Chayinunniha Wuhaani quchuma kaimase assidhinoti Koroonu xisso kalqe akkimalsite sa’ino. Wo’manti dagoomittete millimmono lowo geeshsha gufisante sa’ino; gufisantannino afantanno. Hedeweelcho fatalakki yite rahotenni taraabbe haammata daga harancho yanna giddo shigiggisanno garinni nookki gede assitinoti tini fayya; Awuroppahonna Afrikaho calla gawa’lite digattino. Adda lawannokki garinni Itophiyano e’e tenneeti yinannikki mitiimma kalaqqino. Gobba tenne fayyanni jajjabba egennaamma, fullahaano, xiinxallaano, addi addi handaari ogeeyye lede batinye qansootase hooggino. Konni gobbaanni baalanti dagoomittete millimmo gufisantino; gobbate miinji akkimalu garinni gawajjamino. Tenne baala badhera hige gaagiissoommahu mayiraati?
Koroonu fayya gobbateno ikko kalqete gawajjo iillishshino handaarra mereerinni Turizimete handaari mittoho. Anfinte gede Fichee cambalaallate ayyaani daga timbiliqqi yite fulte Gudumaaleho ayirrissannoha ha’nuranna ayirrado ayyaana ikkasinni gobba giddonna gobbayidinni ayyaana beeqqate haammata daa’’ataano qoqqowo e’annoti addaho. Koroonu fayya kayinni tenne ikkito baalanta agabbino sa’u lame dirrara. Turizimete millimmo noowa taxxi yitino; alba xawoho fulte ayirrissanno daga sa’u lame dirrara mine minenko ayirrisate gadachantino; korkaatuno Koroonu dhibbi daga gamba yitara difajjino. Konninnino qoqqowu Turizimete widoonni lowohunni gawajjamino; baxxinohunni Hawaasi quchumi Daa’’attote/turizimete/ iillo quchuma ikkasinni turizimete millimmo muli yanna koroonu fayya korinni shiimare lawashshi yitinota huwantanni keeshshinoommo. Ikkollana Hawaasi quchumira babbaxxitino amma’note ayyaanna buli barra turizimete handaara baqqi assitinotino qaangannite.
Xa kayinni dhibbu co’o yee ba’’ano hoogiro gobbate garinni woyyimma noo daafira handaaruno shiimare baqqi yaanni nooha lawanno. Konninni harunsine tayixeha Fichee Cambalaallate ayyaana hornyasi agadhino garinni xawoho fulle ayirrinsanniha ikkasinni ninkeno ayyaana ayirrisate harinshonna amadantino hajubba lainohunni Sidaamu qoqqowi woga turizimetenna Ispoortete biiro layinki sooreessinna turizimete handaari sooreessi kalaa Abbebe Marimohu ledo hasaawa assine aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Tayixeha Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrisate qixxaawo ma labbanno?
Kalaa Abbebe:- Anfinte gede sa’u lame dirrara fichee cambalaallate ayyaana koroonu fayyanna addi addi korkaatinni mini giddo ayirrinse sa’noonni. Tayixeha Fichee Cambalaallate ayyaana Sidaamu qoqqowi safaminkunni umikki yannaraati Gudumaaleho fulle ayirrinsannihu yaate. Konni daafirano hala’lado qixxaawo assinanni hee’noommo. Fechee cambalaallate ayyaani kalqete dona ikkasinni amadosinna Sidaami giddo hundinni amadame dayino hornya hattono maatete deerrinni mine minenko, dagoomittete deerrinni gudumaalehonna fiixaari hawarro hawaasa Sidaamu wogate harira ayirrisate deerru deerrunkunni ko garinni ayirrisate qoqqowu mootimma garinni qixxaawo assinanni hee’noonni.
Xaphoomunni la’nanni woyte ficheete ayyaani lamu gari qixxaawonni ayirrisamanno; mine minenko maatete deerrinninna dagoomittete deerrinni assinanni qixxaawonni yaate. Xa ninke qoqqowu mootimma garinni assineemmo qixxaawo hundi waro dagoomittete deerrinni garo ayirrisiissanno garinni mini gobbaanni ayirrisate qixxaawooti.
