Techo bareedda Ejjeettote barraati. Annuwinkenna Akaakkanke gobba gatisse kaajjishate mundeensa duntu;miqqansa kakkaltu; Itophiya yinanni gobba ninkera sayisse uyitu!
Hakkawaro xaaleenu horrankera e’’i yannara,hakkawaro tekinoloojetenni irkisantino mashalaqqenna olu uduunni noonkekki yannara;hamaxxotenna wonqotenni hattono faraddatenni lekkate koatte nookkiha olante diina saalfachishshu;gobbanke ayirrisiisse waajjinannita assitu. Techo hakko barri qaaggooti. Barru bareeddanke qaangeemmoho.
Eenni;techo ninke woxxinoonninke ilamaati;kakkalantannonkeri kakkalante waajjuullu kadannonkekki gede assitinonke. Barra ayirrinseemmo wote insa qaaga calla ikkikkinni mayra kakkalantunkero qaanganni giddoyidinke baxilli mayra shoshshoggiro qaaga busullete.
Insa kakkalante techora iillishshe kaajjishshino gobba Itophiya,techo gobbaydi diinnna waajjitannonkenna ayirrissannonke yannara ; giddo giddo mimmito itammanna annuwinkenna akaakkanke lubbo noowa fooliishshidhannokki gede assinanni diinnate faro fannanni hee’noommo.
“Ittannori Sumuu Yaa Hooga Itantannorira tolanno” yaanno maammaashshu. Eenni;ninke sumuu yaa hooga hasi’noommore hoogissannonketa huwata hasiissanno. Abbayi haaroo’mate kofatto qeelletenni gumulleemmora shiima yanna gatte heedheenna mimmitonke itama waaga baatisiissannonke. Diinaho sayisse uyitannonke. Itophiyu jiroo’miteenna la’neemmo faasho albankeenni calaaltinota huwattino gobbaydi gobbuwa egemmara soossoorino moyichi gede egemmitankera soossoortenna afoo fante agarte noonke. Konniraatiwe ittaari sumiimme hoogguro itantaarira tolu injaanno yoommohu.
Annuwinke miqicho kakkaltino;ninke kayinni miqichonke kakkala hasiissukkinni gobba gatinseemmo doogo anganke no. wole doogo injaa hoogginonsari tenne lamala giddo amma’’note widoonni higge poletiku gooro fultanni nooha labbanno. Afibbeelu kayinni xaano kakkalantanni afantanno.
Wole doogo cufanteenna amma’note widoonni daggino;huuccattote mine giiratenni,quraananna qullaawa maxaafa giiratenni Itophiyu daga cinca gudisiisannorinni daggino. Konne assitanni noori bikkantino poletikunna biilloonyu hasattonsa kassi assi’rate goodhinore ikkansa daga mayira de’’antuyya?
Annuwinke kakkalantu gede techo ninke kakkalama dihasiissanno. Busulle,bilchaantenna yayyo ikkinniina. Tenne amandoommo lamala giddo Isilaamu amma’no Addis Ababahu kumbuulte huucci’ratenna qoorre tidhate amanyoote harissara fultino amma’note harunsaano aana canco kaysate wo’naalloonni. Konni cancinni manaado gawajjo jajju aana iilliturono lubbote aana kayinni gawajjo iillitukkiinni sa’ino. Adda coyi’rate hakko barri gaance uurritanno gede polisetenna Federaalete polise calliinsa gargartoommero kipho iibbabbitanno ikkinniina taxi yitannoha dilawannoe. Tenne yeemmo woyte ga’labbote bissa assitino sharro woffi asse dikkino. Daga,wedellunna meentu gaance kayissanno bissa hay yaate uddanonsa baattote aana diriirsite yee’’e yitanna la’’a’yanni hagiirru macciishshaminoe.
Xa hasiissannonke ilama urdetenni diina shorritannore ikkikkinni, araaraho dodantannore,yee’e yitannore,gibbonna giwansho tiyyidhe gibbannore callaati.
Xa gobba gowantannohu keeru gaadaanoonniiti. Adda coyi’rate mine minenke keeru gaadaano noota tenne lamala giddo huwantoommo. Amma’note qarrante gaance kayissannore labbannori poletiku hasatto noonsari soqqamaanooti. Gaance kayissannori bikkantinoreeti. Gawajjantaati kayinni duucha Itophiyu dagaati.
Xa bilchaantenna busulle hasiissanno. Dagate qarrantinore labbe moorunninna mussinnunni shorrantannori, biilloonyu aana keeshshitu waro mitto latishshano loossinokkiri techo dagate giddo e’e amma’notenna gosate giddo balba’late dodantanni beebbaataamma gudisiissanno. Konni ka’a ikkinonsa yino! Gobba gowate mimmito halama woyyitanno.
Xa yanna dihattoote. Busula hasiissanno. Beebbaataamu reyaanna wolootu biilloonyu aana fultanno yanna ikkito. Hundi Bareedda Gobba Mundeensanninna Miqqansanni Kaajjishshu;Xaarina? Yaannohura ;busullet enni,shaqqillunni,latishshaho dodatenninna mooraano reqecci assatenni ikko.
Itophiyu daganna dagoomu mimmito hanqafame hee’ranni dayno. Amma’nono babbaxxitanno;kayinnilla Itophiya kisara daanno diinira faro difantanno. Techo ayirrinsannihu bareeddatenna hundi ejjeetto barri Itophiya diigamatenni gatisinoho.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Dotteessa 27, 2014 M.D
