Qiddist Gezaheny
Anjenni hanafe loosu aana calla illachishe lophino. Sayikki kifile rosaanchi hee’re daddalu looso hanafinoha ikkanna qaaqqimmate yanna lede loosoho aasinni qaaqqimmate godo’le garunni godo’le lophino yaa didandiinanni.
Sayikki kifile rosaanchi hee’re hanafinoha laambu daddalo ayirrise seekke amade ‘’Suutunni quuphichu lekkate ha’ranno’’ yinanninte gede daddalu loosisi lophe guma laalasinni techo kullanni dureessa ikka dandiino. Lowo daafurinna sharronni afi’rino jironni maccaha gobbate naaxxille ikke kumunni kiirranni qansootira loosu kaayyo kalaqino.
Loosisinni gummaamo ikke kumunni kiirranni qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinohu techoonkehu Seyoote wosinchinke ‘Mulege yawosi bikkantino hallanyu maamari’ (ሀ.የተ.የግ.ማህበር) anninna loosu harisaanchi kalaa Musxefa Awweliho. Kalaa Musxefi shooshanqe woxesi assi’rinoho, manna ayirrisannohonna jawaataho. Albinni hanafe hudi’rinoha itise, kallinoha uddisiisatenni maate, fiixanna jaala irkisatenni ane yaantenni ninke yitanno dagate macciishshammenni daasi techoo seyoora iillishinosi amale ikkinota iso egentinori kultanno.
Kalaa Musxefi ilaminohu Wodiidi qoqqowi Silxete Zooneraati. Anjesi yanna lede roore anga loosu yanna saysinohu Wolayittu Zoone Arekkahooti. Dirisi rosoho iilli woyte rosu mine einoha ikkirono 3ki kifile rosaanchi hee’re techo iillino deerrira kaima ikkinosiha Kurraazete laambi daddalo mite yee hanafino.
Hattenne yannara Sette birra amade laamba Taaniyahonna Baaldete abbanni daddalo hanafinohu kalaa Musxefi; Settu birri laambi 80 birra, 80 birrihu 160 birra ikkanna loosisi lopheenna suuqe fa’na dandiino. Suuqe fa’ne laambu daddalo Taaniyaho shiqishannoha Barmeellete widira losse Arekku quchumira qara kurraazete laambi daddalaancho ikkino.
Yannate 15 diro wo’minosikkiha aja wedellicha ikkasi kaysannohu kalaa Musxefi; luphiima loosate, lophatenna soorramate halcho giddosi noota kulinonke. Ikkollana, hiittino iltino maate oosichinsa rosu mine hosara hasidhannoha ikkasinni Kalaa Musxefi maateno hasattonsa isi rosisi aana calla illachishanno gedeeti.
Mereerimu daddalira bobbakkinori kalaa Musxefi maate; qaaqqonsa rosu mine sokkurono Musxefi kayinni rosisira qoteho mite yannara kabbi facci yaanni laambu daddalo sufino. Kalaa Musxefi iibbino daddali aana noota huwattinori maatesi lowontanni xiibbusikkinni loosisinni dhaggeeffatte sa’ino. Noosi loosu jawaante, rankenninna kakkaooshshinni ledote Maganu kaa’lonni techora iillinota coyi’rannohu kalaa Musxefi; 16 dirisinni kaameela hidhinota kaysanno. Mittu mittunku gummaamu labballi badheenni mitte jawaata meyaati no yinanninte gede galtesi dukko Zahaara daddalu loososi irkisate widoonni luphiima qeecha amaddannota kalaa Musxefi coyi’ranno.
Daddalu loososi halashshatenni Wolayittu giddo hidhinoha hee’nanni mininna kaameellanni ledote investimeente halashshatenna jiro kalaqate 500 kumi birri ali jiro kalaqira didandiinanni yaannohu Dargete gashshooti guficho ikkinosita xawise; wodani gede loosiisa ho’le qarrisinohu Dargete gashshooti uweenna ‘IHADG’ ei yannara kalaqantino injoo horoonsi’re luphiima rankenni milli yee investimeentesi halashshe gummaamo ikka dandiino.
Wolayittahonna qooxeessaho addi addi investimeente uurrisi’rinohu kalaa Musxefi; qarunni bunanna Jaanjiweelu shiqishaancho ikke loosino. Bunu laalchi ledo lowo xaadooshshi nooha shoole bunu daammi mine qooxeessaho fa’ne qansootaho loosu kaayyo kalaqino. Bunu latishshinna dikkora qoteho Nadaajete hirranniwa fanino. Qooxeessaho babbaxxitinore giwirinnu industirra laalcho dikkote shiqishatenni balaxaancho ikkino.
‘’Silxete ilamoommoha ikkirono baxillunni amadde lossitinoeti Wolayittu dagaati’’ yaannohu kalaa Musxefi; batinyu daddalu loosisinni afaminohu Wolayittu qooxeessira haammata latishshu loossa dagoomaho loosatenni dagoomittete yawosi fulino. Qooxeessaho loosanno latishshu loosinni afamishsha afi’rasinni ledote adhamooshshunna macciishshamme noosi.
Ijaarrasi noowa Wolayittaho, Dillahonna qooxeessaho afi’rire dagoomu ledo beeqqannoha ikkasinni rosu minna gatamaratenni, baadiyyete doogganna buussa loosatenni, loosidhe galtinori caabbichu owaantenna xalala anganni waa afidhanno gede kaajjishe loosino.
Kaajjado safo amadinoha daddalu looso konni aleenni halashshate Addis Abeba hodhi yannara baxxinohunni bunu laalchinni balaxaancho ikke loosino. Laashshino bunano gobbaydi dikkora shiqishatenni gobba diru dirunkunni mitii’mitanni noota gobbaydi woxu soorro anje ajishate miinja irkisa dandiino.
