Rosu mittu dagoomino ikko kalqe egennotenni bilchaattannonna wolaphitanno gede qeechisi luphiimaho. Konnirano roorenkanni jajjabba rosu uurrinshuwa uytanno egennonna hayyonni aleenni duucha handaarranni assitanno xiinxallonni baca qarrubba tirantanno. Deerru deerrunkunni rumuxxite keeshshitino qarrubba xiinxallotenni afi’noonni gumi kaiminni tirranni dagoomano gobbano woyyeessinanni. Konni garinniiti egenno hala’litanna; egennaammu uminsanni sa’e dagoomanna gobbansano kalqeno lossitannohu.
Techoohu wosinchu gafinkerano gobbankera afantannori jajjabba xiinxallote uurrinshuwa mereerinni mitte ikkitino Hawaasi yuniversitera babbaxxitino handaarranni harinsanni hee’noonniha xiinxallote loossanna baxxinohunni dagoomitte handaarra xiinxallonna latishshi loossa Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana lainohunni yuniversitete afuu rosiisaanchonna xiinxallaancho hattono Yuniversitete Dagate xaadooshshi dayrektericha ikkinohu Kaa’laanchu Pirofeeser Maatoos Wo/goorgisihu ledo Bakkalcho Gaazeexi qixxaawo kifile keeshsho assitino.
Tayxeha Fichee Cambalaallate ayyana ayirrisate amanyootenna uurrinshate loossa lainohunni labbanno hajubba wosinchinke kaysino babbaxxitino hedo aananno garinni qixxeessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Hawaasi yuniversite rosanna rosiisate; hattono xiinaxallotenni dagoomitte owaante aatenna ha’nura egenno lossate ragaanni loossanni noo gara hiittoonni xawosatto?
Ka/P Maatoos:– Hiittenne qooxeessuwarano afantanno yuniversitubbante gede Hawaasi yuniversiteno xaphooma rosanna rosiisate loossa ledo gobbanke budinna balchoomi hornyubba dagoomunniwa shinqe la’’atenninna xiinxallotenni irkisatenna lossate ragaanni dagoomu ledo shinqanni hala’lado xiinxallote loossa loonsanni hee’noonni. Konni ragaanni hala’lado mixo fushshatenni hala’lado millimillo assinanniiti xiinxallote loossa loonsanni hee’noonnihu.
Yuniversite gobbankera afantanno yuniversitubba mereerinni xiinxallote yuniversitubba yine bandoonniri giddonni mitte ikkitanna umihunni dagoomittete owaante ragaanni babbaxxitino qajeelshubbanni dagoomaho huwanyoote kalaqatenninna kakkaysatenni; xiinxallotenna tekinoloojete deerrinni reekkate ragaannino budunna balchoomubbatenni ledo xaaddannoreno tekinoloojetenni irkisatenna reekkate; tekinoloojetenni afi’noonni gummano budu hornyubbanni ledo xaadisatenni dagooma horaameeyye assateno yuniversite jawa illacha tugge loossanni afantanno.
Wogate xiinxallo assate ragaannino “Sidaamu Xiinxallote Uurrinsha’’ yine uurrinsoonni. Su’munni “Sidaamu Xiinxallote Uurrinsha’’ yino ikkinnina xaphooma gobbate giddo ha’nura egenno aana illacha assatenni xiinxallote loossa loonsanni uurrinshaati. Tenne uurrinsha giddo babbaxxitinota budunnna dagoomitte hornyubba lainohunni baxxinohunni sai dirinni hanafe hala’lado xiinxallooti assinanni hee’noonnihu.
Konni ragaannino Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaana ikkinohu Fichee Cambalaallate ayyaana ikkasinni amadisiisante ka’annota baca dagoomitte
hornyubba; miinjunna poletiku horora ikkitanno hornyubba lainohunnino hala’ladunni xiinxallo assinanni hee’noonni. Fichee Cambalaallate ayyaani ledo amadisiisaminohunnino babbaxxitino hasaawu bare qixxeessatenni addi addi hedubba gamba assatenni xiinxallote loossara ikkanno gede assinanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qooxeessaho woloottano dagoomunniha amammandanninna amammandannikki donna ikkinore xiinxallate, lossatenna egensiisate loossa lainohunni ledotenni loonsanni hee’noonni gara xawisinke.
