Itophiyu daga yee!! Baqqi baqqi yii!! Tini Itophiyu xallinesi keeshshinoonni buximate dhiiga rige hoolanno yanna ikkitinota balaxxe huwattino albisaano gobbuwa goxicho hooggino yannaati. Abbayi kofatto jeefate alba higguta galchimi gobbuwa roorenkanni albisaanote hembeelamme kalaqantinota buuxate qaallichunniwa ha’ra di hasiissanno. Ameeriku tugino Viizu agawo ikkado naqaasheeti.
Itisekkinni hangaadhitanno gobba Ameeriku Afriku buximanni oso’litanni heedhanno goaati. Saihu Ameeriku Pirezidaantichi Donald J Tirampi waajjo gashshootu mine agurara qubichunni kliirranni yanna gate heedheennasi Itiyoophiyu Abbayi haaroo’mate kofo aana anga worate wo’naali. Giitseno dhuka afidhanno gede hale ikkate wo’naali. Kayinnilla uwasi seeda yanna di adhitino. Waajjo gashshootu mine keerunni yii. Itophiyu dagano JO Bayidenni hawalle dayitto yite hagiirrensa xawissu. Ikkollana Itophiyunniti rakkino lophote soorro xiinxallino Ameeriku Seneete kuneeti eessannosekki TPLF hajora anga woratenni, Itophiyu aana agawo tuggu.
Tini agawo xiinxalline la’niro cancishaano gaamo wirro sirtanno gede assate Ameeriku seeda anga diriirse noota ikkase buuxissanno. Ameeriku Itophiyu massagaano aana tuggino hodhishshu agawonna wolootta Itophiyu olluubbate gobbuwara assitanno cancishaano gargarate loosi aana xiiwo kalaqara dandaannota IFDR gobbayidi hajo ministere tenne lamala giddo xawissino.
Gobbayidi hajo ministere qaalu sayisaanchi Ambaasaadder Diina Mufti lamala lamalatenni aanno xawishshinni egensiisino garinni,Ameeriku tuggino hodhishshu agawo Itophiyu aana iillishshanno hekko heedhurono wirro Ameeriku dagano ikko Afrika gawajjamaano assanno yiino.
Ameerikunna Itophiyu Seeda diro kiirsiisino dhaggete xaadooshshi nooseta kullanni. Lamenti gobbuwa cancishaano gargarate seeda yannara mittimma loossanni keeshshitinoti anfoonnite. Xa kayinni itophiya qunketenni gante ciiggishate assitanno millimillo uurrisa hoogguro gawajjo wirro Ameerika kissannota huwata hoogase gowwimmate. Ameeriku Viisa hoolumma yite xawishsha fushshitu wote Itophiyaho bacare assanno yine agarroommo Jo Bayideni ‘’kuni gashshiiti’ya uurrinshaati’’ yaatenni xawisi. Saalaho!
Tini hajo konninni sa’onke ikkinniina Gibitsetee ledo amaaltino fojo tini gobba hoshsho yinannire di affino yaate? Yiisiisannoho. Seedu dirira Afrikaho miinju poolise aana beeqqatenninna tittirsha aatenni afaminohu Lawurens Firii Man Biyideni adhino qaafo Ameeriku aninni massagammenna anenni foo’le yaate gedeeti yaanno.
Xiinxallaanchu Lawurens xawishshi garinni Itophiyu aana assinanni hekko olluubbate gobbuwara tirfannoho.
Mararsannohu kayinni hundi mittimmanna xadooshshe qaaga hoogatenni techo assitanni noohu qasiisate harinsho ga’ara busha ikkinota Ameeriku huwata hoogate. Mite mite poletiku tittiraano xawissanno garinni Itophiyu aana tungoonni agawo dirrate keeshshinoha halamate xaadooshshe badhera goshoosha calla ikkinni duuchanka Afriku gobbuwa danote aana tugannoho.
Itophiyu aana assinanni miinju hekkonna poletiku badooshshi daga busha heshsho xiibbanno gede assatenni roore miliyoonetenni kiirranni Afriku qansooti danote giddo ubbanno gede assannota miinjunna poletiku tittiraano buuxissanni afantanno. Lawurens Firii Maani tittirshisi giddo ‘’Kakkacha gumulo’’ yaanni xawise Ameeriku gumulo Federaalete Mangiste aana hekko kalaqatenni Kakkachootu sharre kaayyo afidhanno gede assanno.
Anfintenni gede HWHAT gaamo xaa yannara kakkachuullenna cancishaano gaamo yine gumulloonni gaamooti. Ikkollana wirro muqaaqqanno gede Ameeriku fananni noonsa kaayyo Itophioyu daga mittimmatenni uurrite gargadha hoogguro xaano diinaho kaayyo uyinoonni gedeeti.
Yanna xaati;Itophiyu Afriku buudira luphi yee leellanno yanna shiqqinota huwattino galchimi gobbuwwa hinaasunni gicilantanni afantanno. Itophiyaho mittimma xa hanaffinota dikkitino. Itophiyaho dancha heddanno gobbuwa nookkita huwata xaati.
Xaano itissino anga qolte ga’mitanno anga; ‘’tuucishoommahe anga ga’mitta’’ yisiisanno. Xaano dhagge wirri yine la’niro Itophiyu Alshabaabe qasate assitanno gaadinni balaxxe Kooriyu ola callichimmatenni Afriku giddonni Ameerikuu ledo halante loossino gobbaati. Konneno habbino. Itophiyu daga baqqi yaa hasiissannohu xaati! Tuucishshino anga ga’ma hanaffino. Giddoyidi godowu soqqamaanono di goxxino. Giddo heedhe fojo hirtanno soqqamaano reqecci assate qeechi mangiste calla la’’annoha dikkino. Wolaphonna taaleenyu hekkotenni daannokkita Itophiyu huwatanno.
Diinu hinaasunni gicilamanna Itophiyu albaage gugguufate manninke baqqi yee;mittimmatenni diina irraawisanno yanna xaati. Layinki Adiwu qeelle! Dhagge kalqete borreessineemmo barri shiqinona baqqi yino!