Bakkalcho:-Mitte lamala gattanna addi addi amanyooti qixxaawanni sa’inoti addaho. Hanni qixxaawote giddonni qara qara ikkituwa maa labbannoro xawisinke
Kalaa Abbebe:-Konnirano ayyaanaho mitte lamala gattanna hananfe ficheete lamala ayirrinsanni; tenne giddo Ispoortete heewo, Kaarnivaale, addi addi konforaansenna babbaxxitino godo’le heedhanno. Konni garinni hananfoonni ayyaana sunfe fiixaari hawarro Hawaasi wogate harira budisi garinni shaafeeta qanse geerru maassi’reenna mittimmatenni mittu xiltinni intanni, mittu qoonchinni huumbanni addi addi sirbunna boohaarshu qixxaawonnni ayirrinsanni. Aanino barrinni Cambalaallate ayyaana sooreessu Gudumaalira gobba giddonna gobbayidinni koyisantino wosinna, federaaletenna qoqqowubbate jajjabba loosu sooreeyyenna xaphooma sidaamu daga timbiliqqi yite fultinowa Qeexaalunninna babbaxxino iibbadu amanyootinni ayirrinsanni.
Xaphi assine hawaasi quchumira ayirrinsanni amanyooti ko garinni gumulamihu gedensaanni lame lamala geeshsha woraddate sunfe ayirrinsanniha ikkanno.; konni garinni ayirrisate qixxaambanni hee’noonni.
BAKKALCHO:- Ayyaana Sidaamu qoqqowi gobbaanni wole quchummarano ayirrisate mixo amandoonnita kulloonnina; qoqqowu gobbaanni mamanna hiittoo garinni ayirrisate hendoonni?
Kaa Abbebe:- Ficheete ayyaani kalqete dona ikki yannanni hanafe yanna yannatenni hala’lanninna ayirrinsanni akatino baxxinoha ikkanni dayino. Konninni harunsine Addis Ababu quchumira ayirrisa hananfoonni; tayixeno iibbadu garinni ayirrisate qixxaamboonni. Konninnino Sidaamu ilama, ayyana ayirrissanno maatenna ayyaanu la’’annonsa baali gamba yitinowa ayyaana babbaxxitino qixxaawonni ayirrinsanni. Ledoteno konni alba ayyaana Itophiyu gobbaanni wodiidi Afrikira, Ameerikahonna Awuroppaho mite mite quchummara ayirrinsanni ; tayixeno Sidaami ilama noowa baalankawa kalqete qooxeessubbara ficheete ayyaana iibbadu garinni ayirrinsanniha ikkanno yaate.
Tayixe diro gobbate giddo qoqqowu gobbaanni ayirrinsanni yine hendoonnihu Addis Ababu quchumiraati. Hakkiichono babbaxxitino qixxaawonni ayirrisate mixo amandoonni. Addis Ababu quchumira ficheete ayyaana ayirrisa hananfinkunni haammata horo afi’noonni. Lawishshaho; albihu Addis Ababu quchumi kantiibi Injiner Taakkele Uma Sidaamaho Addis Ababu quchumira wogate mereersha mi’ninanni darga fajjinohu quchumaho Oromote wogate harira Ficheete ayyaana ayirrinsi yannaraati.
Konni gobbaanni Sidaamu daga uminsa woganna budensa egensiisate lowo horo afidhinoha ikkasinninna Addis Ababu quchumira batinye Sidaamu ilama ikkitino daga hee’ransanni ayyanna jawa qixxaawonni ayirrinsanni. Balaxote kayinni Hawaasa Sooreessu Gudumaalira ayirrinse hananfeeti aleenni xawisummo garinni Addis Ababahonna kalqete Sidaamu ilama ikkitino daga noo qooxeessubbara ayirrinsannihu. Sidaamu qoqqowirano baalanti woradda gudumaalinsara ha’nura bude xawisanno garinni ayyaanu hornya agadhino garinni ayirrissanno yaate.
