Techo jawimmansa agadhite suffino gobbuwa qansootinsa gutu gumi aana safanteeti. Qansootu gobbansa gutu huwanyooti hee’reennansa; gutu hajubbansa badde affe badooshshensa taashshidhe gutu gobbansa daafira mittimmatenni qaaffino daafira gobbansa gotti assa dandiitino. Konni garinni xawinsanni dhagge noose Itophiyino gotti yite heedhino gobbuwanni mitte ikkiturono techo kayinni gottinyisenni dagaseta sumiimmete aana safantinota mittimmate heeshsho gufissanno hajubba la’’a rosantinota ikkitanni daggino.
Itophiyu Pireesete uurrinsha tenne lamala giddo Hararete qoqqowira “Itophiyu qeeltanni Reekkantonno” yaanno birxichinni Footote daa’’attonna hasaawu battala qixxeessitino. Tenne battalara addi addi qoqqowinninna daga giddonni beeqqaano ikkitino bissa itophiyunniha ikkino gutu balchoomi aana kaajjishshe hasaabbino. Hedonsano wortino. Hakko ka’ino gutu hedo gutu balchoomanke gobbannota ikkitinota huwata dandiinanni. Gutu balchoominke mimmito gowannoha ikkiriro gobba gowatenna keere dirrisate horonsi’ra doorshu nookki hajo ikkitinota huwata hasiissanno.
Itophiyu daga bire hunda kalqe qajeeltinokki yannara balaxxe afamatenni badooshshinsa giddo gutunnihu gobboomu illachi hee’reennansanna mitto ikkite gutu ajuuja aana bayira gobba gatamarte ilamate tareessitinno. Tini mittimma kayinni hedotenni loosu geeshsha suffannote. Konni garinni hedotenni loosu geeshsha suffino mittimma noonsa yinanni woyte baalunku handaari aana mittu dani hedonna loosi noonsa yaa dikkino. Qara ikkitino gobbate hajubba aana badooshshu nookkiha sumuu yite shiimaadda hajubba aana noonsa badooshshe taashshite ikkinnina.
Afa hasiissanno hajo albi daga mittete yinanni woyte mitto danaati yaa dikkino. Korkaatuno, Itophiyu daga batinye danansa xawinsannihu kuri haammattino Itophiyimmate ayimmanni kainohunniiti. Ikkeennano kuri batidhino amma’no, afuu, budunna wolootu ayimma kayinni Itophiyu geeshshiti jawa gobbanna Itophiyimmate geeshshihu bayi’ra ayimmate caale tugannonsaha dikkitino. Roorenkanni biinfillenna seesa ikkitannori ikkinnina; konniraati, Itophiyu daga giddoydi badooshshinsa agawinsakkinni mittimmatenni uurrite kakkalotenni sayissinosehu.
Techo kayinni tini macciishshamme daafurtanni; mitootu kayinni sodhino huwanyo giddo amadante mittimmanke siiwo laafissanno hajubba aana yekkeerantanna huwantanni. Techo ninke baalunku gutu seeri gatikkinni kula hoonga geeshsha daafurroommo. Tenne hajubba aana hasaambe tiro abbantenni korkaata kalanqanninna mittu wole kullanni mittimmantenni aleenni badooshshe halashshinanni afammeemmo.
Kuni kayinni hasaambe sumuu yaa abbitanno mittimmanna keeraanchimma hunannoha, dagate mittimmanna dhuka hunannoha, gobbate kayinni gottinyu ha’rinsho gufisanno busha dhibbaati. Konnira, kuni badooshshu hodhishshi gumulo kalanqara, danu danunkunni seessino mittimma gotti yitanno gedenna gobba hasi’nanni gotinyira iillitanno gede qaafissannota gutu hedonna huwanyo kalaqa hasiissanno. Konniraati badooshshunna sumuu yaa hoogate aana xawado hasaawa assa, hasaambe gutu hajo amada hasiissanno daafira gobboomu amaalete komishiine uurrinse komishinerootano doorreenna looso hanaffinohu.
Tini dancha hedonna hanafooti. Komishiineno tenne dancha hedo amadde loosu millimmo hanaffino. Ikkollana, mitte uurrinsha callise tenne millimmo guma gansiissanno yaa didandiinanni. Uurrinshano hanafotenni tenne huwattino daafira looso kaa’litanno’’e, sokko’ya jeefissanno yitinno loossa gumultanni, keerehonna sumiimmete qeechansa fultanno yitinno uurrinshanna hajo la’annonsa bissa ledo hasaabbanni; dagate ledono hasaabbe sumuu yaate assinanni ha’rinsho giddo agaramannonsare assitannota huwachishshanni afantanno.
Tenne lamala giddo fulino xawishshino tenne buuxisanno. Korkaatuno, komishiine fushshitino xawishshinni; komishiine Sasu agani giddo tantanote, seeru hanqafo qixxaawo, hajo la’annonsa bissa ledo egennamate ha’rinsho jeefissino. Tenne balaxote qixxaawo gumulte qixxaawote widira reekkantino. Gattino loossa loosunni leellishate ha’rinsho giddo keerunna ga’labbo jawa qeecha amaddanno.
Qara ikkitino gobboomu hajubba lainohunni sumiimmete aana iillatenna dagate mereero ammanama kalaqate hattono keere halashshara dandaannoha dimokiraasete amanyoote kalaqate dandiissiissanno yine hexxxo assinoonniti tini amaalete komishiine agarranni guma abbitanno gede techo ha’rinsho gufissanno coyibba gatinsanni ha’ra hasiissanno. Loosoho qarunni hasiissannori keerunna ga’labbo dagganno gede uurrinshu callisi loosannoha ikkikkinni keeru bissanni, amma’note annuwinni, gobbate geerrinni, keeru amuwinni, Siivikete daganna wolootu beeqqo lowo geeshsha hasiissanno. Konnira, wo’manti daga, poletiku paartuwa, mootimmanna woloottu bissano konnira murcidhe loosa keereho uurranna keeru ba’rewa mittimmatenni qaafate murciraanchimmatenni loosa hasiissannonsa.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
