Mitte gobba lopho buuxisate duuchu handaarinni soorro abba hasiissanno. Roorenkanni investimentete handaarinni dagganno soorro gobbate lopho rakkinota assitanno yine ammannanni. Kalqenkera lophitinonna Jireenyansa buuxisidhino yinanni gobbuwa uminsanni sa’e woloottahono ikka dandiitinohu shiimunni hanafe jajjabba deerra amaddinota investimentete doorshuwa halashshatenninna lossi’ratenniiti.
Investimentete doorshuwa halashshate loossa gobboomu deerrinni illacha tunge loonsanni hee’noonni. Handaarunni Sidaamu qoqqowirano xaa yannara babbaxxitinota investimentete doorshuwa halashshate looso kaajjinshe loonsanni hee’noonni.
Techohu wosinchu gafinkennino Sidaamu qoqqowira investimente halashshate ragaanni albinni woyyaawino garinni loonsanni hee’noonni gara lainohunni qoqqowu investimentete komishiine komishiinere ikkinohu Kalaa Zennebe Leggesehu ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino. Dancha nabbawate yanna halchinummo.
Bakkalcho:- Xaa yannara Sidaamu qoqqowira investimente halashshate loossa noo deerra hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Zennebe:- Sidaamu qoqqowi investimentete millimillo yanna yannantenni lexxitanni daggino. Babbaxxitinoti haaruudde pirojekituwano shiqqanni no. Duuchunku handaarinni investimentete doorshi gede assine loonsanni hee’noommohu umihunni qoqqowu giddo nooti jawa jironna dhuki maati yaannoha bande egensiisate harinshonni jawa looso loonsoonni. Konni garinnino qoqqowoho nooti investimentete doorshuwa hala’lado ikkitinota la’noonni. Qoqqowunni tantanammummo kawa investimentete handaarinni lowo hasatto noota la’’ate dandiinoonni. Sidaami giddo investimentete loosi millimillo 1987M.D—2012M.D geeshsha noo harinsho hendanni woyte 3.5 biliyoone kaapitaale calla maareekkisiisa dandiinoonnihu.
Qoqqowo ikkinummo kawa kayinni albaanni nooha lendeenni woyte 5.2 biliyoone kaapitaale maareekkisiisa dandiinoonnita tajubba leellishshanno. Seeda dirrara noo millimillonni afi’noonnikki kaapitaale mittunna lamu diri giddo afi’ra dandiinoonnihura kuni jawaachishanno gumaati. Konnira, Sidaami giddo noota jirote doorshuwa la’nummoro umihunni qooxeessinkera daa’’attote, investimentete injiinoha ikkinohura kuni baxxinoha assanno.
Babbaxxitino paarkuwa, godda, hattono Hawaasi garbi noowa ikkasinni baxxinohunni Hawaasi quchumirano baxxino garinni biinfille uyno garbaati. Hawaasi quchumi kalaqamu ofolla garinni daa’’attotenna investimentete injiinoho. Investimente halashshate loossankenni afi’noonnihu dancha kaayyo giddonni mittu loosu kaayyo hedote giddo wortino investimente ikkaseeti. Dagganni nooti investimentete doorshuwa qooxeessu dagoomira kalaqqanno kaayyono, horonna gawajjo maa ikkitara dandiitannoro balanxe keennanni. Balanxe assinanni keenonni investimentete millimillo baxxitinota assannohu maati? Yaannoha worroonni safaraanchi garinni la’ne tekinoloojete reekko assa dandiitanno deerrinni keennanni. Shiqqannoti investimentete pirojekituwa qooxeessu dagoomira kalaqqara dandiitanno kaayyonna horo hedote giddo wortinore ikkansa la’nanni. Laynkihunni qansootaho loosu kaayyo kalaqa dandiitannore ikkansa buunxanni. Korkaatuno ninke gobbara xaa yannara jawa jifo ikkanni noohu looso hooggino qansooti kiiro yanna yannantenni lexxitanni ha’ranna hasattonna shiqisho taala hoogate korkaatinni waagu lexxono qarra gantanni nooha ikkinohura togoo qarrubba tirate dandiinannihu investimentete handaara halashshatenniiti. Qansootunniha loosu hoonge qarra tira dandiinannihu investimentete handaara halashsha dandiinoro callaati.