Sooreessu gudumaalira ayirrinsihunni 15ki barra yaano ‘’Qawaadi barra’’ yaate Gilbete ayyaana woyi Fichii fulo ayirrinse tayixeha ficheete ayyaana gumullanniha ikkanno. Coyinke aana Fichii fulo ayirrinsannihu woraddateeti ikkinnina Sooreessu gudumaalira di ayirrinsanni. Budisi garinni barcime mine keeshshinohu ‘’Xuraanchu’’ na ‘’Idayicho’’ Fichii fulote barraati mininni fulte Gilbete qeexaala beeqqitee dagoomu ledo karsama dandiitannohu.
Woluno fichii fulote barra mannu aana miico iillisheenna bonkoonnihu fiince tirranni manni hee’riro hakko barra tirre dagoomu ledo karsamanno gede assinanni. Woluno Fichii Fulo shiidhe xiddu aana keeshshitino maate hayishshidhe buudhite xiddansa fushshidhe fultanno barraati. Fichii fulonniti jawiidi tiro diro wo’ma loosi’nanninna torbinanni keeshshinoonni hajo jeefo gantanno barraati; haaru diri loosino somanno barraati yine hendanni.
Fichii fulo Cambalaallate barrinte gede ayyaana ayirrinsanniha umise budenna amanyoote afidhinoha ikkanna barraho hore ga’ninanninna qeexaala sirbinanni; qeedhootuno baxillaanchonsa layidhanno ikkitono heedhanno. Konni daafira Fichii Fulo qoqqowu deerrinni ayirrinsanniha ikkikkinni woraddate Gudumaallara Garo massaganna ayirrinse jeefinsanniho yaate.
Bakkalcho:- Sa’u lame dirrara Fichee Cambalaallate ayyaani Gudumaaleho ayirrinsikkinni mine minenko ayirrisame sa’inona; tini ikkito ayyaanunniha mitto mittonka hornya butukissannota di ikkitanno yite hedatto? amadaminohunni ayyaana mine minenko ayirrisa turizimetenni afi’nanni e’’o aana umise xiiwo di kalaqqino?
Kalaa Abbebe:- Lowo geeshsha xiiwo kalaqqe sa’ino. Anfinte gede sa’u lame dirraranna hakkuyi ale ikkitanno yannara kalqete kalaqantino fayya mannunnita mannoomittetenna dagoomittete heeshsho akkimalsite sa’inoti baalunku afinote. Dhibbu gobbankerano mannoomittete heeshsho aana lowo xiiwo kalaqino. Konninni harunsine sau yannara ayyaana faajjetenni fulle ayirrisa didandiinoonni. Fiche Cambalaalla calla ikkikkinni addi addita daga gamba assitanno gambooshshuwa boode yannara taxxi assine wole hayyo horonsi’ne sa’noonnitino mittete. Tini ikkito gobbankerano ikko sidaamu qoqqowi gede addi addi industrete handaarra aana luphiima xiiwo kalaqqe sa’inoha ikkanna gawajjantino handaarra mereerinni mittu turizimete handaaraati.
Fichee cambalaallate ayyaanino haammata gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano qoqqowo e’annohanna qoqqowuno ikko Hawaasi quchumi turizimete handaarinni luphiima e’’o afi’ranno ayyaana ikkasinni sa’u yannara mine minenko ayirrisamasinni Turizimete handaari aana luphiima xiiwo kalaqante sa’ino. quchumunna qoqqowu lowo e’’o hooge sa’ino. Jajjabba beeddakkote deerri noonsa hoteella, daa’’atotenna gangalatu base lewu aganinni mittu diri geeshsha cufante sa’ino. dhibbu ninke qoqqowira calla ikkikkinni gobbatenna kalqete miinja gawajje sa’’inohonna xaa geeshshano mite mite handaarranna uurrinshuwa baxxinohunni Turizimete handaara labbinori galagalte ka’’a hoogga geeshsha hekko kalaqe saino.
