Mitte gobba e’’ote buenna miinju lophora kaima ikkitanno babbaxxitino handaarra mereerinni turizimete handaari mittoho. Turizime e’’o abbatenni aleenni daga dagate ledo mittoonsatenna qooxeessa egensiisate luphiima qeecha afidhino. Mitte daga wole dagaha budenna balchoomansa, hee’dhanno garanna qooxeessansa afate jawa kaa’lo assitanno. Dagate millimmono woyyaabbinota ikkitanno. Kuni ikka hoogiro kayinni duuchunku coyi mitte daganni calla bikkame gatanno; konninnino qooxeessu miinjunnino ikko millimmotenni bikkaminoha ikkanno. Anfinte gede kovid -19 kisse sa’inokki hajo no yiniro kaphineemmoha lawanno’’e. koroonu fayya taraawonni gufisantinonna gawajjantino handaarra mereerinni hodhishshu, dagate millimmo, owaante uyinanni uurrinshuwa, rosunna turizime qarunni kullannireeti. Kalqeno ikkito baalanti gobbate qooxeessubba tenne handaarranni lowohunni gawajjantanni afantannoha ikkanna tayixeha Fichee Cambalaallate ayyaanano mitte millimmo nookkiha mini giddo ayirrinse sa’noonni. Konninninni harunsite xaa yannara Hawaasi quchumirana qooxeessaho Turizimete millimmo noo deerranna koroonu fayya iillishshino xiiwo ma labbanno? yitanno hedo aana Sidaamu Qoqqowi Waga, Turizimenna Ispoortete biiro sooreessi kalaa Jaggo Agenyew ledo hasaawa assine aananno garinni shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Fichee Cambalaalla ayirrisate amanyootinna giddose amaddino balchoomi ma lawannoro kayinse hananfo?
Kalaa Jaggo:- Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daga diru soorro ayyaanaati. Ayyaanu hundinni hanafe amuraatesi agadhe iibbado qixxaaawonni ayirrisamanni dayino. Kuni doni ayirrisamanni keeshshe faajje woyi xawo fuli gedensaanni giddosi noo amado manchi beettira, saadatenna kalaqamu jirora dancha ikkinota Halantino Mangistuwa Rosu Sayinsetenna Budu Uurrinsha (UNESCO) addi addi xiinxallonni buuxxuhu gedensaanni jawimmasenni adhite borreessitino.
Kuni ikkasira albaanni donu gobbanke gutu jironna gutu donaati. IFDR donu agarooshshi biilloonyino umi’ya donaati yee, hattono budunna turizimete miinistereno dona’yaati yite adhitino garaati noohu. Konni daafira kuni doni Sidaaminni sa’’e gobbatenna kalqete dona ikkino.
BAKKALCHO:-Fichee kalqete dona ikkitanno gede assinori maati ?
KALAA Jaggo:- Umihunni manchi beetto mereersitino horo amaddinota ikkasenniiti. Lawishshaho; mittimma, hanqafaanchimma, baxillu, ayirrisama, keerenna araara giddose amaddinota ikkasenniiti.
Layinkihunni Fichee qooxeessu agarooshshe mereersitannohuraati. Xa hee’noommo 21ki sanira kalqe qooxeessu agarooshshira mageeshshi illacha uyite nooro anfanni he’noommo. Kalqe mitiinsitanni nooti diilallote gade soorro mannu oosono ikko kalaqama mageeshshi geeshsha waaddanni nooro anfanni hee’noommo. Fichee Cambalaallate yannara haqqe di dollanni. Tenne widoonni qooxeessu agarooshshira noose kaa’lo la’’a dandiineemmo.
Sayikki deerrinni saadateno illacha tunganni. Togo yinanni woyte Ficheete barra saada digorrinanni, billawu di kisannonsa;miteekke ayyaanu iillikkinni gorrineena mine gatino maala nafa gobba weeshshote koichi giddo gashshinanni. Kuni maa leellishanno lawihe? Saadate uyinanni ayirrinyeeti.. Gurchunni ko barra saadate boole uyinanni; kalote boole fincineenna ittanni hossanno, allaalaano nookkiwa yaate.
