha ikkanna konninni harunseno rosisinni Onte kifile iilli woyte shiimaaddare uwino uduunne gamba assi’re kaameela haaroonsinanni maashine loosinota kulinonke. Konni gedensaanni anino mannu gede duuchankare loosa dandeemmo yitanno ammana giddosi kalaqantinota lede xawisanno. Konninni harunse rososi Tonne kifilera jeefise aanteteno Sase diro ogimmate roso harunsihu gedensaanni mite yee looso kaameela haaroonsinanni mine hanafino. Techoonkehu seyoote wosinchinke Hawaasi quchumira afamanno Yaareed addi addi Maashinnanna kaameelu uduunne laashshinanni uurrinsha safaanchinna anni kalaa Yaareed Isxifaanoosihu.
Kalaa Yaareedi mite yee looso hanafinohu Garaajete woy kaameella haaroonsinanni mine ikkinota kulinonke. Hakkiinni hanafino loosi xa lophanni hala’lanni manifakcheringete deerra iillinota xawisanno. Techo addi addi maashinnanna kaameelu uduunne laashshinanni uurrinsha ikkitino. Kalaa Yaareedi manifakcheringete ogimma qajeelsha adhikkinni konni loosira e’’ino gara kulanni ‘’Ani kalaqote manchooti’’ yaatenni umosi xawisanno. Xaa yannara manifakcheringete loosinni ledote diizayinete loosono loosanno; yanna yannatenni haaruuddere kalanqanni xaa yannara uurrinshate hundaanni haammatare loonsannitano dimaaxino.
Kalaqote loosi ledo amadisiise kaysanni uurrinshasi giddo addi addi maashinna loonsanni hee’noonnita kaysannohu kalaa Yaareedi, lawishshahono; daabbote maashine, uduunne hayishshinanni maashine, saamuna loonsanni maashinnanna wolootano loosoho kaa’litanno maashinna baalanta loonsanni afammeemmo. Hattono Softweere pirograame ikkite loossanno gede wonshineemmo. Wo’munni wo’ma gobbaydinni anno uduunne riqiwa dandaanno garinni maashinna loonsanni hee’noommo. Gobba giddo maashinna loosate mite mite mitiimma heedhurono noorichinni sharramme loonsanni hee’noommo.
Loonsanni uduunni hoongi, yanna yannatenni waagu lexxa, eote hoonginna labbinori handaaraho mitiimma ikkitinoreeti. Tini aleenni xawisummo mitiimma hooggeenna uduunne wodani gede gobba giddo laashsha dandiinoommero gobbayidi soorro anje lowohunni gatisa dandiinanninkanni. Korkaatuno roore anga laashshineemmo uduunni gobba giddo loonsannikkireeti. Konni daafira gobbaydi woxu soorro gatisa dandiinoommo. Lawishshaho, konni alba seeda yannara Wodiidi kapitaale ledo duuchu dani maashinna loonse horonsiraanote shiqishatenni batinyootaho loosu kaayyo kalaqantanno gede assinoommo. Konni gobbaanni shiilote ledo amadaminohunni Culka hayishshinanni maashinenna wolootano konni handaari aana hasiissanno maashinna loonsanni hee’noommo. Konninnino luphiima gobbayidi soorronni e’anno maashinna gobba giddo laashshinanni gobbaydi woxu soorro luphi yino deerrinni gatinsanni hee’noommo.
Kalaa Yaareedi looso hanafinohu aleenni xawinsummo’nente gede Garaazhete giddooti. Garaazhete loosi ogimmate egennonna wolqa xa’mannoha ikkasi afinohulla afanno. Kalaa Yaareedi lamenka coye mittoonse harisate giddo noo mitiimma xawisanni; ‘’surrenna wolqa mittoonsine loosa ayirritanno’’ yaanni xawisanno. Afi’rano hoonguno xaadanno; tenne baala sa’neeti seyoote iillinannihu yaanno. Togoo loosi aana ledonniti mannu wolqa hasiissanno, coynke aana ani loosaasine’ya lowo geeshsha galateemmonsa. Tini uurrinsha ko deerra iillate luphiima qeecha amaddannori insaati. Korkaatuno ani surretenni loosoommore loosu widira soorritannori insaati.