Konni daafira tenne ikkito UNESCO affinotanna lallawa fushshitino hajo ikkitino daafira Fecheete amado agaramate aana qarra kalaqanno yee dihedeemmo. Daga gamba assitannota dagoomittetenna addi addi hajubba kalqete deerrinninino uurrinsoonni yanna ikkasenni ko garinni saino.
Ikkollana xaa yannara hatte yannara kalaqante saino foonqe wonshatenna Hawaasi quchumino daa’’atote base ikkasinni handaaraho noo millimmo albiwa qolate kaajjinshe loonsanni hee’noonni. Ledoteno tayixe kayinni tenne baala qolanno garinni dagoomittetenna maatete deerrinni iibbadu garinni ayirrisate qixxaawo assinanni hee’noonni.
Tayixe dirinni kalqetenna gobbatenni haammata daa’’ataano ayyaana ayirrisate qoqqowo e’anno; kunninnino sa’u lame dirrara ayyaanu ledo amadaminohunni ubbinoti Turizimete millimmo baqqi yitanno yine hexxo assineemmo. Daa’’ataano babbaxxino gobbatenna kalqete qooxeessinni qoqqowo daansa turizimetenni afi’nanni e’’o woyyeessate kaayyo kalaqqanno. Ayyaana budisinna amadosi garinni mininni hananfe Gudumaalu xawira fulle ayirrinsanniha ikkanno. konnira baalanti dume ragi raginsanni qixxaabbanni noo akata la’nanni hee’noommo. Qoqqowu gashshootino Hawaasa Sooreessu Gudumaalira ayirrinsanni harinsho biifadonna amanyootese agadhitinota ikkitanno gede umisi widiidi qixxaawo assino.
BAKKALCHO:- Fichee Cambalaallate ayyaani kalqete dona ikke borreessamanno gede dandiissinota giddosi noota mitte mittenta amado butukkukkinni agarre aantino ilamara tareessate mittu mittunkuwiinni mayi agaramanno?
Kalaa Abbebe:- mitte de’’a hasiissannonkekkiti kuni ayyaani UNESCO te borreessamara dandiinohu umihunni, sayinsetenna xiinxallote buicho ikkasinniiti. Layinkihunni mannoomitte qoosso kisannokkihanna baalanka hanqafannoha ikkasinniiti. Sayikkihunni xaa yannara kalqe yaachishshanni afantanno diilallote gade soorro gargarate jawa kaa’lo assannoha ikkasinniiti. Anfinte gede Fechee Cambalaallate barra haqqa dimurranni; kuni qooxeessu agarooshshira luphiima kaa’lo assannoho. Kurinna wolootano dagoomittetenna kalaqamu hajubba aana noosi qeechi luphiima ikkasi keenneeti kalqete dona assine borreessinoonnihu. Tenne dhagge aantino ilamara sufisiisa techoo ilama baalantewiinni agarantanno. Konnira budu geerrinna annuwu kuni hornyi hawamannokki gede oosonsaranna oosonsa oosora rosiisa hasiissannonsa. Konni aleenni dhaggete xiinxallaanonna tuqu xaadooshshuwa fecheete aana kaajjado xiinxallo assite borrotenninna maareekkonsara amada hasiissannonsa. Qoqqowu gashshootino umisinni fulannori hee’ranno. Sidaamu ilama ikkinohu Annu annunku afi’ri injoo baalanta horonsi’re hundi annuwi lowo baatooshshe baatte techora abbitinota tenne jawa dhagge borrotenni amade ilamate tareessanna egensiisa hasiissannosi.
Umo kayisummonte gede sayinsetenna xiinxallote buicho ikkasi Lawishshaho; ayyaanto fichee Cambalaalla ayirrinsanni barra murtannohu agananna beeddahe kiiratenniiti. Beeddahe kiira ( Astronomy) sayinsetenna xiinxallote kaimaho; konni daafira konne xiinxallote kaima dagganno ilama rossanno gede assatenni sayisa hasiissanno.