Qoqqowu kaawine deerrinnino investimente halashshate loossa umi deerrinni balaxo uyne loosa hasiissannonketa sumuu yinoommo hajooti. Konni albaanni handaarunni noo mitiimmuwa tirate wo’naalloommo. Handaarunni seerunna wodhote xe’ne; baatto saynse aate ragaannino xe’ne noonkanni. Baxxinohunni irshu loosi handaarinni bobbahate xa’midhanno investerootira baatto saynse uynanni garano woyyeessinoonni. Konni ragaanni irshu loosira hasi’nanni baatto hiittenne yannara saynse uynannironna hiittenne yannara laashsa dandiinanniro kaimunni hanafe noo harinsho wodho fushshinoonni.
Konni garinnino baatto investimentete bobbakkanno dureeyyera saynse aate wodho kiiro 17/2014 garinni qixxeessine qoqqowu kaawinenni kaajjinsheenna loosu aana hosiinsoonni. Tenne haaro wodho fushshatenni albaanni loosu aana keeshshitinota akkala wodho woyyeessatenni loosu aana kalaqqanni keeshshitino jiffa taashshate dandiinoonni. Konni kaiminni baatto garunni hasiisanno illachira calla hosiisate ragaati illachinshoommohu.
Albi gede baatto xa’minoonni bikkinni calla uynanniha dikkino. Baatto saynse aate albaanni dureeyye shiqishidhino taje garinni la’ne latisa dandiitanno dhukanna tekinoloje reekkate noonsa qeecha heewinsanniiti baatto uyneemmohu. Konni ragaannino dancha guma la’nanni hee’noonni. Baxxinohunni gobbaydinni dagganno dureeyye umihunni tekinolooje, laynkihunni womaashshu dhuka haadhe dagganno. Lawishshaho, Yirgaalamete qinaabbino giwirinnu industire paarkera mittichu Hoolaandetenni dayno dureessi paarkete qooxeessira heedhannori 120 kume ikkitannori loosidhe galtinori laalchonsa shiqishshanno gede mittimmate maamarinni tantanatenni dikkote xaadooshsheno kalaqinonsa. Loosidhe galtinorira dikkote mittoo’ma kalaqatennino aleenni gobbate giddo dureeyye gobbaydinni daggino dureeyyewiinni tekinolooje adhitanno.
Woluno hattonni Abukaadotenni zaytete laalcho qixxeessanno kubbaaniyyi laalchosi kalqete dikkora shiqisha hanafino. Loosu kaayyono hala’ladunni kalaqino. Paarkete noori giddonni lamu kubbaaniyyi calla gobbaydi dikkuwara laalchonsa soyatenni tayxe dirinni sa’u honse agannara eessitino eo la’niro 4.4 miliyoone doolaare gobbankera eo abbitino. Tini jawa seyooti. Sai dirihu ledo heewinsanni woyte 120 miliyoone doolaare ale ikkitanno eo abba dandiitinoreeti. Konnirano investimentete handaarinni bobbahate dagganno dureeyye mimmituywiinni adhitannoti tekinoloojete reekkonni insa insawa heewisantanno gede dandiisiisanno. Aantetenni loonseemmo loossa heedheennanni xaa geeshsha Yirgaalamete qinaabbino giwirinnu paarkera 153 sheede minnanni hee’noonniri giddonni 11 sheede minate loosi goofenna dureeyyeno sheemaate e’e sheede adhite loosu giddora e’ino. Gattinore 141 sheede loonsanniwi latino baychi inveserootaho saynse aa dandiinanniwi no. 11km ale ikkitinoti asfaalete doogo loosantino.
Bakkalcho:- Investimente halashshatenni wedellaho loosu kaayyo kalaqantanno yitanno hedo no; wole widoonni kayinni loosu kaayyo kalaqqanno bissa wole biiro hajaatinna qoossooti yitannori noona lamenta hedo hiittoonni fiixoonsa dandiinanni yaatto?