Gobbate miinja irkissanno danchummate loossanni 20 ale hige baraarsha adhino. Baraarshuwa adhinohu gobba giddonna gobbaydi gobbuwanni ikkanna baraarshuwate mereerinni baxxinohunni halantino mootimmuwa uurrinshanni isilancho buna shiqishatenni culku Siine baraarsha adhinotinna shiimunni kae jawa deerra iilla dandaasinni tonnu diri albaanni ‘Gaamo Sette’ miilla gobbuwa gambooshshi aana koysame afi’rino baraarshi qarunni kullannireeti.
Giwirinnu handaarinni buna laashshatenni ledote xaa yannara bunu latishshinni hattono callicho ikkino Jooniyyu laashshinanniwanna babbaxxitino loosu handaarranni 2 kumi ali qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinohu kalaa Musxefi; ledotenni laalchu bati’ranno yannara 2500ni 3000 geeshsha iillitanno qansootira loosu kaayyo kalaqannota kulinonke.
Xaa yannara noo bunu laalchonna dikko lainohunni Biraazilete kalaqantino diilallote gade korkaatinni tayxe Itophiyu buni erotenni waaga lexxasinni tenne kaayyo horoonsi’raano ikka dandiinoonnitano xawisino. Aantetenni konni aleenni horoonsi’raano ikka dandiinanni gede loosidhe galtinori ledo ikkatenni isilanchimmate aana illachinshe loosa hasiissannota huwachishanno.
Babbaxxitino qooxeessubbara laashshannoha bunu laalcho gobbaydi dikkora shiqishannohu kalaa Musxefi; qarunni dikkote iillosi ikkitino gobbuwa Jaapaane, Awuropanna Isiyu gobbuwa ikkitanna Chayinuno bunu dikko karsamino. Tinino bunu dikkora dancha kaayyo ikkasenni jawaate loosanna baxxinohunni loosidhe galtinore irkisa hasiissannota xawisanno. Baxxinohunni Itophiyu buna kalqete dikkora heewisamaancho assa dandiinanni gede loosidhe galtinori aana loosa hasiissannotano qummi assanno.
Kalaa Musxefi ‘’Itophiyu kalaqamunni aamantinota, injiitinoti diilallote gadenna shaqqado baatto noose gobba ikkasenni seekkine loosa hasiissanno. Xeena calla agadhatenni fulle gorsunni latisanna loosidhe galtinori diro wo’ma buna calla agadhitantenni bunu giddo addi addi mu’ro latisse sagaletenni umonsa dandaate assinanni sharro gumula hasiissannonsa’’ yaanno. Konnirano, Yirgaacaffete afantannori bunu laashshaano dagara Kolombiyunni abbisiisino ogeeyye widoonni bunu giddo addi addi gati mu’ro latisse horoonsidhanno gede assino.
Yirgaacaffe lede Sidaamanna Bongaho buna hala’ladunni laashshe gobbaydi dikkora soyaatenni shoole tonne dirra kiirsiisinohu ‘Mulege yawosi bikkantino hallanyu maamari’ tayxe calla 8000 toone buna soyaate mixo noosiha ikkanna tonne aganna giddo 6000 toone buna gobbaydi dikkora shiqishino. Gatinoha 2000 toone Buna kayinni aantino lame aganna giddo soye wo’ma mixosi jeefisate loosanni afamanno.
Sase seenninna sasu labbali ooso anna ikkinohu kalaa Musxefi; oososino gobba giddonna gobbaydi gobbuwara rossinoha ikkanna gobbansa baxxannorenna noonsa egennonna dhukinni gobbansara loosse soorramanna lopha halchitannore; gobbansa lossate sharrantannore ikkansa xawisanno.
Anninsa looso la’anni lophitinorinna bunu looso seekkite affinori baalanti oososi isi haruma harunsite bunu latishshiranna dikko karsamatenni mitteenni loossanni afantanno. Looso seekkite huwatansanninna qajeeltinore ikkansanni uurrinsha woyyaabbino doogonni egennotenninna tekinoloojetenni massagganni afantannota xawisannohu kalaa Musxefi; noosiri baalurinni roorse baxannohunna lowo geeshsha naaxxannohu kuri oososinni ikkinota kulinonke.
Kalaa Musxefi roore anga heeshshosi diro loosu aana saysino. Baxxinohunni 48 dirra daddalu handaarira bobbahe lowo daafurinna sharronni konne deerra iillinoha ikkirono techo kayinni oososi ledo ikkatenni dagate mittimma kalaqe, qinaawenna irkisame gummaamo looso loosatenni ‘Mulege yawosi agarantino hallanyu maamara’ massaganni afamanno.
Xaa yannara wedellu tekinolooje kalaqqinno xiiwonni lowo geeshsha lifixxinore ikkansa xawisannohu kalaa Musxefi; loonsikkinni ayirra dandiinannikkitanna baalankare cincatenna suutunni gumulsa dandiinannita hattono muddamunni daafurrikkinni daanno woxi gara ikkinokkita amaalanno.
Itophiyu bayira gobba ikkase coyi’rannohu kalaa Musxefi; aanteteno tenne bayira gobba lossate noosi wolqanni loosannota xawisino. Baxxinohunni gobbaydi gobbuwa quqquxxannonsa oososi looso halashshatenni addi addi ijaarra uurrisse hala’lado loosu kaayyo kalaqqe gobbansa lossate ajuuja amadde loossanni afantannota kulinonke. Ninkeno halchonsa wo’miteenna gobbate naaxxille ikkitanno gede halchinanni borronke jeefinseemmo.
Bakkalcho Ella 2/2014
