Baadiyyete ollii giddo hee’rannohu mittu manchi no. Kuni Manchi ha`riwa baalankawa manna doganni, raaqanninna ammana xeisanni huluullo noosikkiha hee’ranno. Konni assootisinni caaccaabbinori qachchisi mannooti gamba yite hiissite qachinsanni shorra dandiitannoro amaalama hanaffino. Baalunku hedo uyitanni mittu coyinni sumuu yaa hooggino daafira mayra iso woshshine di xa’mineemmo yite woshshiishshusi.
Kuni dogaanchu manchi woshshame daay; cimeessuno ‘’konne mancho massinummohero woyyanno? Baalanka qarrisitto; konnira xa ninke baalunku konni qarqarinni shorrine hunnammohera sumuu yinoommona bushu coy giddora eessinummohekkinni rakke ko qarqarinni hari’’ yitusi.
Dogaanchu manchino ‘’eeggate ani umi’ya agure hareemmona; hara’yara albaanni kayinni mitto coye qarriseemmo’ne” yee xa’mi. Cimeeyyenna qachu manni birra xa’mankeraatikka yite gunguma hanaffu. Dogaanchuno ’’macciishshe’’e ani birra di hasi’reemmo; mine’ya giirtine buluulo ogoroho wortine uyitina’’era calla hasireemmo’’ yiinsa. Baalunku hagiirrunni sumuu yite minesi giirte buluulo sasu ogorira worte uyitusi. Kuni dogaanchu manchino uytinosi buluulo adhe doogo hanafi.
Seeda doogo hodhihu gedensaanni doogo hashsheennasi mitto mine afi’re ‘’hashshino’’e doogaasinchootina gashshe’’ yiinsa. Insano maahoyye yite minira eessitusi, sasenka ogoro waalchoho wodhe minira e’’i. Minu ayiddino sagale itise buna hayikkisseennasi sa’’e goxi. Hashshu taalo goxinowiinni ka’’e qafichu giddonni shiima gaashe moore ogorisi mule giggishshe hige goxi. Soodimaroho ka’’e ogorisi mule shiqqi yee raare naqi. Mannu baali mase gamba yee ‘’ma ikkootto’’ yee xa’misi.
Isino ‘’sase ogoro wo`ma gaashe adhe dawoommonkanni; kuneeti gaashe adhite buluulo wortino’’e’’ yiinsata insano ‘’kuni hiitto ikkara dandaanno?’’ yite ogorosi gotti assitanno woyte hundaanni gaashe la’’u. ‘’Tini mooraanote qa’’e ikka noose yaanni xaano raare naqi. Qooxessu mannino su’mansa hunannokki gede waajjite sase ogoro gaashe uyitesi gaashesi adhe albi qa’’esi higi.
Qachisi mannootino ‘’hiitto higitto? gaashena mamiinni afi’ritto? yite xa’mitusi. Isino; ‘’buluulo gaashetenni soorritannori no anino ko halaale kulammo’neraati hige dawoommohu’’ yee doginsa. Qachu mannino rahotenni minensa giirte buluulo harrensara hogophite hatte base martu. Ko mereero isi saadansa gamba asse hire ba’’ate dikko haa’re haranni heere hashsheennasi galannowa hooge dubboho amboominni itame reyino.
Hakkuri qachisi mannooti buluulo adhite dikko fultu yine oso’lininsa. Insano giirante hakkonne dogaancho mancho shineemmosi yitanni qaensa dagganni heedhe doogo isi uddano la’e hassanni martinowa amboomi itannasi la’u.
Dadillite marartusirono amboomi afiinni fushsha dandiitannosikkita huwatte saadansa gamba assira hanaffu. Jeefoteno saadansa ga’nitanni dogate, raaqatenna ammana xeisate goofimarchi akkimale ikkinota hasaabbanni qa’ensa higgino yinanni.
Bakkalcho Dotteessa 6, 2014 M.D