K/P Maatoos:- Gobbankera duuchante qooxeessuwara bi’re birqiiqinni kayse dagoomu adhe daynori baca amammandanninna amammandannikki donna no. Konniichono Sidaamu qoqqowiranna qooxeessaho haammatu budinna balchoomubba xawissannori amammandanninna amammandannikki donna no. Kuri mereerinnino Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaana ikkitinoti Fichee kullannite. Woluno budu gashshootenna gumulo aate dandiissiisannohu ‘’Affini’’ amanyooti no. “Affini”Mite gaancuwa ka’eenna qarrubba kalaqantannokki gede taashsate; araara dirrisate; daanyinate uynanni amanyooti no. “Affini” hundinni hanafe budunni gaancenna kipho tirate araara dirrisate geerru budunni gashshanni dayno balchoomaati. Konni aana jawa xiinxallo assa hasiissanno hajooti. Konni ragaannino hala’ladunni xiinxallo assinanni roorenkanni egensiisate loossa loonsanni hee’noonni. Kuni gashshootu amanyooti amadino hornyubba kaiminni gobbanke dagoominnino sae woloottahono ikka dandaannohura balchoomasi amadino garinni egensiisate xiinxallo assinanniiti hee’noonnihu.
Xaa yannarano konni handaarinni xiinxallote loosinni illacha assine loonsanni hee’noonnihura kuni Sidaamunnihu daanyinatu/yooaanchimmate/ budu gashshooti amanyooti dagoomaho
mageeshshi horo afi’rinohoro bande leellishatenna amadino balchommi garinni bowirsine sufisa hasiissannohuranna; konni ragaannino xaa geeshsha konne budu gashshooti amanyoote bowirsa hoogate kaima ikkitino xe’nenna foonqeno hiikkuriitiro badate xiinxallo assinanniiti hee’noonnihu. Woluno qooxeessinkera amammandanni donna yinanniri baca afantanno. Qooxeessu hala’ladu dubbinnino afaminoho. Lagganna garbuno no. Yuniversite babbaxxitino hallanyu uurrinshuwanna maamarra ledo qinaawatenni babbaxxitino loossa loossanno.
Bakkalcho:- Itophiyu gobbankera dagoomunnihu gutu hornyubba noota lossatenni dagooma horaameeyye assate yuniversite hiittoonni loossanni no?
Ka/Pro Maatoos:- Tini hajo lowonta hasiissannota ikkasennino yuniversite jawa illacha tugge xiinxallote loossa loossanni noo handaaraati. Gobbankera xaa yannara noo akata la’neemmo woyte babbaxxitino basera babbaxxitino qarrubba ka’anoti xawoho. Konni ragaanni wolootta yuniversitubbano hala’ladda loossa loossanni noota ammaneemmo. Lawishshahono Hawaasi yuniversiteno wedella qajeelshatenni looso hoogginore ikkitannokkinna looso kalaqqe loossannore ikkitanno gede dandaami garinni irkisatenni; loossate ikkannonsareno shiqishatenni irko assinanni harinsho no. Qoqqowu mootimma ledo halamatennino looso hoogginorenna doogimaroho galtanno wedella gamba assine qajeelsha aatenni looso kalaqqe loossanno gede assatenninna loossa hanafate dandiissiissannonsare irkisatenni loosu giddora eessate loossa loonsanniiti hee’noonnihu.
Qooxeessaho noohu danchu amanyootinna balchoomi garunni agaramanno gede assateno yuniversite umisenni mixidhe loossanno loossa noo gedeenni heedheennanni kayinni, xaa yannarano dagooma horaameeyye assitanno handaarra lainohunni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Roorenkanni qooxeessaho aja dume qajelshanna irkisa; wedellu looso hoogginore ikkitukkinni loossa kalaqqe loossannore ikkitanno gede qajeelshunni buqqeensa soorranna laooshshu soorro abbitanno gede assate loonsanni hee’noonni. Rosu ragaannino danchu amanyootinna balchoomi agaramino garinni sufanno gede bilchaata rosiisaano qajeelshinanni ilama egennotenninna danchu amanyootinni quxxannore assinanni kaajjado roso uynanni harinshooti noohu. Rosino manchi gobbasirano ikko dagasira elannoreeti loosannohu. Konnirano qansootaho dhukansa dhaabbachishshanno qajeelshuwa duuchu handaarinni xaa yannara uynanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Tini yanna tayxeha Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaana ayirrinsanni hee’noonnita ikkase ledo amadisiisaminohunni yuniversitete deerrinni ayirrisa yuniversitete dagoomira noose horonna kalaqqanno mittimma; hattono woloottaho egensiisate hasi’noonni balchooma hiittoonni xawisatto?
