Hibbote! Hibbo kayinni tiro noose. Mite hibbo hibibbi yee macciishshe dawarannohanna tirannoha hoogge heedhanno. Qaaqquullu hee’ne hibbo godo’linanni hibbote dawaraahu hoogiro daga oyeennasi hibbo xa’minkunnilla tiranno. Konni dirinni heeshsho hibbo ikkitino daga hibbonsa tiranno bissa hoogge tultaabbanna la’nanni. Hibbo ikkitinonketi heeshshote leddanna ikkinnina dirritanna la’’a hoogate.
Annuwu diri’nera hoola! yitanni ashala’litanna la’nanni. Bashshoota kultanno;xaata runtanno. Hundi atoote kultanno;xaa baashe runtanno. Tini yanna yannatenni huluullissanni daggino waagu lexxa xa soodo macciishshinoonni waaga barra hoonganni. Mitte rosiisaancho tini heeshshote iibbabbo fooggashshitinoseti soodo loosunniwa hadhanni Zaayte hawarro damooza adhite higganni adhitannota kulte loosisewa marte hawarro damooza adhite higganni wona xa’mitu zaayte adhitara abbi yitanno woyte ero waagu lexxinota kuleennase; diinulla maso! masse yitannore habbinotanna loju gede hadhanni la’e higganni hoogginota kultue. Tini maganoho leelto yaate gobbaanni mayyooyya!
Lamu agani albaanni e’ino zaayte techo Yukureenetenna Ruusiyu oli hanafino yine lendanna la’’a saalaho. Manchi beetti hee’ranno diro bade afinokkihu cibbi’rara hasi’ratenni qarraminoha lede qarrisanna la’nanni. Lawishshaho kaameela hooge agadhinoha afi’ra oofaanote jilaho. Nadaaje hooge tultaawannoha la’’a Kontirobaandete daddalaanora hagiirreho;hashsha beenzilete maadiy anniinni ledo halante moortino beenzile barra erote ero tirfidhe hirtanna la’nanni. Ee;maganu dironke hurso yaate gobbaanni mayyeemmo?
Xa baqqi yineemmo yannaati. Anniweelo heeshshote sutamanna waagu lexxa dirrisate techo waaga baantanni yanna ikkinniina ofolline mootimma rummanni hee’ra tiro noota dilabbannoe. Tunsicho rummanni hee’ratenni mitto shaama hirre xawisi’ra busullete. Tunsichu runteenna dixawanno. Waaguno mootimma calla kullanna dilexxanno. Konne huwantummoro kaaliiqi woreennanke hee’nummo yanna giddo angatenni afiira massi’nanni jawaante loonsummoro kalqe iillitinowa iillatenni ittisannonkeri dino waagu lexxano qarranke dikkitanno.
Techo waagu lexxa qarransa ikkitinokki bissa nooti halaaleho;kayinnilla kuri lamu dani mannaati. Umihu hudi’ranni hee’re hashsha barra loose abbinoho. Kuni manchi qarraataamunna hidha dandaannokkihu noota huwatate dandoonna egenno noosiho. Laynkihu kayinni moorenna horre, miicenna xiiwe abbinoho. Kuni kayinni isira woroonni buxichu busarchi noota dihuwatannona minesi cibbi’re godowasi wonshi’rannoho. Togoori injiinsaro kalqete nooha shaqaxanna gide gootaarinsara cibbite ataachite manna qarrisatenni hawado agarte waagu lexxanno gede assatenni gide dikko fushshite qarraminohuwiinni tirfi’rate loossannoreeti.
Ani anje hee’re arri giddo wayenna badala hidhe mine duunanno manchi mayra assannoro huwatummokkin ni keeshshoommo. Kuni manchi ijaaru aana ijaara ledanni;jirote aana jiro batisanni jirotenni maccaha ikkasi shiima yanna gedensaanni xawoho leellishi. Arro loosidhe galtinoriwiinni rakasunni hidhe hawado insaranni qole waaga lede hiranna huwata’yanni kuni manchi mageeshshi geeshsha umosi calla baxannohoro la’’ate dandoommo.
Xa baqqi yineemmo yannaati yoommohu dimullaati;heeshshote sutama dirrisate doorshi angankera noo daafiraati. Umihunni hashsha barra yinummokkiinni latisate;laynkihunni dugala ikkitino daddalaano gatu geeshsha dagge shoye badala,shoye bunaa injiinsaro haqqunkunni hidhatenni birra leenqisse daganke awaawurtanno honqooqa dureeyye xooqate.
Mootimma heeshsho woyyeessitannonke yine agadha gowimmate;kayinnilla mootimmatewiinni agadhineemmohu qaru coy gobbate keere agarsiisate. Ee;keeru hoogiro loosi’ne dimixxinanni;ille disunkinanni;cei’ne diqaammanni! Baatto qottisidhe galtino daga arro giwire baattannohu ga’labbonna keere agarsiissanno bissara damooza baantanni woxeeti. Daddalaano tirfinsa aaninni Qeesaariha Qeesaarira yite uytannohu keerinsa agaramaraati. Konni daafira heeshshote sutama dirrinseemmori ninkeeti;giddisiinseemmorino hattonni.
Sa’u sase dirra giddo kalaqami oli miinjinke aana kolishsho bassa tugino;koroonuno hattonni. Xa TPLFsayikki ola fanate dibbe hawado loosi’nanni yanna agare kainoti xawoho. Kayinnilla guracho anganni diina olammanni qiniiticho anganke latishshaho diriirsa doorshu nookki bilchaanteeti. Heeshshote hibbo tirate yannanke ragunni,baattonke latishshunni,diinanke bilchaantetenni qeello!
Keeru gobbankera!
Bakkalcho Onkoleessa 18, 2014 M.D