Konni gobbaanni kalaa Yaareedi loosu kaayyo kalaqate ledo amadisiise kaysanni; xaa geeshsha isi uurrinsha hundaanni wedellaho addi addi handaari aana qajeelsha aanni keeshshinotanna loosu kaayyo afidhinota gamuno isi uurrinsha giddo qaxaramate kaayyo afidhinota coyi’ranno. Xaa yannarano ane uurrinsha hundaanni 54 yannatenna uurrinshu loosaasine no. Ninke wedellu qaxaramate mootimma agadhitankunni looso kalaqqe loossanno gedeeti amaalleemmohu. Konnira xawishsha ikkannonkeri shoole kifilenni hanaffe noore meyaa rosaano haa’ne sase agana qajeelsineenna qajeelte fonqolante rossino handaarinni xa loosu giddo afantannori lowo wedelli no. Wedellu Yuniversitenna kolleejja e’e rossino rosinni ledote Tekinoloojete aana harancho yanna qajeelsha adhite uminsa looso kalaqi’ra dandiituro danchaho. Togo ikkiro wedellu uminsarano buddeena kalaqidhe wolootahono loosu kaayyo kalaqqanno; hattono loosu hoongi qarra ajishatenni gobbate miinju lophora kaa’lo ikkitanno injoo kalaqantanno. konni gobbaanni ledote ogimma amada bunshe di afidhino; angate ogimma woyi Tekinolooje afa horose haammatate. Konni daafira la’noonnirenna anfoonnire woxeho soorra dandiinanni egenno afi’ra dandiinanni. Konnira wedellu harancho yanna qajeelsha adhite loosu giddora e’e buddeenna ittanno injoo kalaqidhuro woyyannota amaalate hasi’reemmo.
Duucha woyte seyoo hasattotenni woyigumunni leellishate ammannoonni hedonni hanaffannota huwachishannohu techoonkehu seyoote wosinchi kalaa Yaareedi; isi looso hanafinohu illete leellannorichinni ikkikkinni hedotenni ikkinota xawisanno. Ammanate kaajjilli hee’riro hedo suutunni loosu widira soorranna aanteteno illete leellinoha luphiima guma borreessiisa dandiinanni. Konnira hedo gumaho soorrate jawaante loosa hasiissannota duu’re huwachishanno. Isino hedotenni hanafe shiimurinni xantino loosi techo lophenna hala’le dagoomu qarra tirannoha addi addi laalcho laashshinanni uurrinsha ikka dandiinota coyiranno. 20 kumi kaimu kapitaalenni hanafinota kulannohu kalaa Yaareedi; callichisi hanafino loosi techo haammata wedella hanqafe loossanno uurrinsha ikkino.
Techo hee’noommo deerri seyoote birxicho ikkikkinni seyoote hanafooti yaannohu kalaa Yaareedi; tini uurrinsha kowiicho uurritannota ikkitukkinni aanteteno batinyere gobba giddo laashshinoonnikki uduunne loosate mixo amaddinota qummi assanno. Ninke kowiicho kaameela loosa noonke; xa haaroonsate hasiisanno uduunneeti loonsanni hee’noommohu; kayinnilla kowiichonni kaameella loonse gobbayidinni e’’annoha riqiwa dandiineemmo. Albillitteno tenne uurrinsha gobbate afantanno jajjabba ijaarrawa soorrate hedo noonke. Ajuujanke konne uurritannota di ikkitino.