Ka/Pro Maatoos:- Tayxeha Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsanniiti hee’noonnihu. Konne naaxxisanno budenna balchooma giddosi amadino ayyaana yuniversitete deerrinni ayirrisa yuniversitete dagoomira jawa horo afi’rinoho. Fichee Cambalaallate ayyaani akkalu dirinni haaru dirira sa’’ate amanyoote calla ikkikkinni giddose baca balchooma amaddinota ikkasenni bire hundinni kayse Sidaamu manni ayyaanu balchoomasi agarranni garinni ayirrisanni; agare xaa ilamara ragisinota ikkasenni, kuri balchoomubba garunni bowirsine xaphooma yuniversitete dagoomira leellisha hasiissanno. Fichee Cambalaallate ayyaani baxillunniha, mittimmanniha, araarunniha, mimmitu ledo kaa’lamanniha hattono kalaqamu baalunkura jawa ayirrinye uynanni balchooma giddose amaddinota ikkasenni babbaxxino garinni konne budenna balchooma dagoomaho egensiisa hasiissanno.
Ayyaana ayirrinsanni yanna iilasera albaanni lame sase yannara babbaxxitino qixxawubbanna hasaawu bare qixxeessatenni babbaxxitino dagoomu bissa beeqqitannonna duucha hedubba kayissanno gede assatenni Fichee Camabaallate hornyubba bowirsatenni dagoomaho leellishatenni; hattono dagooma kakkayisatenni huwantoote kalaqate loossa loonsanni sa’noonni.
Yuniversite yaa gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara afamanno dagoominni fulte daggino rosaanonna loosaasine hattono xaphooma yuniversitete dagoomi noo uurrinsha ikkasenni tini rossino wolqa rosonsanna qajeelshansa guddu gedensaanni gobbate giddo babbaxxitino qooxeessuwara hadhe loossanno yannarano gobbankeha gutu hornya ikkinore affenna xiinxallite mittimma, baxillenna mimmitu ledo ayirrisammenna baxamme hee’nanni gara rosiisatenna Fichee Cambalaalla giddose amaddino balchoominna hornyubbanni wolootu qooxeessuwarano dancha lawishsha ikkitanno gede dandiissiisate hedo noo daafira konni ragaanni hala’ladda loossa loossara agarranni daafiraati konne balchooma affanno gede assinannihu.
Ikkinohurano, kuni Fichee Cambalaallate ayyaani yuniversitete deerrinni ayirrisamasi dagoomu mittimma, baxille, araaru amanyootenna lawinore giddose amaddinohura dagoomu mittimma kaajjishshanno; baxille leddanno; mimmitu ledo baxammenna sumuu yine hee’nanni gara rosiissanno; manchi beetto ikkine mimmitoho agurina wolootta kalqamirano hiittoonni jawa ayirrinye aa hasiissannonkere ikkinoommotano Fichee Cambalaalla bacare rosiissannote. Yuniversitete deerrinni ayirrisamaseno uurrinshate dagoomi mittimmanna baxille kaajjishshanno yine ammannanni. Ayyaana uurrinshate deerrinni ayirrisa yuniversitete dagoomira roorenkanni mittimma, baxille rosiisate, danchummate loossa loosate; gobbate elannore kalaqatenna loosate jawa horo afidhino.
Bakkalcho:- Fichee Cambalaalla giddose amaddino balchoominna hornyuwa kaiminni ‘’UNESCO’’te borreessamate dandiitinote; albillichono ledotenni xiinxallo assinanni lendanniri hee’rannori may no?
Ka/Pro. Maatoos:- Fichee Cambalaalla giddose kalqete ikkitannota baca hornyubba amadasenniiti xiinxallo assine bandeenna halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara manchi beetto riqibbinota amammandannikki kalqete dona ikkite borreessamate dandiitinohu. Kuni ayyaani kalqete dona ikke borreessamino yine calla agurranniha dikkino; albillichono ledotenni xiinxallo assinannirinna garunni awuuntanni agarooshshe assinanniri no. miteege kalqete dona ikkite borreessantino yine lawashshi assine agurrannirenna deammannire dikkino. Bi’re hundinni kayse amadisiisame dayno balchoomanna hornyubba garunni agara, ayirrisa, awuutanna, karsiisamikkinni sufisa agarranni. Kalqete dona assite borreessitu uurrinshano hasidhannohu garunni agaramannonna ayirrisamanno gede ikkinohura konni garinni sufisate ledote xiinxallo hasiissanno. Yuniversiteno konni ragaanni dagoomunna hajo la’annonsa bissa ledo halamatenni tenne ha’nura woga garunni agarre aantanno ilamara ragisiisate agarrannise qeecha fultannoha aantanno ilamano roorenkanni latisanna bowirsa dandiitanno garinni loonsanni.