Wole widoonni kuni barri oosoteno fooliishshote barraati; saada di allaaltanno. Mine mine hadhanni ‘’Ayidde cambalaalla’’ yitanni buurisame ittanni hossanno. Konni daafira barru mannu oosora, saadatenna qooxeessu agarooshshira mageeshshi horo afi’rinohoro huwata dandiinanni. konni gobbaanni akkalunni haaru dirira sa’’ate xawishsha ikkinohuno Hulluuqu amanyooti Ficheete ayyaani giddo afamanno. Mitteenni hulluunqanni sa’inota hambe, gobbate dagoomunna maatete giddo kalaqaminore dancha ikkinokki coye badhera agurre alba hinge haaru latishshunna sewoote dirira sa’’ate hexxo malaate assine adhinanni. Hulluuqu mittu xiltira saga’late, budu godo’leno godo’late amanyoote giddosi hanqafino. Mittoreno callu gumula didandiinanni; mittimmatenniiti. Giddose nooti mitte mittenti ikkito mannu ledo kikkisiissannote.
Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsannihu ko garinni ikkirono tayixenna sa’’i diro kayinni koroonu fayya korkaatinni togoonni xawo fulle ayirrisa didandiinoonni. Ikkollana kayinni mininni maatetenni hanafanno ayyaana ikkasinni mine minenko amanyootisi butukikkinni hattono qorophotenni ayirrinsanni gede assine sa’noonni. Roorenkanni miidiyaho mashalaqqe aatenni, dagoomaho ficheete giddo noo balchooma leellishatenni ayirrinsoonni. Aantanno yannara kuni dhibbi ba’’eenna xawo fulle amanyootu fajjanno garinni ayirrinseemmo barra maganu abbanno yee hexxo asseemmo.
Xaphi asse kayisummoro konni giddonni gobbate kaa’lannori mayi hee’ranno yinummoro lawishshaho; mannu ledo giwamme hee’ne Fichee Cambalaalla ayirrisa didandiinanni. Co’o yiino wodaninniiti ayirrisa hasiissannohu. Konni daafira keere lallabbanno, araara dirrisate loossanno, minaannisenni giwante hadhino galte nafa heedhuro Ficheete barra minira dagganno, wolu korkaatinni maatesinni xeerti’re woyi baxxe hee’ranno minaanni hee’riro Fiixaari hawarro minisira daanno. Gobba gala difajjinanni. Xa ki’neno seera xiibbinoonni yaate……muushshiii…. ! Loosu korkaatinniiti.
Xa gobboomu araara yineemmo; gobbate gedeno jawa horo aanno balchoomaati. Budu balchoomanke lossa dandiinummoro roduuwu daga giddo noore dancha dancha amanyootta fushshanna lossa dandiiniro gobbate gatamarshiranna daga dagate ledo mittoonsate jawa kaa’lo assitanno yee hedeemmo. Xa kayinni sidaamu daga calla ikkitukkinni daganna dagoomu ledo ayirrinsoommo. Maganu kaa’leennanke tini daggino horro badhera higguro albillitte mitte mittenti amado butukkukkinni albillitte sunfeemmoha ikkanno.
BAKKALCHO:- Sai diri kawa kayinni koroonu vayirese korkaatinni faajje fula gatteenna ayyaana mine minenko ayirrinsanni gede assine sa’noonni; konni daafira ficheete amado agarsiinse sufisiisatenna dagganno ilamara sayisate hananfoonni loosi hee’ranno?
