6ki dagate riqiwamaano amaale mine uurrinsinkunni mitto diro wo’mara shiima yanna calla gattino. Daga gobboomu doorsha harunsite dagate riqiwamaano amaale mini miilla boodeno ikkiro wole paartuwanni barcima afidhinori hee’ransanni iibbitino yekkeero macciishshinanni. Gobbate woyyaawino keerinna keeraanchimma, gobbate lophonna ga’labbi yiinohu miinju akati hee’ranno gede hexxo tunge keeshshinoonni. Haaru amaalete mini konni alba noorinni woyyaawino garinni gumulsiisaanno harunsanno; qeechasino fulanno yitanno ammana noonkanni. 6kihu dagate riqiwamaano amaale mini agaramannosi qeecha mageeshsha fulanni no? yaatenni mootimmate fulote gashshooti hajubba uurrinshu komite gambisaanchonna amaalete mini miila kalaa Kirsiyaan Taaddeleha hasaawnse aanino garinni shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Konni alba dagate riqiwamaano amaale mini qeechasi garunni fulanni nookkita kullannina; ate keeno garinni xaaha dagate riqiwamaano amaale mini qeecha hiittoonni laitto?
Kalaa Kiristiyan:- Lophitinokki gobbuwahu mittu dancha ikkinokki rosichinsa saino coye naqqasate. Saino amaale mine naqqasate konne loosinonna diloosino yaate amaalete mini loosanni keeshshino looso linxetenni la’’anna qorqora hasiissanno. Gobbate noota miinjunna poletiku ikkitubba huwatanna keena hasiissanno. Xaahu amaalete mini qajeeltino mannoota yaano, amaalete mini gobbaanni heeshshonsa massagate dhukunna ikkadimma noonsare wo’mankano ikka hoogiro gamu amaalete mini miilla poletiku laooshshinsanni sainohunni rossinore ikkansa faajjete kulloonninsare Manchu gedeno Itophiyahonna oososera noonsa qinaawino laooshshinni kulloonninsareeti. Konni garinni 6kihu amaalete mini umi diro ikkinohura xaa geeshsha noo harinshonni Itophiyanna Itophiyimma kaa’litara dandiitanno muro sayisate widoonni albiwiinni woyyaabbino beeqqo noonsareeti yaa dandiinanni.
Amaalete mini miilla riqibbino paartenni aleenni dagansaranna gobbansara kaa’litannore ikkansa kula dandeemmo. Tenne harancho yanna giddo kuni dancha midaadooti. Mimmitu ledo garunni egennamate mittu mittunkuha laafanna jawaata midaado badate yanna hasiissannohura muddamu gumulo ikkitannokki gede ikkinnina xaa geeshsha laoommo garinni amaalete mini looso busulsitanno uurrinshu komite miillanna uurrinshu komite massagaano bayiriidi seerinninna amaalete mini dagate riqiwamaanchimmara uynoonninsa yawo garunni fultannanna fulateno millissanna wodanchanni noommo.
Mittimmatenni loosu gumulo keenneemmo akati noo daafira baalunku uynoonninsa yawo fulate sharro assitanna la’’nanni hee’noommo. Ikkollana dagano ikkito gobba konni amaalete mininni baxxino coye agadhitanno. Umihunni sa’u 30 dirra amanyootinna tantano loossino garinni gadadunna miinjunna poletiku hattono dagoomittete xaphoomunni wo’munku handaari miico giddo keeshshinoommoti dihambannite. Daga ayimmansanni gawajjantanninna harunsitanno amma’nonni badante xiiwantanninna gadadaa’mitanni keeshshitino. Sa’u 30 dirrara winxanni keeshshinoonnihu gibbotenna babbadooshshu wixi guma laale techo Itophiyu daga lowohunni akkimalsanni noota la’nanni hee’noommo. Konni daafira dagano konne amaalete mine rosamino amaalete mini harinshonni gobbaanni ikke gobbasi sharramaancho ikkanno gede dagate farconna taalleenyira hattono keere buuxisate ikkado qaafo adhe gobba e’ino shettonni fushshe hexxonniwa reekkissanno yawo noositi anerano macciishshantanno’’e; dagano tenne agadhitanno.
