Mannimmate qoossonna dimokiraasete hajubba mereersha assidhe millissannori ‘’Amnesty International’’ nna ‘’Human Rights Watch’’ labbinori haammata uurrinshuwa; xintamansa hedo la’annohu manchi beetti mannimmate qoosso ayirrisamanna dimokiraasete amanyooti ijaarshi adda ikka mannimmate keenaancho aana ikke badooshshiweelo manchi beetti baalira sharrama ikkinota huwatanno.
Togoo danita qullaabbino hende amadino uurrinshi hendesi wonshate polotikunnino ikko wolu ajanda duqqatenni meessaneetosi xeertisa; hajono polotika ikkitukkinni mannimmimma ikkitara hasiissann.
Yannanketi ‘’Amnesty International’’ nna labbannosiri kayinni mannimmate qoossonna dimokiraasete darbata su`maho calla tuqqite wole gobbuwa horonna hasatto gumulsiinsanni uduunne ikkite kalaqamansa xawu fojo ikkitino. Kuri uurrinshuwa yanna yannantenni ajuujansa polotika gumulsiisate, harinshonsano babbadaanchimmannite; jeefote guminsa Itophiyu gede hexxo noonsa gobbuwa harinsho gufisa ikkasi xawo fulanni no.
Tini harinshonsa seekkanno gede iimaanni diphitinohu mannimmate darbati qara uduunnicho ikkinonsa. Ikkinohurano galchimi kalqera injiitano gobbuwa sayise ee adhate amanyootinni baca polotiku tirffe afidhe boode mannimmate kaa`lo iillishshanno. Wole widoonni galchimu kalqera ayirrinyenna hornya’ya sayise dieemma yitino gobba heedhanno woyte mannimmate su`minni diriirsitino tantanonni horonsidhe hatte gobbaha su`ma huna, polotika booreessa, dagannita mittimma shotisanna gobba laafisate sokkonsa sekki`rate kaajjite loossanno.
Itophiyaho ikkinohunna ikkanni noohuno konneenti. Korkaatuno kuri uurrinshuwa HWHT gashshooti yannara Itophiyaho batinyu qansooti kaajjitino miicoranna mannimmate gawajjora sa`e aamantu woyte difoo`litino; Itophiyahono ikko gashshootu aana ripoorte dishiqishshino; Itophiyu aana tugantanno agaworanna anga qiqqishanno seerira taje ikkitanno ripoorteno qineessite dishiqishshino. Korkaatuno hatti yanna insa baca tirfidhe shiima kaa`lo coloqqissannote.
Techo kayinni kisamansara hasidhannokkihu cancishaanchu HWHT tii’’isi gawajjote aana uwita kayinni dhagge soorrantu; Itophiyu aana cilaatte buura; dagate mereero babbadamooshshe kalaqqanno duduwubba loosantanno gede kaphu taje shiqisha; Itophiyu daga mimmitu ledo itantanno gede assate qinaawino garinni “Sircho Guda” yaannoha busha su`ma ladditino ripoorte akkimale fincitanni; konne kaima assatennino galchimi gobbuwa baxxinohunnino Ameerikunna halamaanose Itophiyu aana agawonna anga qiqqishshanno seerubba qixxeessitanno gedenna loosu aana hosiissanno gede kakkayisa qara loosonsa ikkino.
Amnestinna labbannosiri HWHT gashshootinni 27 dirrara barshetenni kadante galtino daga daafira fanaminokki afiinsa; keeraanote daafira borreessitinokki biirensa; sa`u sase dirrara HWHT tii“i daafira yite afiinsanninna biirensa kapho qineessite dudubbanni afantanno. Tenne lamala giddo ‘’Amnesty International’’ nna ‘’Human Rights Watch’’ yaamantinori kuri uurrinshuwa Welqaayitetenna qooxeessu aana illachishshe fushshitino ripoorte mannimmimmatenni xeertirino polotiku hasatto gumulsiisaanchimmansa xawo fushshino assooteeti.
Korkaatuno hakko qooxeessi HWHT yannara luphiima barshenna sirchu aana illachishino manna raafatunni shinoonniwa ikkinota haammatu coyidhanni keeshshitino. Tenne lamalannino Gonderete yuuniversite xiinxallote gaamo faajje assitinohu konne 40 dirraha barshetenna miicote halaaleeti. Ikkolla ikkinnina amnestenna hiyumaan raaytisuwa tenne lamala giddo shiqishshino ripoorte konne halaale la’inokkite; roorenkannino sa`u sase dirrara gumulantino yitinno hajubba calla polotiku hasattonsara tolannonsa garinni qineessitinonkanni.
Korkaatuno kuri uurrinshuwa kaa`lonsa manchi beettira, jeefote guminsano dimokiraase buuxisiisa ikkeemmero Wolqaayitetenna Humeru qooxeessubbara alba HWHTnni gumulantanni keeshshitino barshuwanna qarrubba buuxate illensa didiwantannonka; wodaninsano dibeewannonkanni.
Tenne ripoorte qixxeessitu woyteno mannimma ikkikkinni polotiku qodho amaddeeti. Hedonsa Itophiyu daga mereero komanna gaance kalaqa, Itophiyu aanano xiiwo gashshanna mootimmanniha adhamooshshe laafisa ikkasinni aleenni; Itophiyu aana galchimi kalqeha horonna hasatto gumulsiisate dandiissiissanno HR6600 nna S-3199 labbino anga qiqqishshanno seerubbara tajimmate hosiisate.
Togoo dani harinsho uurrinshuwa bobbakkino ajuuja sodhanno gede assasinnino ale; Itophiyu daga widoonnino adhamooshshu noosikkiha doodhe wi`late hummeessa assine adhinanniho; mannimmate qoosso uurrinshuwa loosino mannimmimmate ikkinnina polotiku hasatto gumulsiisaanchimma ikkinokkita huwachishate ka`anno gede assinoho!
Abbebech Maatewos
Bakkalcho Dotteessa 6, 2014 M.D