Bakkalcho:- Dagoomu mereero ka’anno gaance tiratenna araara dirrisate budu geerri lowontanni qeecha afidhinoreetina qooxeessaho keerunna ga’labbo teessanno gede assate yuniversite qooxeessaho afantannori gobbate geerri ledo loosate noose xaadooshshe hiittoonni xawisatto?
Ka/Pro Maatoos:- Gobbate keerinna ga’labbora budu woy gobbate geerru lowonta qeecha afidhinore ikkansa yuniversitenke seekkite huwattanno;ledonsano loossanni afantanno. Konni ragaanni gobbate geerrira jawa baychonna ayirrinye aatenni babbaxxtino qixxaawubba heedhuro beeqqaano assatenni; lawishshahono ha’nura ikkitinota gobbate giddo egenno lainohunni xiinxallo assinanninna hedubba gamba assinanni yannara noonsa egenno beekkannonna qeechansa fultanno gede koyinsanna dagooma kakkayissannonna dagoomu giddo hundinni amadisiisante daggino egenno xawissannonna sayissanno bissa ikkansanni gobboomitte hajubba aana ledonsa hasaawa assinanniri no.
Lawishshahono sa’u muli yannara lame doychora budu xagga lainohunni budu geerri ledo hasaawa assine sa’noonni. Gobbate woy budu geerra beeqqaano assa duuchunkurira afidhino horo jawa ikkitinotaati ammannannihu. Konnirano gobbate geerri lowo egenno afidhinorenna insawiinni bacare huwatanna egenna dandiinanni gede assitannoreeti; egennote, dhaggete, babbaxxtino budinna balchoomubba bue ikkitinohura annimmatenni beeqqaano ikkitanno gede assinanniiti loonseemmohu.
Wole widoonnino la’nummoro Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaana ikkino Fichee Cambalaallate ayyaani amadino balchoomubba giddonnino mittimma, baxillu, mimmitu ledo sumuu yaa, araaru, mimmitu ledo kaa’lama labbinori qooxeessahonna gobbate keerinna ga’labbora jawa qeecha afidhinote. Kuri hornyunna bire hundinni amadisiisante dagge yannaasincho ikkino budinni karsiisamikkinni xaa ilamara sa’’anno gede assitinore albi annuwanna amuwa ayirrisa insawiinni lowo egenno adha hasiissanno. Konninnino wedellu woy aja dume dagoominke giddo jajjabba ayirrisanna macciishshatenni afidhanno egennonna naaxxisanno bude seekkite huwatte insano agarranninsa qeecha fultanno gede assateno gobbate geerrira yawo noonsa daafira konni ragaannino yuniversitenke la’annonsa bissa la’annonsa yawo fultanno gede assate loosono illachishshe loossanniiti afantannohu.
Hawaasi Yuniversite babbaxxitinota xiinxallotenna dagoomitte handaarubba loossa loossanno yannara gobbate geerra beeqqaano assitanno. Yuniversite egenno uytanno; egenno sayissanno; egenno qodhisiissanno; geerru kayinni noonsaha budillaanchono egenno amaaletennino, seejjotennino, ha’nura egennooti uytannohu. Dagoomu giddo macciishshantannonna ayirrisantanno bissa ikkansannino baca handaarranni agarranninsa qeecha fultanno garinni beqqaano assinanni; irko assinanni gutunni amaalammanni loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Hawaasi Yuniversite xaa yannara baxxinohunni illachishshe loossanni noo handaari hiikkonneeti?
