Yaanna seedate. Rosanni hee’re mitte olluu mine shiima borra mootimmate baattanni heedhanno ama mini mule hose galate kaayyo afiroommo. Tini ama hawadu dayi kiiro xeenu iiminni baattote waa dirrisanna iseti ille hindiiddo gubbitanno. Hashsha goxxukkinni galtanno. Barra kayinni hashsha mine dhoose eino waa gobba qolte duntanni hossanno.
Mitto barra tini mancho elu ereerinose saante codhite lame qorqorrote qaafficho hidhite dagge soodo qaafficho sayisidhara ka’u wote xeenu guganna xadhitanno banqote gugeette maccansanni macciishshite kaa’late dagge egentinokki ga’labbote agarsiisaano yineemmeri mootimmate mine gatamara didandaatta yite qorqorrote qaaffichono adhite hattenne geerchonna dhukiweello ama ollaaho afamanno qorichu mine massite hosiissinota qaageemmo woyte gogu shorodhi yaannoe; afalchu be’e yaannoe.
Mootimma gali yite fajjitino mini akkalanno wote xeena dirrisanno wote gatamadha dandiinannikki yanna qaageemmo wote huluullo galtannae hee’reemmo.
Xa kayinni hattenne yannara ikkire baala erote eronni kiissanno yanna dagginoha labbanno. Duuchankawa danchummate loosi eeli geeshsha dirrirrino yee afoo wonshe coyi’rate kayinni didandeemmo. Heeshsho’ya dhaggenni sai diro IFDR xaphoomu ministirichi dr.Abiy Ahimed Hanafino danchummate loosinni dhikiweellu amuwi hindiiddo feyaantino.
Buxanete urchi hagiidhino. Isi faale hawaqidhinorino eeli geeshsha konne dancha assoote diriirsate wo’naaltino.
Hawadu eanno woyte,Gordu guganno woyte gashshoote maassidhanno dhukiweella kalaqantinota dihuluullameemmo. Wole widoonni kayinni “Hay magano diafitto” yitanni mi’lattannori kayinni kiirre difullannireeti. Sa’u lamalara Abiy Ahimed (Dr) massagaanote sokka sayisanni “ Xeenu gugi kiiro,hawadu dayi kiiro qaangannahenna maassi’nannahe hee’rate hasi’rittoro noohe dhukinni dhukiweellu minna gatamari” yaanni sokkasi saysino. Sokka calla sayse diagurinona Addis Ababu quchumira 23 dhuku noonsakki maate minna gatamarate looso faajje assino borrosi mini deerrinni.
Sai diro Rippaabilikaane gaardesinni ledo baca buxane hindiiddo fiinohu dr Abiy;tayxe kayinni xeenu dayikkinni hawadu eikkinni buxanete buxane minna gatamara hanafinoti xawoho. Quchumaho gashshootu mini mule heedhanno buxane la’’annonsahu noo daafira togoo kaayyo horonsidhanna la’nanni;baadiyyetena? Tinne dawaro ki’nenkura.
Buxanetenni dadda’litanno wolquwa hawado agarte buxane shaatenni,qaensanni billaallisatenni barshe assitanna la’nanni sa’nummo. Konne afoo wonshe coyi’rate sai diro Juntu Mayikaadiraho unuuna duubbe qantinokki marquulle hawadu giddo qocci assi; lekkate koatte wodhitinokki buxane amuwanna annuwa mittimmatenni hawadu giddo madaari. Hawadu bashsho sagalete hoonginni waajjinanniho.
Konnirano hude gargadhate danqale shaana iillishi’rate dodammanniho. Xa kayinni hawado agarre maa kayinsaraati yitanno bidhatto batidhino yanna daggino. Kayinnilla hawado hawado agarre buxanenna afibbeella qaensanni billaallisanna shaa gatteenna buxane latinsanni diro ikkanno yitanno hexxo nooe.
Poletiku hasatto kassi assi’rate wedella soqqamaanonno sokkote gumulsaano assinanni keeshshini; tenne yannara wedella lendanna geerru,amuwu,qaaqquullu kakkalantanno. Biilloonye adhannohu kayinni woleho. Konne huwata mayira xeertidheenna hawado hadado agare mundee xuuxate daanno bushu sheexaanira anga uyinanni? Wedellu baqqi yaa hasiissanno yanna tenneeti. Wedellu anga buxanete mine gatamartannota,Itophiya latissannota ikkito.
Hawado minese gatamarroonni ama xeenu guganno woyte maassidhannohe. Amate maasso uulla ubbannokkita ani naqaashete. Rumono hattonni. Konni daafira hawado hawado agarre dhukiweellate bidhatto ikka gatteenna maassote qodhonsa tirtanno gede kaayyo uyinonsa. Maganuno baxannohu konneeti.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Onkoleessa 4 , 2014 M.D