Kalqete aana hojjaameeyyete daafira kayinse coyi`no yinanniri bacuri no. Gobbankera hojja seedu baarzaafete haqqichi geeshshiho yinanni maalaa`linara dandiinanni.
Kalqenkera lamalu hojjaameeyye Giines Maxaafira borreessante afantanno. Lubbotenni noo hojjaameeyye giddonni mittu Turkennihu Sulxaan Koseniiti. Sulxaan baatto loosi`re galinoho. A.K Sadaasa 1982 ilaminohu hojjaameessu manchi kuni 251 seentimeetire seedanno; xaa yannarano fayyimmasi ledo amadisiisaminohunni siqqi`nannire horonsi’rannoha ikkanna, kalqenkeha lamalki hojjaameessa yaamamatenni egennamanno.
Gobbanke widira dangeemmo woyte Asiraat Faana dirrate hojjaamessimmatenni kulamanni keeshshino. Soojjaati Shewa Zoone Meqi quchumira mittu hojjaameessu beetti noota tuqu xaadooshshi egensiisinonke. Hattono muli yanna giddo Amaaru qoqqowira wolu hojjaameessi afamino; su`masi Berihe Gaashshu yaamamanno.
Kuni hojjaameessu manchi Awwi zoonera Addis Qidaame woradi giddo Dimaama Ingeref yinanni olliira hee`ranno teessaanchooti. Muli yanna giddo qoqqowunna federaalete mootimmate biiltuwa konni olliira arri gorsu qamade irshu towaanyo assitu yannara bayichoho leellinohu kuni manchi bitimu xaadooshshiha wodana goshooshe keeshshino.
Ninkeno Goojjaame hodhinummokkinni waalchinke geeshsha isi umisi dayinke; farashshunni yinannasi lekkatenni yinannihu gedeeti coy. Ninkeno xaande ledosi bacare hasaamboommo. Godo`linoommo, alba koffi diyiinonke; ledosino batinye fotta ka’noommo; isino hifatikkinni mulisira shiqanno manni baalu ledo muushshi yaanni kaino.
Olluu manni mereero ikke qaafanno woyte laino manchira mite mite qixxaawubbara haqqichu aana uurrite qara qara dooggara doyitannore ayyaanu iibbishaano lawanno. Mannu baalu giddo luphi yee is callu leellannoha lawanno. Haxo iimillitte gotti assine la`nannihu kuni manchi addintanni godo`le baxannonna shooshaqa manchootti. Dirisi 40 wo`mikki gatinokkita coyi`ranno. Umo xaandummo woyte hojjasi seendilli daafira garunni dianfoonni. Hojjasi bikkitino mannooti mitte higge 2 meetirenna 50 sentimeetire; wole yannra 2 meetirenna 60 yitinonkanni;
xa iillitinonke mashalaqqe garinni kayinni 2 meetirenna 30 woy 40 yitannosita xawisanno. Xaa geeshsha Kiiro garunni buuxa didandiinoonni. Kee`millisi mitte yannara 98 kiilogiraameeti; xa kayinni 88 kiilogiraameeti.
Dirosi baala koattete ledo egennamikkinni hee`rino; 40 dirrara yaate. Korkaatuno isi lekkara ikkitanno koatte afi`ra hoogasinniiti. Yuutuubetenna Televizhiinete haadhe fulturi bitimu xaadooshshuwa tuqissino mashalaqqe harunse kayinni koattete ledo egennamatennino sae batinye koatte afi’rino. Uddanono ikkiro wolu manni gede dikkote aana diafi`ranno; konninni kainohunnino ayee woyteno darsiisi`ranni uddi’ranno. Wo`ma uddanora batinyu manni 2 meetirenna bocu boco meddi yitanno hocco hasiissannonsa; isira kayinni shoole meetire wo`ma hasiissannosi.
Maatesi iso lede 6 ooso iltino. Mitte meyaata ikkitanna xa kayinni lubbotenni dino. Isi gobbaanni wolootu dihojjaameeyyete; maatetenni woy sirchunni hojjaameessu manchi no? yitanno xa`mo shiqqeennasino nookkita kulinonke. Roso horontanni dirosino; mayra yitanno xa`mo hoodinsummosi; baaddiyyete heeshsho! yitanno dawaro haranchunni rodiisi qolinke.