BAKKALCHO:- Fichee Cambalaallate ayyaani giddosi amadino hornyubba mereerinni qooxeessu agarooshshira assanno kaa’lo mittete; konnira tayixeha ficheete ayyaana ayirrisate qoteho gobbate gede hananfoonniha haanja sumuda worate ledo amadaminohunni hendoonniri hee’ranno?
Kalaa Abbebe:- Fichee Cambalaalla UNESCO te kalqete dona ikkite borreessantanno gede assinoseri mereerinni mittu kalaqamaho assinanni agarooshsheeti. Tayixe Fichee Cambalaallate ayyaani biso ikkitinota haammata qoxxaawo amandoonniha ikkanna mu’ro kaasate mixono amandoommo. Ficheete barra haqqa dimurranni, baatto diqansanni, saada digorrinanni, moyichu qaera dayenna digannanni, baalunku kalaqami ayirre hosanno barraati. Mannu mannu ledono digiwamanno; mannaho liqiissinoonni asaleno hakko barra dixa’mi’nanni. Konni gobbaanni minaannise ledo giwante hadhino meyaati ficheete barra qaera higganno. Konni garinni xaphooma dubbu agarooshshinna kalaqamu ledo noosi xaadooshshi luphiima ikkasinni ninkeno Ficheete lamalara hala’ladunni haqqu kaashsho kaasa mitte qixxaawote biso assine amandoommo.
Xaa yannara baxxino garinni diilallote gade soorro gobbatenna kalqete garinni jawa huluullo kalaqqanni noo hajo ikkasenni ayyaana kaima assatenni chiginye halashshine kaasate hendoommo. Kiirotenni xawisano hoogummoro dagoomu giddonni uurrinsoonni bissa babbaxxitino doorantino qooxeessubbara chiginye kaassannoha ikkanno. Konnira baalanti woraddanna hattono rosaano umi uminsa qixxaawo assitinno.
BAKKALCHO:- Jeeefote albankeenni nooha Fichee Cambalaallate ayyaananna amadantino hajubba lainohunni sayisatto sokka heedhuro
Kalaa Abbebe:- Awurrankenna ayaakkanke konni Sidaamu dagara bayiranna jawa ikkino ayyaana mitte mittenti giddosi noo amado butukkukkinni haadhe techora iillishshino. Batinye mitiimmanna qarri giddo heedheeti Sidaamunnita hundi busullenna fullanke techo ninkera iillishshinohu. Albi annuwi agaramannonsare fultino; xa kayinni garunni amadde dagganno ilamara tareessa techoo ilama mini loosooti. Xiinxallotenna borrotenni irkisse dagganno ilamarano ikko wole kalqera egensiisa hasiissanno. Turizimete widoonnino yanna xa’mitanno garinni da’’ataano goshooshshanno hayyo kalaqqe Miinjunna loosu kaayyo buicho assite horonsirano techoo ilamawiinni agarantannote. Xaphoomunni Konne muxxe ikkinoha kalqete angate kinsannikki dona ayirrinyunni agarte horonsiranna wole dagara seekkite egensiisa tenne aja dumenni agarantannota ikkasenni ilama seekkite agadhitanno gede qaagiissate hasi’reemmo.
Konni gobbaanni wo’manta gobbatenna kalqete daga,qoqqowu giddo heedhannota baalanta daga, gobba giddonna gobbaanni heedhannore Sidaamu ilama ikkitino daganna qoqqowu daga hattono ayyaanu baxillaano Hawalle Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanira keerunni iillishi’ne, iillishinonke. Ayyaanu akkalu dirinni haaru dirira reekkammanniha ikkasinni haaru diri gobbanke amaddinose mitiimmanni keere fultannoha, qeellenniha,loonse jiroo’minannihanna atootunniha ikkannonke gede halcheemmo.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte xawishsha uytanni ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Abbebe:- Anino galateemmo
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Dotteessa 13 , 2014 M.D
