Abbebech Maatewoos
Ameerikaho mitte gobba giddo basetenni base ha`ranni Farado qajeelshanno mittu wedellichi no. kuni wedellichi konni loosinni amadamasinni kainohunni batinye hige layinki dirimi rososi uurrisino. Layinki dirimi rosu goofimarchira albillicho maa ikka hasi`rannoro leellishshanno borro shiqishanno gede rosiisaanchisinni xa`mamanno.
“Hakko hashsha mitto barra jawu Farado ce`nanniwi hee`rannosita xawissanno mixo amadino borro lamala qoola wo`ma borreessi. Ajuujasi tittirshunni borreessasinni kainohunni 200 gishsha hala`linyu noose basera Farado ce`nanniwi, ijaarshubbate ofollo, Faragu galannowinna dodanno xawi gatikkinni misiletenni xawisino. Hakkiinni 200 gishsha aana fooliishshi`ranno 4,ooo iskuyeere koattete hala`linyi noosi minino ajuujasi giddo no.
“Wodanasi baala tenne piroojekite aana asse aananno barra rosiisaanchisira masse uuyi. Lamu barri gedensaanni woraqata qollannasi albaanni jawunni duumetenni “F” borreessinoonnihanna “kifilete rosi gedensaanni coyishshiishie” yaanno qaagiishsha borreessine uyinoonnisiha la“i.
Ajuujaamu wedellichi kifilete gedensaanni rosiisaanchosi coyishshiishate ha`ri. Mayiraati F afi`roommohu?” yee xa`mi. Rosiisaanchu qolannoti “Ate gedii wedellichira cu`mantannokki ajuuja ikkasinniti. Woxu dinohe. Daawottohu basetenni base doyitanni Farado qajeelshitanno maatenniiti. Mittu jajjino dinohe, Farado ce“ate lowo woxe xa`manno. Baatto hidhanna baattooshshe baata agarrannihe. Gedensaannino konne baala gumaho soorrate hakkuu rooru woxi hasiisannohe. Hakkonne assa dandaanno woxi hiitte doogonnino diheerannohe.
Rosiisaanchu sufeno “Tenne borro gumaho hiitto soorra dandiinanniro leelishanno garinni wirro borreessitoro gumakki biddi assammohera dandeemmo” yiisi.
Beettu minisira hige hajote daafira seeda yanna adhe hedi. Maa assa noosiro annasi xa`mi. Annuno “Beetto`ya tenne hajonni surrekki ammansiisa noohe. Ikkollana atera lowo geeshsha hasiissanno muro ikkitinota hedeemmo yiisi.
Jeefoteno mitte lamala geeshsha yanna adhe hedi gedensaanni borrosi aaninni maano xe`isikkinninna ledikkiinni hattee borro masse rosiisaanchisira ee “Atino oottoeta F kki amada dandaatto, anino mitto barra ajuuja`ya amadeemmo yiisi.
“Lowo yanna gedensaanni mittu rosiisaanchi 30 ikkitanno rosaanosi amade Farado ce“nannita jawa base da“atisiisanni no”.
Rosiisaancho mittu manchi woshshe togo yiisi “Ane qaagittoe? qaaqqimma`ya ajuujana? Xa afamattohu 200 gishsha aana Farado ce“nanni base giddo fooliishshi`rinno 4,000 iskuyeere koatte hala`linyi noosi mini giddooti. Kuni mini aneho. Qaaqqimma`yanni rosu mine hee`re borreessoommo borro aana nooti tenneeti. Xaano hatte borro no; fireemete giddo wore sutoommo yiisi.
Rosiisaanchuno “Mitto coye kulammohera hasireemmo. Ate rosiisaancho ikke noommo yannara wolootunniha ajuuja mooreemmo manchooti. Hatte dirrara batinye oosota ajuuja mooroommo. Kaayyokki ikkeenna ati umikki ajuuja agura hoogate ikkadu kaajjilli noohe; konni daafira ate ajuuja moorate didandoommo” yiisi.
1OO Gaali
Bire yannara mittu shiimu ollii giddo hee`ranno wedellichi no. kuni manchi heeshshosinni hagiirraamo dikkino; korkaatuno heeshsh`ya qarrunni huxxantinote yee hedannohuraati.