Dagate hexxo garinni mageeshshi loossa loosantu yiniro dawaro’ya yanna umi diro ikkitinohura lowori agarranninke loosi no calla yitannote. Konni gedensaanni daga riqibbe mitte higge sokkinonke. Tenne hexxo buuxisate yanna yannatenni Manchu gedeno ikko amaalete mini gede heedhanno dagate xaadooshshuwara maa loossini yine xa’manna irkisa hattono jawaachisha hasiissanno. amaalete mini jawiidi qeecha adha noosi. Korkaatuno kuni riqiwamaanote amaale mini wo’manta Itophiyu daga riqiwannoho.
Wole widoonni kayinni gumulsiisaano bissa keerenna farco hattono taalleenya mereersha assite loosanno gede harunsa calla ikkikkinni hajajate biilloonyino noosiho. Mite mite qoxeessubba mannoomittete qoosso xiiwo iillishshannoha ikkiro buuxo assinanninna federaalete mootimma uurrissanno gede hajajate biilloonye afidhino jawa mootimmaati. Konninnino mittu diri giddo luphiima loossa loossino yaa dandaa hoongirono aanino loosira injoo kalaqate qixxaawote fooliishsho aana afantannota afa hasiissanno. Tenne yanna giddo mittu mittunku amaalete mini miili dandoonna dhuki mageeshshaati? Hiittoo foonqe noosi? Yitanno hedo aana xiinxallo assine mittu mittunku dandoosi garinni gobbate keeriranna mittimmara noosire beehanno gede looso diriirsanna injoo kalaqate looso loonsannite yine adha dandiinanni.
Ledoteno amaalete mini noosi shoole sokko mereerinni mittu seera fushshate loosooti. Xaano seera fushshanni afamanno. Hattono gumulsiisaano bissa qorqorate yawo noosi. Xaano yanna yannatenni daga suwashshimmatenna taalleenyunni owaattanni heeransa harunsanni afamanno. Tenne aana batidhinokki fulonni hendoonni illacha guma gansiisa dandiinanni doogonni loossanni noota buuxanno. Amaalete mini federaalete biilloonyi deerri giddo ubbanno gumulsiisaanora mixonsa buuxxanno gede hajajate geeshsha iillino biilloonyi noosi.
Woluno mootimmate bejetenna jajji hendoonni illachira hosanni noota harunsanno. Tenne harinsho giddo foonqe no yee ammaniro qaafo adhinanni gede hajajo sayisa dandaanno. Woluno dooraanote dooramaancho riqiwote loosooti. Dirunni lame hinge duuchanka woyte assinanninte gede Ammajjenna Maaja aganira riqiwote loossa loosantino. Baxxinohunni gashshitino paarte doorshaho kakkayinsanni yannara sheemaate e’’ino latishshu mixo tonnu diri latishshu mixo aana amadantinori loosunni daganniwa iillitinoro buuxate loonsanni dagate ledo xaadooshshe kalanqanni yannaati.
Konni gobbaanni dooraano daga kayissannori ledonniri farcote, latishshu, taalleenyu, danchu gashshsootinna keeru xa’mubba heedhuro olluubbatenni hananfe woradda, zoone, qoqqowo yinanni deerru deerrunkunni federaalete daggannore shiqishatenni qinaabbino doogonni federaalete uurrinshuwa tirtanno gede faasho worroonni. Kunino harunso assinannireeti. Wolu xaa geeshsha loonse egenninoonnikkirenna amaalete mini illacha tuge loosanni noohu dagate dippiloomaaseeti. Itophiyu uurrinshunni dipploomaasete looso gobbayidi hajo widoonni loossanno. Ikkollana kuni amaalete mini babbaxxitino kalqoomu amaale minna mittimma miilaati. Konni daafira hakkaannino paarlaamu gaamo gede Itophiyu baxxinohunni Addis Abebu Dipploomaasete quchuma ikkasenni kowiicho heedhammo Ambaasaadderootiranna addi addi kalqoomu uurrinshuwara Itophiyunniha yannate akata macciishshiishatenni; Itophiyu daga sufo noo qoosso, horonna sufo noo hasatto aana safantino muro sayinsanni gede, Itophiyu baxillaanonna halamaano assitanno gede babbaxxitinori dagoomu miilla addi addiri kalqoomu uurrinshuwa riiwamaano uurrinshunni keerunninna gobbayidi hajo uurrinshu komite widoonni loonsanni hee’noonni.
Ikkollana gobbuwate akati garinni jaaloomu gaamo uurrinse loosa hasiissanno. Tenne widoonni deama leeltanno’’e. Albillitte Itophiyu dagara horo uytanno dipploomaasete loosa loosa dandiinannita hexxo assineemmo. Uurrinshu komitenna addi addi komitta widoonni uurrinshunni loonsanni hee’noonniha ikkirono jawaachinshe sufa hasiissanno. Ikkollana daga agarrannihunna amaalete mini noosi dhuki bikkinni lowori loosama hasiissannori noota huwateemmo.