Kalaa Jaggo:- Xiinxallotenni irkinse dagganno ilamara sayisate loonsanni hee’noommo. Lawishshaho; Hawaasi Yuniversitera Sidaamu xiinxallo uurrinsha no. Ficheete ayyaana ayirrinsanni barra murtanno ayyaanto ma garinniiti beeddahetenna aganu ofollino gara la’e murtannohu yaannohu aana gordu sayinse xiinxallaano ledonna tenne uurrinsha ledo halamme loonsanni hee’noonni loosi no. Tini xiinxallo gumulo afidhuro ilamate luphiima horo uytanno yine hendanni. Budu geerri (ayyaanto) beeddaye seekkite la’e barra affanno. Hattono dirunna agannate ikkito afate egenno noonsa. Aganu giddo noota sajjoonta barrubba agananna tunsicho yite lamewa baddanno; barru giddo noota 24 sa’’aateno xiqqeessunni, lipheessunninna xueessunni badde babbaxxitino hayyonni kiirtanno. Lawishshaho;
Arrishsho umoo heedheenna Lalu e’’o
Barra qa’eessaho Lalu fulo
Hashshu taalo Me’u fulo
Lukkichu gananna Me’’u e’’o nna W.K.L…
Ledoteno lamalate giddo noo barrubba qarunni Qawaado, Qawaallanka, Dikkonna Deela yine bandanni; Fichee ayee woyte ayirrinsannihu qawaadu barraati; Cambalalla kayinni qawaallanku barra hossannotaati ayyaanto kultannohu. Tini baala baxxitino kalaqamu egennooti.Tenne baala kayisoommohuno Sidaamu annuwi xu’eessunni kayisse dirrate geeshsha kiirate egenno amaddinota leellishateeti. Kuri qolle xiinxallotenni irkinsiro mageeshsha dagganno ilamara saysa dandiinannironna tenne kalaqamu egenno lossa dandiinanni gede uurrinshate ledo halamatenni loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:-Fichee Cambalallanna wolootuno dirunni ayirrinsanni ayyaanna konni alba quchumahono ikko qoqqowoho Turizimete handaarira mageeshshi kaa’lo assitinno? Koroonu horro kawana kalaqantino foonqe hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Jaggo:- Konni alba batinye kaa’lo assite sa’ino. Kovid 19 tenni gawajjantino handaarra mereerinni Turizime mittete. Wolootuno hodhishshu, Ispoortetenna owaantete handaarra lowo geeshsha gawajjantinoreeti; turizimeno hattonni. Sa’u Cambalaallanni tayixete geeshsha mittu diri giddo qoqqowu garinni turizimete handaari aana luphiima mitiimma kalaqantino. Roore yannara e’annoti gobba giddo daa’’ataano ikkansanni lamente yannara jawa foonqe kalaqantino. Hattono wole gobbayidi gobbuwanninna wole qoqqowubbanni Fichee Cambalaalla ayirrisate batinye wosinnanna waajjuullu dagganno. Gobbayidi daa’’ataano bikkantino yannanni daa’’attanno daafira wodani gede milli yite daa’’atate mitii’mitanno. Konnira roore anga daa’’ataano e’annohu gobba giddonniiti. Konninnino quchuma turizimetenni baqqi assitanno; Hoteelete investmenteno jawaachishshanno. Xaphoomunni quchumu lophora budunna amma’note amado noonsa ayyaanna lowo qeecha afidhino.
Manchi beetti wodani gede milli yee gangalata dandiirooti miinju mittoo’manna lopho daggannohu. Kuni baalu bikkamannoha ikkanno woyte harunsite dagganno gawajjo di shiimate. Konni daafira maganu tenne horro badhera qole keere fushshannoke gede baalunku amma’nosinni huuccatto assa hasiissanno.
