Tini hee’noommo yanna gobbankera lame jajjabba qoorrete (tsom) yannaati. Isliminnu amma’no harunsaano ayrrissanno jawiidiha ikkino Remedaaninna Ortodoksete amma’no harunsaanono amaddanno jawiidi qoorretenna huuccattote yanna aana afammeemmo. Te yannara amma’note harunsaano qoorte huucci’ratenninna mimmito kaa’latenni sayissanno gede amanyootu hajajannoha ikkasinni amma’note harunsaano togoo assoote gumultanna huwantanni hedewelchono heedhanno.
Baxxino garinni qoorre tidhinanni barra yaano Ortodoksete amma’no harunsaanowa motichu yesuusi ka’ote ayyaani barranna Isliminnu amma’nowano remedaani qoorre tidhinanni barra korkaata assatenni ammanaano buxane itissanna, hayikkissanna kallinoha uddisiissanna la’’a rosantinota ikkitanni daggino.
Insa callano ikkitukkinni mite mite mootimmate bissano ayyaannate yannara anga ajjinore hasiisannore ; saada, gide, woxe…… aatenni kaa’litannoti xaa yannara rosantanni daggino. Tenne mereero mitte heda hasiissannoti kayinni hudi’noha itisanna afi’noonnire beeha hasiissannohu ayyaannate yannara calla ikka mayira hasiissu?…… kuri ayyaanu barra gamba assine doogimaroho itinsannire hattono mine minenka marre kaa’lo assinannire wole yannara mageeshsha qaanganni ikka?…… mittore ittukkinni hosse galtannoha ikkanno; miteekkite afidhuro barrunni mitte higge hude hoo’litannore afidharano dandiitanno. Hoogguro kayinni qatume galtanno. Qaru coyilla isi mayiraati ayyaanna calla agarre hoogginorenna hudidhinore kaa’la hasiissuhu? ; Tenne xa’mora babbaxxitino dawaro heedha’nera dandiitanno.
Itophiyu daga batinye danchummanniha umise budenna balchooma afidhino daga ikkitanna; olliichu ledo gamba yine afi’nire beeqqe ita, baxillunna mittimmatenni kaa’lamme hee’ra,kallinoha uddisiisanna W.K.L mitto xawishshansaati.
Xa tenne hee’noommo yannanni nafa babbaxxitino gobbate qooxeessubbara kalaqantino mitiimmanni qarraho aamantino qansoota kaa’latenni sagale shiqishatenna yannate geeshsha fooliishshidhanno base injeessate hallanyootunni kayise uurrinshuwate geeshsha addi addi bissa sharro assitanni afantanno. Kuni dayinohu mamiinniiti yiniro alba hundinni hanafe itophiyu daga kaa’lamatenna irkisamate budinsa techo geeshsha sufe dayinota leellishannoho; wolootu gobbuwarano konni kaa’lamatenna ayirrisamate budinkenni xawishsha ikka dandiinoommo; ninke Itophiyu daga.
Xa kayinni kuni afi’ni bikkinni kaa’lamatenna ayirrisamate hattono halamatenna roduuwimmate rosichi batinye dagawa shoshshogamanni dayinoha lawanno. Korkaatu maa ikkara dandaanno? Mite yannara togo yinanna macca gantanno. ‘’Yanna dialbite, heeshsho muxxe ikka, babbadooshshe, baxillu hoonge’’ W.K.L yinanniti addankolla; ikkirono wo’manka woyte ikkikkinni afi’ni hedeweelchonnino ikkiro amaxxinoonniha hudi’nohura beenke sa’’a jawa lubbote hagiirre kalaqatenni ledote hudi’nohura lubbo gargartanno.
Ikkollana wodaninni wi’lineenna hindiiddo gibbannontekki gede, danchumma hendeenna miitturi korkaata ikkannori heeranno ikkayya? Muxxe itophiyu qansoota hundi awurrankena ayaayyanke abbitino (rosiiissinonke) wole dagarano xaishsha ikkinoommo kaa’lamatenna ayirrisamate ayimmankewa hingo!
Umo kaimu hedowa hingummoro xaa yannarano ikkiro konne kaa’lamatenna hudi’nohura afi’nire beeqqate rosichi roorenkanni leellannohu ayyaannate barra callaati. Ayyaanu barra hudidhinore itisa, kallitinore uddisiisa bunshe di afidhino. Mite mite mootimmate bissano ayyaana calla agarte faajje fulte mitoho saada gorra, gide aa,dibushate. Kayinnilla kuri mannootira kaa’lo hasiissannohu konne barra callaati? Hattono barru kaa’lo calla assine agura ikkikkinni sufotenni tenne maate buximatenna mannu anga agadhatenni fushshate ayyaanaho fulte kaa’lo assituri gashshootu bissa sufote furcho fanturo woyyaawinoha ikkanno.
Dagoomuno ayyaanna agare calla ikkikkinni kuri anga ajjinore soodo itte barra ittukkinni hosse galtannore afi’ni hedeweelchonni shiimurinni laa’la jawa waaga afidhinota huwante gobbanke budenna balchooma agura hoongiro danchaho.
Albankeenni mootichu yesuusi kote ayyaani daanni no; ayyaana agarre calla assinanni kaa’lo woyyeessa hasiissanno. Hattono isliminnu amma’no harunsaanono tini Remedaani qoorete yannara amma’note amanyooti hajajannore qarrantinore kaa’latenna hudi’noha beeqqine itisate amanyoote wole yannarano sufa lubbote codhinanni qullaawa assoote ikkasi huwata danchate. Korkaatuno togoo kaa’lo tenne maatera wole yannarano hasiissannota ikkasenni.
Ayirrado itophiyu qansoota ninkehu co’chu budinkenna ayimmanke yannate ledo soorrantanni danansa soorritanni ba’a hoogguro; mittimmatenna mimmito kaa’late hattono ayirrisamate budi ba’’a hoogiro , mittimmanke(kaa’lamanke) gobbate hajo aanano luphi yite leelturo ma lawanno’ne?
Ayyaana Agarre Buxane Koyinsanni Kaayyo Suffino Heeshshonsa Woyyeessate Waalcho fantanno! Buxanete buxane yine doorroonniri mageeshshi nooronna kuri qansooti qarra sufino garinni tirro yine hendiro ayyaanu iillanno wote fille abbinanni buxane kaima ikkitanno. Filate di qarrammanni.
Itaare hooge olla yogoranni gale hosannohura mittu barri sagale hagiirre kalaqqannositi addaho. Ikkollana sufino garinni qarransa tirranni faro hasa hasiissannota kawaanni qummeessanni mittu maammaashshinni gudeemmo. “Mittu barrira itisa hasi’rittoro qulxu’me garbunni fushshite gaffe uysi;hegerera itisattosira hasi’rittoro garbu giddonni qulxu’me amandanni gara rosiisisi”. Keerunni
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Dotteessa 13 , 2014 M.D