Kalaa Zennebe:- Investimente hala’lituro qooxeessu dagoomira lowo horo haadhe dagganno. Investimentete hala’litanno woyte wedellaho loosu kaayyo kalaqate loosono hedote giddo worino garinniiti. Handaarunni bobbakkannori mite mite kubbaaniyyuwa qansootaho hala’ladunniiti loosu kaayyo kalaqqannohu. Hallanyu handaari qansootaho loosu kaayyo kalaqatennino sae mitu mitu woyyaawa baatooshshe baattanno. Loosu hoonge qarra tiratenna kiiro ajishate umose dandiite loossanno gede tantannoonni uurrinsha heedhurono babbaxxitino investimentete handaarranni qansootaho looso kalanqanni. Hallanyu investimente millissanno woyte qooxeessaho babbaxxitino tekinolooje abbatennino sae looso hoogginori kiiro ajishshanno. Sidaamu qoqqowo ikkate albaannino ikko qoqqowu tantano kawa xaa geeshsha noo tajubba leellishshanno garinni 90 kume ikkitanno qansooti mootimmate widoonni qaxarantinoreeti. Kayinnilla, yannaasincho tekinolooje reekkanna womaashshu dhuka haadhe daggannore jajjabba kubbaaniyyuwa koysa dandiinummoro mootimma qaxartannohunni harancho yanna giddo erotenni qaxara dandiinanni.
Lawishshaho, Hawaasi industirete paarkera xaa yannara 35 kumi ali wedelli loosu kaayyo afidhino. Sae sae waagu lexxo kaiminni baatooshshu ledamonke yitanni kayissanno hedo noo gedeenni heedheennanni. Yirgaalamete qinaawino giwirinnu industire paarkerano 60 kumi ali wedelli loosu kaayyo afidhanno yineeti mixo amandoonnihu. Handaarunni noo millimillo la’nummoro mootimmate loosu gollara qaxarantannori kiirotenni shiima loosu madabbara callaati.
Loosu hasatto noonsa wedelli investimentete doorshuwara kalanqoonni loosu kaayyonni horaameeyye ikkitanno gede assineemmo yineeti pirojekite qixxeessine gumulshano keennanni ha’nannihu. Konnirano, jawu illachinke investimente halashshinanni woyte roorenkanni qansootaho loosu kaayyo kalaqatenni looso hoogginori kiiro ajishate.
Bakkalcho:- Mite mite dureeyye investimentete su’minni baatto adhite latissukkinni huxxite worte agurtannori no; mitu kayinni balaxxe shiqishshino pirojekite gobbaanni ikkino garinni uminsa hasattonni woloottare loossannori harinsho taashshate adhinonniti woy adhate qixxaamboonni qaafo no?
Kalaa Zennebe:- Konni albaanni investimentete su’minni baatto adhite seeda yannara huxxite latissukkinni worte agurtinori no. Tenne ikkito sasu garinni bande la’’a dandiinanni. Umikkihunni mite mite industirete handaarinni bobbahate hasattonsa shiqishshino dureeyye la’nummoro baatto adhite latissukkinni keeshshiishshino korkaata xa’minanni woyte qoltanno dawaro no. Kunino maashinna hidhite gobbate giddora eessate hajajje heedheenna gobbaydi woxu soorro anje xaaddeennansa looso hanafa hoogginota kultanno; kuni ammanchiishanno korkaataati. Laynkihu gobbaydinni hirte gobbate giddora eessitanno uduunni shiqisho anje noota kultanno. Sayikkihu kayinni uminsa qarrinni affanni heedhe baatto adhitinota latissukkinni keeshshitanno dureeyye no. investimentete su’minni adhitino baatto uminsa qarrinni latissukkinni keeshshiishshannori aana taashshote qaafo adha hananfoommo.
Dureeyye shiqishidhino pirojekite garinni uynoonninsa baatto e’ino sheemaati garinni yannatenni latisse tekinoloojete reekko assitanno gede ikkinnina iqqinoonnisata dikkitino. Wodhote garinni latisa dandiituro jawaachinshanni. Latisa hoogguro kayinni wodho fajjitanno garinni yinoonni yanna giddo loosu giddora ea hoogansanni xa’mamano ikkitanno gede assa hananfoonni.