Annisi lubbotenni dino; amasino monokkossino; amasi mulisenni baxxara horontanni dihasidhanno; mannuno haja assi`re la“annosita dibaxxanno; marartannosi. Addis Ababa ha`rannota macciishshitu woyte diha`ratto yite gibbino; baca amaale assini gedensaanni fajjiteennasi Addis Ababa daynota rodiisino isino coyidhanno.
Minaannanna shoole ooso annaati. Oosokki mereerinni hojjatenni ate lawaannohu no? yitanno xa`mo ka`eennasi meyaa beettosi xaanni 10 dirisenni lowo geeshsha seeddinotanna koattete kiiroseno 40 iillitinota kulinonke. Settu dirihu beettisino hojjaameessa ikkanno yitanno hedo noosi; konneno “Agashshu aneho” yee xawisinosi. Yaanno gede ikkiro mininsa haqquwate mine ikkara shiqino yaate.
Berihe minisiha saanqa bikkisinni loosi`re hasi`ri gede eannohanna fulannoha ikkirono; ha’riwa baala heeshshi yee eanno, fulanno.
Goxanno ma’na widoonnino minesi qarru dino; bikkisinni daallasa loosiisi`rino; ha`rannowano hakkeeshsha qarru xaadesi diegennino; wosi`natenni kaayyaataamoho. Soqqamaano lekkasira ikkanno uduunne woy wombarra lawinore lekkaalloonni wortannosi; hakkonni aana lekkasi diriirsi`ranno. Hoteelete mine kayinni qarramanno; umo Addis Ababa day woyte galino hoteelera minu anni garasi lae daallasu kifile giddo wole layinki daallasa diriirse goxisinositanna sufotenni isi gedee mannootira addi kifile qixxeessa noosita kulinositano xawisinonke.
Hojjakki la’’annohu qooxeessu manni mayyaannohe? yitanno xa`mo shiqqusi “Welterezh” yitannoe yee dawari. ‘’Welterezh’’ yaa aantanno xa`mo ikkitu. Ledosi noohu rodiisi Gebire “Zaafu/Haqqichu” yaate gedeentilla yii.
Dagate baxilli kayinni noosi. Quchuma hige fuliro koyisaanosi baete. Hodhishshu aanano hatto. Qarru ofollinanni base aana ikkiturono, balaxise guluchisira tolanno wido doodhanno.
Berihe heeshshosi massagannohu giwirinnu loosinniiti, giwirinnu kayinni jifinosi; hawuuranno woyte angatenni amadanno haqqichi ledo sumuu yaa didandiino; angatenni amade hawuuranno haqqicho isira injaannosi gede assanno woyte bootta gawajjantanno, insa keeraanchimma agaranno woyte isi heeshshi yee loosatenna Irshu giddonni ishine xinqinanni woyteno ikko gide gamba assinanni yannara lowontanni qarramannota coyi`ranno. Gulubbasi loosi`rannore dibbanno. 1989M.D qoqqowu loosidhannorira baatto beehi woyte isi qaaqqo ikkinohura wolootu gede ikkadu irshu bayichi dinosi.
Aantanno yanna roorenkanni jifo ikkitannosita Berihe ku`lanno. Hojjasinna kee`millisi taalinokkiha laweennanke mayiraati shotoottohu yine xa`minoommosi; isino heeshsho injiitinosikkita xawisi. Sagalete hakkeeshantilla, batise ditanno. Rodiisino tenne farci`ranno. Isinni roore ninke lowo sagale saga`lineemmo yaanno. Angannire kayinni uytu anga daafurtannotaati coyi`rinohu.
Dirisi lexxanni ha`ranno woyte giwirinnu roorenkanni qarrisannosita coyi`rannohu Birihe; woradunna qoqqowu kaa`litannosiha ikkiro quchumu qooxeessira loosate dandaanno doogo kalaqantasira hasi`ranno. Baxxinohunnino uurre loosanno looso afi`rate hasi`ranno. Saada ceano hasi’ranno. Ninkeno hasaawisinonkehura galantanni hasattokki wo`mito yinoommosi.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Dotteessa 13 , 2014 M.D