Ka/Pro. Maatoos:- Xaphoomunni yuniversite xiinxallote yuniversite ikkasenni duuchunku handaarinni xiinxallote loossaraati jawa illacha tunge loonsanni hee’noonnihu. Xiinxallote loossa loonsanni woyteno tekinolojete reekko deerrinni hala’ladda loossaati gumullannihu. Konnirano illachu xiinxallote aanaati. Baxxinohunnino giwirinnu handaarinni tekinolojete reekko abbate hala’ladda loossa loonsanni hee’noonni. Wole ragaannino tekinolojete, fayyimmate, dagoomitte hornyubbanna kalaqamu sayinse handaarinnino hattonni amadisiisantino handaarra dagoomahonna gobbate lowo horo nooseta ikkasenni xiinxallote loossa loosatenni xiinxallote gumma kaiminni agarranni yawo fulateeti illacha tungoonnihu. Babbaxxitino handaarranni qooxeessu dagoomira huwanyoote kalaqatenna xiinxallo asatennino dagoomahonna gobbate elannore fushshate dagoomu ledo halamme loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Yuniversite assitanno xiinxallonni Hawaasi garbi daafamannokkinna hasiissanno horo uytanno gede qeechase hiittoonni fultanni afantanno yaatto?
Ka/Pro. Maatoos:- Hawaasi garbi quchumu giddo afamannoha ikkasinni hattono baca daa’’ataano goshooshannohanna quchumu daa’’attote mereersha ikkanno gede assinoha ikkinohura garbu way daafamannokkinna giddosi afantannoti kalaqamu kalaqamu jiro gawajjantannokki assate addi addi hallanyu hattono mootimmate bissa ledo qinaawatenni pirojekte qixxeessinanni xiinxallotenna tekinolojete reekko loossa loonsanni hee’noonni.
Garbu lolahu hayishshe massino sabbinni wo’mannokkinna daafamannokki gede gargarate albaannino haammata loossa loonsanni dangoonni. Muli yanna kawano ‘’Simx Sheleqo Hayqochi Gashshoote’’ yaamantanno uurrinsha ledo qinaawatenni hala’lado xiinxallo assatenni garbu daafamannokkinna garunni agarreenna hasiissanno horo aa dandaanno garinni latisate loossa loonsanni hee’noonni. Albillichono yuniversite konni handaarinni lowo loossa loossanni suffannoha ikkanno.
Bakkalcho:- Uurrinsha rosanna rosiisate loosira injiitinota assate loonsoonni loossa lainohunni loonsoonnire xawisinke.
Ka/Pro. Maatoos:- Yuniversite rosanna rosiisate loosi aana calla illachishshinota dikkitino. Rosu uurrinshuwara rosanna rosiisate loosi gumaamo ikka dandaannohu uurrinshuwate hoowenna qooxeessuwa biifadonna injiitinota ikkiturooti. Yuniversitete hoowenna qooxeessa rosaanotenna rosiisaanote hattono xaphooma yuniversitete dagoomira biifadonna injiitinota assate lowo loossa loonsoonni. Biifadonna injiitino basera harinsannihu rosanna rosiisate loosi gumaamo assanno. Xaa yannara Hawaasi yuniversite hoowe amadooshshi kalaqamu agarooshshirano jawa irko afi’rinoho yine ammannanni daafiraati pirojekte qixxeessine hoowe biifinsoonnihu.
Bakkalcho:- Tayxeha Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsanni hee’noonni yanna ikkase ledo amadisiisaminohunni ayyaana ayirrisannori baalaho saysa hasi’ratto sokka noohero.
Ka/Pro Maatoos:- Fichee Cambalaallate ayyaani mannunna saadatennino sae kalaqama baalaho jawa ayirrinye uynanni ayyaanaati. Kalaqamu agarooshshirano jawa qeecha afi’rinoho. Araarunniho, mittimmannoho, baxillunniho, mimmitu ledo sumuu yine hee’nanniho. Konnirano ledotenni xiinxallo assinanni roorenkanni kalqe affanno gede assinanniri gatinori no; yuniversitenkeno konni ragaanni albillicho illachishshe loossannori hee’ranno. Tayxe dirinni ayirrinsanni hee’noommo ayyaanino akkalu dirinni haaru dirira sa’neemmoha ikkasinni qooxeessinkera calla ikkikkinni gobbankerannna kalqenkerano keeraate dirrisannohanna dachummatenni mimmitu ledo baxammenna ayirrisamme he’neemmoha ikkonke yaate baxeemmo. Xaa yannara hembeelantanni noo kalqenke Fichee Cambalaalla giddose amaddino hornyuwanni bacare rossannoho yee ammaneemmo. Gobbankerano keeru dirrannoha, altenna atootunniha, mimmitoho danchare hendeemmoha, mittimmanniha ikkannonke gede halcheemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
K/P Maatoos:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 27, 2014 M.D