Muli yanna giddo ikkinoreno la’nummoro Hawaasi quchumira calla 17 ikkitanno baatto lattukkinni keeshshitinota wodhote garinni qaafo adhine qolsiinsoonni. Hawaasi quchumira hala’ladda baycho adhite seeda dirrara huxxite worte agurtino dureeyye anganni haa’noonni. Baatto adhite latisa hoogansanni qolsiinsoonniri giddonni industirete handaarinni 6, owaantete handaarinni 10, giwirinnu handaarinni 1 xaphoomunni 17 investimentete base baattote baankera qolsiinsoonni. Konni gobbaannino 36 ikkitanno pirojekituwa baatto adhite yinoonni yanna giddo loosu giddora e’inokkirira qorophishsha uynoonni. Xa qorophishsha uynoonni pirojektuwa aantanno 6 aganna giddo adhitino baatto latisa hoogguro wodhote garinni qolsiinsanniha ikkanno. Konni garinni kaajjado harunsonna qorqorsha assinanni qoqqowo investimentete handaara kaajjisha dandiinanni.
Hawaasi quchumirano quchumu deerri bikkinni loosantanno investimente goshoosha hasiissanno. Xaa yannara Hawaasi quchumira investimentete handaarinni aantanno 30 dirra mixo qixxeessinanni hee’noommo. Sidaamu qoqqowira aantanno 30 dirra gedensaanni investimente hiittoonni hala’lanna lopha noosero kalqoomu amuraati garinni loosa noonke yitannota seeda yanna mixo amandoonni.
Kalqenkera lophitino yinanniri jajjabba gobbuwa investimente halashshatenniiti. Konnirano, Hawaasi quchumira Hoteeletenna daa’’attote bobbakkanno investimente lainohunni deerra fushshine loonsanni hee’noommo. Quchumaho loonsanni ijaarra quchumu deerra hedote worino garinni ikka noosi yaanno uurrinsha amndoommo. Gallanni minna ijaarra ikka dinose, asfaaltete qaccuwara quchumu biinfilli ba’’anno gede korkaata ikkitanno ijaarra loosama dihasiissanno.
Hawaasi quchumi kalqoomu deerra afi’rinoha ikkasinni investimentete handaarinni bobbahate hala’lado hasatti shiqqanni no. Konni kaiminni quchumaho investimente hala’litanno gede quchumu biinfillino hakko bikkinni agaramanno gede assinanni loonsanni hee’noommo.
Hawaasi garbi qooxeessira loonsanniti investimentete doorshuwa no. Qoqqowoho quchumu baattote gashshooti amanyootino soorramanna woyyaawa hasiissanno daafira qoqqowu kaawinenni kaajjinshanni gede shiqinshoonni. Konni gedensaanni invetimentete loossa isilanchimma, ikkadimmanna heewisama dandiitannore ikkite loosantanno garinni massanganni.
Investimentete doorshuwa lainohunni qarunni illacha tunge loonso yineemmo woyte manufaakcheringete industire hala’litanno gede assate. Manufaakcheringete industire hala’lituro jawa gobbaydita jawa woxu soorro abbitanno. Konninnino, gobbanke xaaddannoseti gobbaydi woxu soorro anje tirantanno. Lawishshaho, Hawaasi hoccu loosi faafriki 2013M.D 117 miliyoone doolaare eo afi’nanni gede assino. Tayxe dirinni sa’u 9 aganna gumulsha la’nummoro 78 miliyoone doolaare eo afi’nanni gede daandiisiisino.
Mitte mittenti pirojekite qooxeessu aana qarra kalaqqannokkita handaaru uurrinshuwa buuxxe fajjitu gedensaanni loosu giddora e’anno gede fajjo uynanninsa.
Bakkalcho:- Hallanyaho ikko mootimmate investimente handaarrara baattote shiqisho garinna latishshaho yineenna qaensanni ka’anno qansootira kaasa /Riqiwo? baantanni harinsho hiittoonniiti?
Kalaa Zennebe:- Investimentete amanyoote lainohunni baatto shiqinshannihu lamu garinniiti. Umikkihu ga’rafotenniiti. Laynkihu gaamatenniiti. Investimentete pirojekituwara gaamme uynanni baatto lainohunni deerru deerrunkunni noori mootimmate bissa woy kaawinete miilla hasaabbe; investimentete komishiineno uynoonnise biillooniyi garinni handaarunni saynse uynanni baatto xa’miteenna baattote gashshooti handaarra xa’mineenna baatto noonke yite qoltino dawaro kaiminni kaawine bissa kaajjishsheenna gaamme saynse uynanniha ikkanno.