Xaa geeshsha laashshanni keeshshino addi addi loossanni federaletenna qoqqowu deerrinni afancha adhinota kulannohu kalaa Yaareedi; muli yannannino Xaphoomu ministrchi anganni afansha adhinota kulinonke. Hattono gobbateno ikko qoqqowu deerrinni laashshaanote lawishsha ikke dooraminota dimaaxino. Konne deerra iillateno mootimma mite mite kaa’lo assitinonke; lawishshaho 800 kaare aana ofoltinota laashshinanni sheede afi’ne hakkooti loonsanni hee’noommohu. Uminke loonsoommo maashinna gobbaanni Wodiidi kappitaale maashinnate irko assitinonke. Xa ninke mannu wolqano qajeelsine kalanqanni hee’noommohura qajeelshu bayichinna maashinna loonsanni base xeertindhinota ikkitino daafira qajeelshunna loosu bayicho mitte hoowe giddoonni assa dandiineemmo gede mootimma dargu irko assitankera hasi’reemmo. Konni garinni addi addi maashinna, soorrinanniha kaameelu uduunnenna mannu wolqano hendoonni garinni laashshate dandaamanno gede dargu injoo hee’ra hasiissanno; xa’mi’nannino hee’noommo.
Woluno wodani gede loonsannikki gede assitannoti woxu anjeeti. Sa’u yannara koroonunna addi addi gobbate kalaqantino mitiimma ledo amadaminohunni kapitaalete anje xaaddinonke. Tenne mitiimma gatisate latishshu baankera Piropozaale qixxeessinanni hee’noommo. Baanketenni seeda woy harancho yanna liqoo afi’nummoro konni aleenni batinye uduunne laashsha dandiineemmo. Konni alba loosaminokkire haaruudde uduunne loosa dandiineemmo. Konni garinni mixo qixxeessinoommo yaanno.
kalaa Yaareedi looso kalaqe loosate ledo amadisiise hedosi woranni wedellu looso agadhitannore ikkitukkinni looso kalaqqe loossannore ikka noonsata huwachishanno. Korkaatuno haja assine hoonganniri nooha dilawannoe; shiimurinni ka’ne jawa deerra iilla dandiinanni. Hedo woxeho soorra dandiinanni. Qajeelsha adhite looso hanafa hasidhanno wedellira harancho yanna qajeelsha uyneemmohu hagiirrunniiti. Mittu manchino baxxinohunni wedellu loosu hoonginni yannansa huna dinonsa. Wole aliidi uurrinshuwa ledo hasaambe qajeelsha uyneemmo injoo kalanqeemmohura wedellu ninkewa shiqqe xa’midhanno gede, uurrinshuwano ninke ledo halante loossanno gede xa’meemmo. Togo ikkiro looso kalaqate woyyaawinori kalaqamanno yee hedeemmo.
Qajeelsha uyneemmohuno shiimu baatooshshinni ikkanna baaxxa dandaannokkiha baatooshshiweelo qajeelsineemmo. Konni ledo amadaminohunni mootimma ninke ledo halante loossoommero qajeeltinota haammata mannu wolqa loosu giddora eessanna ogimma woxeho soorra dandiineemmo yaanno.
Kalaa Yaareedi wolere handaaru aana guficho ikkinore kayisanni, mootimma laashshaanote illacha tuga hasiissanno. Duucha woyte Ga’rafote ikkado taje amande shinqeemmo; kayinnilla anfoommokki korkaatinni heewote gobbaanni assinanninke, rosantino mannooti calla heewisantanna la’neemmo. kuni loosinke aana jawa guficho ikkino. Ninke kayinni doolaare gatinso, fulo ajinsho, gobba giddo laalchinni riqimbo yinanni hee’noommo. Konni daafira loosoho hasiisannorinni irkissankera hasiisanno yaanni hedosi woranno.
Ninkeno addi addi handaari aana bobbakkino laashshaano uminsannino sa’e qooxeessinsara noo dagoomira baxxinohunni wedellaho hakkiinnino saeenna gobbate gede assitanno kaa’lo haammata ikkasenni mootimma illacha tugge handaaraho xaaddanno mitiimma tirturonna laashshaanote hasiissanno injoo kalaqquro danchaho yaate banxeemmo; Keerunni
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