Daa’’ataano goshooshshannoti Fichee Cambalaalla calla di ikkitino. Hawaasi quchumiranna qooxeessaho ayirrinsanniri addi addiri amma’note amado noonsa ayyaanna heedhanno. Lawishshaho kayinsummoro; Hawaasi quchumira ayirrinsanniri diru Gebreeli, Cuu’’attote ayyaani, Masqalu ayyaani, Yirgaalamete Arsema ayirrinyu ayyaani, gobbate deerrinni waarra Beeteeli Hawaariyaatete amma’no harunsaano jawa kalqoomu konforaanse harinsanni. Kuri xawisummo baali gamba yee Hawaasanna qooxeessa egensiise sa’’anno. Gobba giddo turizimera kuri baalu qara ikkitubbaati; Lamalate gangalataho dagganno maate gobbaanni. Kuri baali turizimete handaarinna e’’o lophitanno gede assitinno handaarraati. Biirote deerrinni xiinxallo di assinoommo, kayinnilla budunna turizimete ministere xiinxallo assitinno; Hawaasino xiinxallote bisooti.assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni , konni alba handaarunni afi’nanni e’’onni mittu diri giddo xibbuunni 63 anga anje leeltino. Tini lowo lowo gawajjooti. Hoteella loosaasinensa geegiissate geeshsha iillitino. Tenne la’neemmo woyte owaantete handaarra lowo geeshsha gawajjantino. Xa kayinni hawaasi quchumira wirro kakkaooshshu leellanni no. Itophiyu pirimiyerliigeno kowiicho hadhanni nooha ikkasinni quchumaho 15 Hoteella tenne hajora amadantino. Wolootuno irkisaanote ledo amadaminohunni noo millimmonna ga’labbo danchate. Tini millimmo koroonu qorophishshi wodhonni gawajjantannokki gede beeddakko ikkitinorira tajete woraqata uyinoonnisa. Budunna tuizimete ministere lame lamala albaanni kovidi pirotokoole agadhite owaatansanni tajete woraqata uyitinonsana xaphi assine la’nummoro koroonu fayya turizimete handaari aana luphiima xiiwo kalaqqino.
BAKKALCHO:- Miteekkite xisso co’o yaa hooggeenna ko garinni sunfanniha ikkiro noo mitiimma dandiine turizimete handaarano sufisiisate biiro hiittoo uurrinsha amaddino?
Kalaa Jaggo :- Qoqqowu deerrinni mitto Hoteeletenna loojete maamara uurrinsoonni. Kuni maamari maaho kaa’lanno yinummoro; konni handaari aana bobbakkinorenna mootimma xaadinse buusa ikkine owaatate looso loosateeti. Kunino handaaraho bobbakkinori mootimmatenni afidhanno owaante yaano; liqoo woyi womaashshu irkonna addi addi horo ikkitara dandiitanno. Kore garunni afi’ra dandiitanno gede qoqqowuno haaro ikkasi garinni uurrinse loonsanni hee’noommo.
Woleno wirro baqqi assate mixooti; alba wodiidi qoqqowi hundaanni zoonete hee’neenna hananfoonninkanni; xa kayinni kawa qoqqowono abbinoommo. Xa koroonu pirotokoole agadhine wo’manta owaante garunni aa dandaate. Kuni kaajjado uurrinshaati; gumulama hoogiro kayinni qarrammeemmo. Xaa yannara la’nummoro hateellate noo millimmo danchate . danchate yinollana horonsiraanchu umisi qoropha hasiissannosi. Xeertinye agadha, maaske wodhinokkihu hoteele e’’annokki gedeeti wodho hajajjannohu. Owaante uytanno uurrinshuwa halante loossanno loosooti. Fayyimmate ogeeyyenna hajo la’annonsa baali ninke biirono lede kaajjinshe loonsanni hee’noommo. Dagoomaho mashalaqqe aatenni baqqi assateni gumulsitanno wolqa uurrinse loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:-Fichee Cambalaallate ayyaani mini giddo ayirrisama koroonu qorophonni ledote horo heedhannose yine hendanni?
Kalaa Jaggo:- Fichee Cambalaallate ayyaani ayirrisama hanafannohu mininniiti; mine ayirrinseeti xawo(gudumaale) fullannihu. Minaanni minisi maate ledo ayirrisanno. Mine ayirrisa geerrunni woyi mootimmatenni lallamboonnita ikkitukkinni mininni hananfe gudumaale fullannihuraati. Lawishshaho; Hulluuqu amanyoote harinsannihu maatete deerrinniiti. Shaafeeta mitteenni itate amanyoote gumullannihu mine maatete ledooti. Ooso ‘’Ayidde cambalaalla’’ yitanni minunni mine doyitannohu maatete deerrinniiti. Konni daafira tini mine mine ayirrisa tenne baala qaagiissitanno yee hedeemmo. Ayyaanu xawoho ayirrinsanniha jawa ayyaana ikkasinni lawa hoogara dandaanno; mitto widoonni horosi tenneeti. Togoonni mini giddo ayirrisa togoo ikkito lainokkihura kaayyo uyitanno.