Wolu garinni kayinni baatto ga’rafotenni saynse uynanni. Konni gobbaanni kayinni mootimmate kolleejjuwanna yuniversituwa halashshinanni woyte latishsha yine kaynsanni teesaanora baantanni kaasa lainohunni kaasa baatate xa’mo dhaaddotenni investimentete komishiine dila’annote. Latishshaho yineenna basensanni ka’anno teesaanora jajju kaasa baantanni gari woyyeessinoonni lallawi no. Lallawu garinni la’neenna gumullantanno hajooti.
Noonketi shiima baattooti. Loosidhe galtinore latishshaho yine heedhanno baychinni kaynsanni woyte ikkado kaasa baata dandiitannota investimentete doorsha afi’nummoro hegeraamo ikkino garinni heeshshonsa soorranna woyyeessa dandaannoha kaasu baatooshshe afidhanno garinni loosate mixi’noonni.
Bakkalcho:- Ga’rafotenni investimentete handaarrara saynse uynanni baatto lainohunni ga’rafote xawadimma ammanamooshshe hiittoonni buuxxinanni?
Kalaa Zennebe:- Baatto ga’rafotenni saynse aate amanyoote lainohunni lamu garinni komite tantanne loonsanni. Lamunku gari komite uynoonninsa yawo garinni ga’rafote harinsho hanafotenni jeefote geeshsha xawadimma noo garinni harunsitanno. Ga’rafote heewisante sa’inore faajjetenni ladditanno. Ninke kayinni investimentete handaarinni shiqqino hasattonna xa’mo heedhuro ninkeno anganke worreemmori hee’ranno. Kayinnilla, quchumu baatto saynse aate Liizete lallawi 171/2004 garinni ga’rafote harinsho aana qarru nooha ikkiro ga’rafisiissino bissa ga’rafo wo’munni wo’ma hunate biilloonyi noonsa. Ga’rafote harinsho aana bainchu assooti woy so’ro kalaqanturo buuxxe la’e taashshitanno. Ninke la’’a dandiineemmohu mittichu dureessi investimentete yine gaamme uynoonni baatto latisa hoogeenna qaafo adhinikkinni wolewa baatto lede investimentete su’minni ga’rafotenni adhate wo’naaliha ikkiro uurrinseemmo. Korkaatuno, albaanni adhino baatto fajjo angasi noo daafira hattenne fajjo hunnikkinni wole baatto adha didandiinanni.
Quchumu baatto latissannorira ga’rafotenni saynse aa quchumu eono lossitanno; hattono quchumaho hasiissannota safote latishshuwa halashshateno jawa kaayyo gede assine adhinanni. Baatto ga’rafotenni saysa quchummate giddo eono lossitanno. Quchumu baatto gashshooti lallawino fajjannonsa daafira maazzagaajju baatto sayse xawadimma noo garinni aa dandaanno. Hakkonni gobbaanni ikkino garinni koffeenyu shiqiro kayinni ninke uurrinsha la’e taashshitannoha ikkanno.
Bakkalcho:- Xaa yannara investimente halashshate kaayyote gede adhinanniri maati?
Kalaa Zennebe:- Gobbankera soorro daggu kawa gobbate gede afi’noonni soorronna kaayyo Sidaamu giddono daggino kaayyo jawate. Qoqqowinkera investimente hala’litanno gede wowe ikkara dandaannohu wolootta qooxeessuwanni baxxino garinni keerunna ga’labbo teessinowa ikkasinni investimentete roorenkanni dooramannowa ikkino. Qoqqowu giddo investimentete doorshuwa halashshate ragaanni bainchu assooti hee’rannokki garinni loonsanni hee’noonni. Sidaamu qoqqowi ikki kawa dagganni nooti investimentete millimillo yanna baala handaarunni doorsha leddanni daggino. Handaarunni dagganni noo soorrora qooxeessu ga’labbo teessinoha ikkasinna handaarunni bobbahate hasidhanno dureeyyera bainchu assooti nookkiha xawadimmatenni heewinse baatto saynse aatenni jawaachinshanni hee’noonni gari jawa kaayyo gede assine adha dandiinanniho.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxeeawite kifilenke ledo assooto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Zennebe:- Anino galateemmo
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
