Addis Ababa;- Sidaamu Buni Lekkate Kaase kilawera dironsa 20 woro ikkinonsare calla ikkikkinni 17 diri woro qacale ooso filatenni pirojektete hanqafantanno gede assate mixo amande loonsanni hee’noonnita kilawe egensiissino.
Kilawete dironsa 20 woro ikkinonsare calla ikkikkinni 17 diri woro qacale ooso woraddate mereershuwannino filatenni pirojektete hanqafantanno gede assate mixo amande loonsanni hee’noonnita Kilawete loosu harisaanchi kalaa Ermiyaasi Tesfayehu xawisino.
Kalaa Ermiyaasi baxxinohunni Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; dirinsa 20 woro ikkinonsari qacale ooso konni albaanni lowonta harunso assinanni qajeelshinanni kaajjinshoonnikki gari noota kule; sai diri kawa kayinni ofollonsano Yirgaalametenni Hawaasira soorratenninna hasiisannonsare woyyeessatenni hattono baatooshsheno baatatenni qacale ooso aana addi illacha tunge loosate wo’naalloonni.
Konni garinni jawaachinshe tayxe dirinni assinoonni heewonnino woyyaawa guma abba dandiinoonnita kulinohu Kilawennihu loosu harisaanchi; Zuwayete harinsanni hee’noonni heewonnino Sidaamu Buni dironsa 20 woro ikkinonsari qacale ooso gaamo 1tetenni massagganni afantanno yiino.
Sai dirira 20 diri woriri Sidaami qoqqowu deerrinni qixxeessinoonni heewora godo’lite boowe kaysa dandiitinori mereerinni 6 ooso Sidaamu Buni lekkate kaase kilawe karsantanno gede assinoonni.
Xaa yannarano kilawennihu qiniiti xuruuri godo’laancho ikke afamannohuno qacale oosonni gumaamo ikke filame daynoho. Woloottuno godo’laanote xe’ne noowa riqimbanna godo’late dandiitanno uurrinshi aana noo ooso ikkansano xawisino.
Konni albaanni qoqqowu giddo 8 woraddara pirojekituwa heedhurono xaa yannara kayinni nookkita coyi’rinohu kalaa Ermiyaasi; Seennu lekkate kaase pirojektuwano diigantinota wirro tantanate looso loonsoonnitanna woraddatenni filloonnirino xaa yannara Itophiyu pirimeerliigera 4ki deerra amadde afantannota coyi’rino.
Kilawennihu aantete illachino woraddatenni godo’letenni ikkadda ooso fillanni lossa ikkinotano egensiisino.
Sidaamu Buni lekkate kaase kilawe woxu fulo ajishatenni kaasete godo’le woraddatenna olluubbate deerrinnino harinsanni gede assate. Wolootta gopdo’laano gobbaydinni lowo woxinni hirantenni eela olluubbatenna woraddatenni ikkadimmansa la’ne filloonnire kilawete hanqafantanno gede assatenni jawaachinshiro hasiissannokkita woxu fulono gatisa dandiinannita huwachishino.
Konnirano woraddatenna quchummate afantanno godo’lete xawiranna istaadeemeranna doorroonni basera kaasetenna badooshshu uddano kaa’lo assatenni; lekkate kaase godo’le sayinsetenni irkisantinota assine qajeelshatenni; hattono qooxeessuwate lekkate kaase daafira woyyaawa huwanyoote amaddinorenna handaarunni qajeelshaanchimmate afansha afidhinore gaamatenni ooso qajeeltino manu wolqanni massaganatanni ikkadimmansa lossidhannonna kilawete widira dagganno gede assinanni.
Ispoortete yaa gutu loosooti. Latishshahono. Latishshu yaa kayinni mittichu manchinni woy mitticho uurrinshanni calla guma abbinannita dikkitino. Ispoortete latishsha gumaamo assate eela dukkisaanotenni hananfe irkinsanni danchu garinninna deerrunni godo’litanno geeshsha iillishate gutunni halamme loonsanniha ikkasinni deerru deerrunkunni hajo la’annonsari baalu qacale oosora addi irko assitansara hasiisannotano amadisiise sokkasi saysino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 11, 2014 M.D