Konni alba budu ledo amadaminohunni sorino laooshshi xawado ikkitinokki huwanyo noonkanni. Lawishshaho; quchumaho ilante lophitinori tenne baala afa hooggara dandiitanno. Kuni baalu harinshotenni taalanni dayino. Uddi’rate, saga’latenna la’’ooshshu aana soorro (woyyaambe) daggino.
BAKKALCHO:- Muli dirri kawa yaano sa’u 3-4 dirra kawa baxxitino soorronna kakka’’ooshshu leellanni dayinota huwantanni hee’noonni. konnira korkaatu maati? Hattono tenne dagginota la’’ooshshu woyyaambe luphi assate ayeoowiinni mayi agaramanno?
Kalaa Jaggo:- Umihunni tenne aana eeli geeshsha dirrine woraddatenna olluubbate loonsoonni. Geerru fulte rosiissino, amaaltino. Kuni mitto loosooti. Layinkihunni UNESCO te borreessamasenna kalqete jironna dona ikkase roore illacha uyinanni gede assitino. Korkaatuno; UNESCO te egensiinsanni, budunna turizimete ministere hajo la’annosete, Ifedr donu agarooshshi biilloonyino hajo la’annosi, sidaamu daga isenni donu ayiddeeti. Sidaamu qoqqowino dagatenni adhino yawo annimmatenni loosannoha ikkanno. Tini loossa loosantinohuraati wedellu giddo noo kakkaooshshi lexxanni dayinohu. Wedellu annuwinsanni adhitino bude sufisiisate noonsa kakka’’ooshshi danchaho.
Amma’note ledo amadaminohunni noo hajo la’nummoro huwanyootunna egennote hajooti ikkannohu. Amma’nonna bude hiitto assineeti mitteeni harisa dandiinannihu ? yaannoha seekkine afa hasiissanno. Mitte hinge sammi yine ka’ne budu ba’’ona yinanni. Budu giddo hunnannikkihu danchu balchoomi no. korkaatuno bude afidhinokki daga dino. Mittu mittunkuno umisi amanyoote afi’rino. Konneno qolle amma’note ledo kiphamannokki garinni harisa dandiinanni. duuchunku budi amma’note ledo kiphamanno yaa di dandiinanni. budunna amma’no maati yaannoha buuxate xawado egennonna huwanyoote xa’manno. Ani umi’ya garinni tenne hajo seekkine buuxate huwatatenna afate yanna adhanno yee ammaneemmo. Tenne aana amma’note annuwinna budu geerri ledo loonsoonniri no; mannuno huwatanni dayino daafira togoo looso kaajjinshe sunfeemmo. Konninni wedellu giddo danchu kakka’’ooshshi kalaqamino. Budunna turizimete biiro gede calla ikkikkinni ministerete loosu mini, budu agarooshshi biilloonyi mittimmatenna daga dona agarate hajo la’annonsareeti. Konne dona agarte dagganno ilamara sayisate yawo noonsa. Konni daafira mitte daga ayimma xawishsha ikkino dona agarate yawo tungoonni uurrinsha jawa qeecha afidhino. Jajjabba rosu uurrinshuwa, mittu mittunku manchi, sidaamu daga mitteenni qineessine hara hasiissanno. Tungoonni yawo garinni ninke uminke qeecha folate loonsanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Jeefote sayisatto sokka heedhuro
Kalaa Jaggo:- Sidaamu daganna wo’manta Itophiyu daga hawalle Sidaamu daga diru soorro Fiche Cambalaallate ayyaanira keerunni iillishi’ne yaate baxeemmo. Tini xisso ba’eenna alba rosamino garinni ayirrinseemmo yanna maganu abbanno gede halcho’yaati. Woluno mittu mittunku tenne fayyanni umosinna woloota agarate hasiissanno qoropho assa hasiissannosita qaagiissate hasireemmo.
BAKKALCHO:- Xa’monkera dawaro uyitanni ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Jaggo:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