BAKKALCHO:- Dagate riqiwamaano amaale mini gambooshshe assatenni gobbaanni gumulsiisaano uurrinshuwa keenatenni xa’mamaanchimmate geeshsha iillishanno biilloonyi noosi. Ikkollana kageeshshi qeechasi fulanni nooyyani?
Kalaa Kiristiyan:- Eewa! Lawishshaho kayisa dandeemmohu ani massageemmoti uurrinshu komiteeti. Mootimmate fulote gashshootinna harunsote hajubba uurrinshu komite qarunni mootimmate bejetenna jajji seerunna amanyootu fajjanno doogonni hasi’noonni illachira hosinokkita buuxisate looso loosanno. Womaashshunna loosu gumulo odiite aana hala’ladunni loonsanni. Tenne aana anfinte gede Odiite badhillicho loonsannite. Tayixeta loonsannihu konni gedensaanniiti. Konni alba noo paarlaamu yannara noo gumulsiisaano gumultinohu 2012 nna 2013 M.D odiitete diro afi’noonni odiitete gumi aana faajjete ba’re qixxeessineemmo.
Odiitete qeechu noonsa bissa yinanniri addi addi ministerete loosu minna no. farcote ministere, e’’ote ministere, jajjunna miinju ministere, pilaanetenna latishshu ministere labbinori afantinowa odiite assitannori dagganno. Odiiter jeneraalichu shiqeenna xa’mo qixxeessine xa’mineemmo. Garunni buuxa dandiinanniri taje noonsa hajubba shiqqeenna dawaro uynanninsa. Ikkollana xa’misiisannori xaadiro xa’mamaano ikkitanno. Lawishshaho; sa’u lamalara jajju ministere 39 ikkitannno gumulsiisaano bissa aana gashshootu qaafo adhitinno. Tenne hajajo uytinoti uurrinshu komiteeti.
Uurrinshu komite duuchanka woyte dagate ba’re qixxeessitanno woyte jeefote faale wortanno. Odiitete woyyaambe shiqqanno gede yanna wortanno. Jajju ministere gashshootu qaafo adha dandiitanno gede lallawunni fajjinoonni qoosso noosehura qorophishsha borreessanna woxu irko wora hasiissanno. konni daafira 39 bissa aana togoo mu’ro sayissino.
Farcote ministere kayinni tenne gashshootu muro sayinsoonnire jaddote xa’mo kayissannorenna kayissannokkire ikka dandiitanno. Jaddote xa’mamaanchimma kayissannore ikkituro ikkado buuxo assite insa adhitanno gede biilloonye uynoonni. Xa buuxote taje qineessitanni noo ogeeyyenna loosu sooreeyye heeransa mashalaqqe kultanno. Gumulanturo tuqu xaadooshshira farcote ministere widoonnino ikko ninke widoonni xawo assinanniha ikkanno. Ikkollana xaano ikkiro kisse sanfoonni ogeeyye heedhanno. Amaalete mini garinni kayinni ninketi qara sokko massagaanonna ogeeyye kassasanna uurrinshuwa abbooshshira di ikkino.
Qara sokkonkenna hasattonke kuri gumulsiisaano uurrinshuwa odiitete guma woyyeessite uurrinshu komite assitanno irkonni baincho harinsho giddonni fultanno gede kaa’late. Woyyaabbino lifinxenninna rankenni owaata dandiitanno uurrinsha kalaqate. Korkaatuno gobba lawisantannohu uurrinshuwatenniiti. Kaajjado uurrinsha noose gobba jawaata ikkitanno. Qansootu lifixxino owaante afidhanno. Ninketi qara hasatto tenneeti. Ikkollana hiittenne massagaanono ikkito ogeeyye tungoonninsata dagate eeggo garunni fultannokkiha ikkiro moora uurrisanna qorichisha hasiissanno. tenne xaphoomu ministrchi dokter Abiy Ahimedihu biilloonsinisi barra faajjete dagate e’’ino sheemaati no. mootimmasi moora murcidhe sharrantannota qaale e’’ino. Ninkeno konni ledo amadisiinse loonseemmo loosinni gufichu dixaadinonke. Uyneemmo hajajo xaa geeshsha gumulantanni no. kuni kayinni ikkado di ikkino ; addintanni murciraanchimma hasiissanno.