Hige mitte yannara hakkonne shiimu ollii giddo lowo geshsha ayirrinsannihu jawu manchi daayinota macciishshanno. Isino hakko barra hashshunni isi fooliishi`no bayicho ha`re togo yee xa`misi…
“Keere hositto anna`ya? techo atewa daawoommohu heeshsho`yanni hagiirraamo ikkoommokkihuraati; korkaatuno duuchanka woyte qarrunni huxxamoommo manchooti. Mini giddo noo qarri, loosu basera noo mitiimma, mite mite yannarano xiwannae lowo geeshshaati daafuroommohu. Konni daafira ateewiinni hasi`reemmohu kuri baala qarrubba hiitto asse qeelanna hagiirraame heeshsho hee`ra dandeemmoro kulattoeraati” yiisi.
Isino “Beetto`ya techo hashshinohura ga`a maa assa hasiissannohero kuleemmohe. Techo konne hashsha calla tenne 100 Gaalla agari“e. Duuchanti Gaalla ofoltanno woyte goxa dandaatto” yiisi. Isino sumuu yiisi.
Layinki barra soodimaro gute daaye “Beetto`ya keere galitto?” yaannosi woyte “Anna`ya massiratto hige mitto xiqqeessa nafa digoxoommo; gamu Gaali umisinni ofollanno woloota kayinni ani ofoshshiishoommo; gattinori kayinni waaddannae tegedeenni ofolleeti galoommohu” yiisi.
Manchuno “Xa`mokki dawaro beri hashsha laitto coyeeti. Mite mite heeshshote qarrubba uminsa yannanni tirantanno; gama ate wo`naalshinniiti, gattinore kayinni mageeshshano sharrante ditiratto. Qarrubba heeshshonke giddo mitto bisooti. Heeshsho dambalu sa“a geeshsha agara ikkitukkinni xeenu giddo hee`neno hagiidhate.
Soqqamaasinchu…
Gashshaanninna minaamasi mitte restooraantera mimmito koyisate hadhanno. Batinye yanna gashshaanninna minaamasi resitooraante martanno wote sagaletenni roore godo`lensa coo`mishidhanno. Shiima geeshsha keeshshitu gedensaanni soqqamaasincho woshshate anga gantu.
Soqqamaasinchu kayinni didayinno…
Wirro anga gantu xaano didayinno ..
Sayiki marro anga gantu..hedeweelcho insa mule qacce hige uurre noohu mittu naaxxaaleesu mitu soqqamaasinchi insa widira day.
Soqqamaasinchu:-“Sa`mi yitine anga gantinay coy kuni maati? Sargete mine heedhinoonniha lawi`ne? hanni amo rodoo`ya hajajaminke yineeti woshshinannihu” yiinsa. Hatto yiinsata lowo geeshsha massu.
Minaama:-“Hooteelete soqqantanni togo ikkootohu kalqete boowe qixxeesootoro hiitto ikkaatoraatiya”
Soqqamaasinchu:-“Sa`mi yite waxa waxa yitooti kawira dagginoonni hajo calla coyiri”.
Minaama:-“Hanni hajajami intanniri may may no?”
Soqqamaasinchu:-“Qwaanxu firfire no, quuphu firfire no, xibise no, xaano qwaanxu firfire, xaano quuphu firfire, xaano…. yaanno wote lowo geeshsha aarante “hanni xibise abbinke” yitusi.
Soqqamaasinchu:-“Daanno`ne!! yee ha`ranno mare kayinni dihajajanno..wirro hige day “Xibisete yitinooniehu?” yee xa`manonsa wote insano “Ee xibisete yinoommohehu” yitanno. Isi qolannoti “Daabboteninso buddeenunni ikkiro woyanone?” yee xa`manonsa wote aarantanni buddeenunni woyyanonke” yitusi.
Xaano hajaccitino sagale dihajajino, mare wirro hige daye “Angannire maa abbo`ne?” yaannonsa.
Gashshaanni`ra coy aarseennasi “Isera faanta anera koka” yii. Soqqamaasinchu daano`newe yoomo maaho togonni mayra busha illeenni la`inannie”.
Xaano mari kayinni hajajikkinni wirro hige daanno. Hakkinni “Laslaassa qiidinnohanso gobbayidinni abbo`ne?”
Lamunku lowo geeshsha giirantannoti “Aguri, xa minu anna calla woshshinke!” yitu. “Maayyeena woshsheemo`ne yee ha`ri”
Xaano ha`rinnohu wirro hige daye “Minu anna labbaahanso meyaata woshsho`ne?” yaanni boohaartara martinnore gashshaananna minaama aarsino.
Bue:- feesbuukete Olliinni
Bakkalcho Badheessa 29, 2014
