Haaru diri haaro buqqeenni,haaro ajuujanni akkala diro akkala hedoo ledo waamme sa’nanniho. haaru diri haaro hexxo abbanno. Bashsho anje hee’re Itophiyu barru kiiro garinni Wocawaaro mitto ikkate alba hige hee’reenna fooqa again giddo ontenka/leenka barra biso iibballichote hayishshi’neemmo gede maatenke hajajjannonketa qaageemmo. Maatiro buuxano hoogummoro waa calbi’ra tashshi assitannoe daafira Fooqa again daannota quqquxamatenni agadheemmo.
Fichee Cambalaallate ayyaanano hattonni quqquxamanni agadheemmo gede assannoeri hee’riro mine mine tunqanni “Ayidde Cambalaalla” yinanni inteemmo buurisameeti;afi’neemmo wolaphooti; uddi’neemmo haaro budu uddano qaageemmo. Kuni baalu hagiirre uddisiisannanke haaro diro daanno gede hexxineemmokkiri nooha dilawannoe.
Sidaamu daga haaru diri Soorro ayyaana lallambanni qara ayyaana ikkinohu Fichee Cambalaalla, haaro hedora umonke qixxeessineemmo,lophonke harinshora qaalenke haaroonsine jiroo’mineemmonna mimmitu ledo halamme mittimmanke leellinshaammoha ikka hasiissanno.
Anfintenni gede gobbanke sa’u dirra giddo babbaxxino kalaqamunna mannu abbino qarrinni hembeelantanni sa’inoti qaangannite. Sa’u lame dirrara koroonu fayya korinni fiche Cambalaalla Sooreessu gudumaalira ayirrinsikkinni sa’noonni. UNSCO borreessitino doni fayyate korkaatinni gudumaaleho ayirrikkinni mine mine ayirrinsanni gede assinoti qaangannite. Tayxe kaaliiqi wolqanni gudumaalu fa’namino. Kaaliiqi gobba hurse urde ola gargare techoora iillishinonke daafira galantanni.
Ficheete ayyaani baxillunniha,kalaqama ayirrinsannihanna araarunniha ikkasi kalqete dona ikke maareekkamanno gede assinori mereerinni kullanni hornyuwaati. Konne hornyuwa agara kayinni ayyaanu ha’nurimma noonsa Sidaamu daga lede baalunku Itophiyu dagaha ikkanno. Konni tunceenyinni sayinsummo lamu diri rigidinonke qarrunna shettotenni huxxantino buqqeenke dancha hexxonna mixonni hayishine,shaanu midaano fushshine sherkunniti e’anno gede waalcho fana hasiissanno.
Haaru dirinni haaroo mixo,haaru dirinni haaro baxille,haaru dirinni haaro araara kalaqa agartannonke.
Fiche-cambalaalla giddose amaddino hornyuwa latishshahonna lophote kaajjado wolqaati. Badhera qoltinoke buxima sharramatenna qeelle hawaqi’rate mittimmate udiinnichonkeeti. Tenne jironke danchu garinni amande ilamatenni ilama tareessanna ragisiisa annuwinke fultino qooda ikkinohura galateeffatama hasiissannonsa. Xaa ilama kayinni ayyaana adhite kalqete deerrinni leellannon gede assansanni galateeffateffantannireet. Albillichono hallonke qodhine loosa agartannonke. Konnira mittu mittinke qoodi luphi yinoha ikkinota hegersa hasiissannoke.
Baraasannokkireeti yine hunnommore agurroommore hunne, dancha xinqine gamba assatenni fichee- chemabalaallate ayyaana ayirrinsanni amanyoote qadhinse sinsinaanbanninna ququxammanni assatenni maatetenni annu annunku deerrinni hanafe qixxaawo assa hasiissanno jaante tuqanna darga aa hasiissannonke. Konni baalunkunni roore laonke suwisa qara coyeti. Konne adda wodana assa hasiissannonkeri, tini xa afantino qeele bero heedhannokki gede kadonna miico mololtinonsa quuxaabbino daganni fultino sharramaano assitino goola sharro gummanni afamino dimokiraasawenna latishshaamu gashshooti gumaati.
Ikkinohura, shiima yanna dese’e yinummo bikkini shufurootu mittimmanke hoshooshshe keerenke boreessate hasidhannohura; shiima beedho uyinummokkinni mimmitonke amande latishshinkera hawaqi’ra hasiissanno.
Kuni haaro dirooti;haaro buqqeenni haaro mixonni bilchaante mimmitonke anga amadamme qarranke kaxxinanni ha’neemmo geeshsha keere,baxillenna jireenya lallambo. Techo Bakkalcho gaazeexira hawalle iillishi’ne yitanno sokka sayisinohu IFDR Woganna Ispoortete ministere ministirchi kalaa Qajeeli Mardaasihu xawisino garinni;fiche sidaamu daga ha’nura bude ikke UNESCO borreessitanno geeshsha iillinohu giddose noo baxillunna araaru,mimmito irkisamatenna kalaqama agarate hornyuwaati. Kuri hornyuwa gobbate hananfoonni Amaalammete bare gummaamme ikkitanno gede assannoho yaanniiti xawisinohu. Konne ikkino daafira togo ayirrado ikkino ayyaani uyinonke kaayyo danchummate horonsi’no!
Fichee Jeeji!!
Bakkalcho Dotteessa 20, 2014 M.D Hamuse 2