Mitu mitu odiitete gumi baxxinohunni gumulote odiite aana nooti jajju bainchimma masissannote. Luphiima fulote soorro fultino jajji hiitto mullawa gatanno. Kuni Itophiya labbino buxicho gobbara adhamooshshe di afi’rino. Odiitete guma yaa baalunku itaminohonna raaqaminoho yaa di ikkino. Miteekke borreessaminokkiha ikkara dandaanno. Tenne hedote giddo wora hasiissanno. qaru coyi kayinni xa’mamaanchimma halashshate murciraancho ikkinohu amaale mini no. ikkollana amaalete mini xa’mamaanchimma halashshate murciraancho ikkirono Itophiyu uurrinshuwa baalanti bainchu assootinni co’o ikkitinore ikkitanno yaa di ikkino. Farcote uurrinshuwa adawu bissa jawaata sharro assa hasiissannonsa.
Tuqu xaadooshshuwa riqiwamannokki qeecha fula hasiissannonsa. Togoo hajubba buuxote odeessaachimma kaima assine baincho assoote xawo fushshatenni dagoomu amaalete mine irkisannoha yekkeeraancho ikkanno gede assa hasiissanno. Halantino wolqanni Itophiyu uurrinshuwa dancha hexxo noore, saino miico hawissannore uurrinshu dhuki noonsare ikkitanno gede dandiissanno injoo kalaqanturo aaninohu amaalete mini kalqoomu rosicho ledatenni woyyaawinoha dagate adhamooshshe afi’rinoha ikkanno. Kuni ikkanno gede dandiinummo baala loonsanni hee’noommo. Xa’mamaanchimma halashshate qixxaambe loosu giddora e’nanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Aleenni baincho assoote lainohunni boodere kayisoottona; xaa yannara harinsanni dagate bare aana wirro wirro kayinsanniri bainchu assootinna mooru hajooti. 6kihu amaalete mini mitto diro calla keeshshino yinummorono mittu diri tenne hajo ledo amadisiinse la’niro shiima di ikkino. Addintanni amaalete mini moora gargarateno ikko baincho assoote ajishate qeechasi fulanni afamanno?
Kalaa Kiristiyan:- Aleenni xawisummonte gede wo’munni wo’ma qeechasi fulanni no yaa didandiinanni. Xa gobbate gede qaru illachinke gobbate sufo buuxisate aanaati. Amaalete minino ikko gumulsiisaano baalunku Itophiya diigate hasatto noonsa gambooshshi hee’rasi affe tenne aana loossanni afantanno. Kuni duduwunni calla ikkikkinni loosunni hunote mixonsa gumulsi’rate millisatenni daganke aana luphiima miico iillishshino dagoomittete mitiimma kalaqqanni noohura konne assootensa galchate aana nooti addaho. Amaalete mini wo’ma illachasi amaalete mini loosi aana assino akati aana agaramannosi qeecha garunni fulino yaa didandiinanni.
Konneno ikkiro kayinni tiro noo loossa loosantino yitanno hedo noo’’e. korkaatuno babbaxxitinnori uurrinshu komitta addi addi gobbanke qooxeessubba millisatenni uulla nooha miinju, safote latishshi, farcotenna adawu akatta lainohunni dagooma hasaawisatenni harunsatenni taashshate qaafo adhitanno gede amaalete mini miilla qeechansa fultanni afantanno. Uurrinshu komite qineessitanno gede gaamantino gumulsiisaano uurrinshuwanni harunsatenni taashshitanno gede loosanni keeshshino. Fushshinanni mixo dagate hasatto mereersitinota ikkase harunso assatenni keennanni keeshshinoonni. Keena calla ikkikkinni aantino 100 barrubba giddo amaddanno gede faasho leellishino; tini dancha hanafooti. Ikkollana seeda dirrara duunaminoha dagate qarra gatisannoha di ikkino.
Konnira fooliishsho nookkiha hashsha barra loosa hasiissannonke.kuni rosamino amaale mininni gotti yinoha dagate hasatto wonshate, gobbate mittimma sufisiisate, dagate keeraanchimma buuxisate widoonni worbimmate ayyaaninni loosa noosihu; gobbate mittimmaranna dagate keeraanchimmara aamama hasiissanno. kuni amaalete mininna ilamate yawooti yee ammaneemmo.
BAKKALCHO:- Oottonke xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Kiristiyan:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 4 , 2014 M.D
