Tenne gobba aana dimokiraasete su’minni mageeshshi hilo loosantanni sa’u? Gobbankera dimokiraase xaano ‘’marqa’’ ikkase duucha hinge kullanni. Lophitanni noo dimokiraasenke yinanni kullannihu mamootella lophite qeedhichimma kadde; jawoo’mite; anjicho egemmino manchi gedee deerrira iillite ayirrinseenna wolootuno mimmito ayirrisantannota ikkitannoro haaqe lawe leellannoe. Umosinna minesi lede seekke gashshe afinokkihu ka’’anni gobba gashsheemmo yaanni gobba tenne aana poletiku qoocca’’a ga’nanna hatti marqa dimokiraasenke ale higge ikkikkinni roorenkanni rumushshu gede dugunuunte lophitanna bushsha qollanni ha’nanni harinsho xaano diegemmantannote.
Yannoomitte dimokiraase su’mi gobbankera egennama hanafihunni mitto sane wo’mara qubbichunni kiirranni dirra calla gattino. Sa’u nugusunna dargete gashshootubba massagganni gobbanke gashshiturino dimokiraase no yinanni gobbuwa marte towaatte dagganno woyte gobbankera dimokiraase hasiissannotanna xaalla hanafantinotanna marqa ikkitinota coyidhanni sa’ino.
HWHT yaadegino ikkiro dimokiraase gobba tenne aana kalaqoommohu aneetina anenni dimokiraase la’’a’nera kalqete aana kaayyaataammaho; dimokiraase la’inoonnihu anenniiti yaanni dimokiraase leellishinkekkinni; isino laiikkinni hegerera isinni baino gashshooteeti. Dimokiraase abboommo’nena yaanni doganninke siittaho xagga hayikkinsannihu gede hayikkisanninke maahoyye yine deamme hee’neenna noonke jiro baala mulqe gobbanke kosho calla angankera tuge baino.
Haammata kalqenke gobbuwano yannoomitte dimokiraase ledo egennamansara albaanni gobbankera mitu mitu budi giddo noonke balchoomanna galtinonke baalate insa roorreenyi nootanna insa dimokiraase hundaanni ikkino gede kultanninke baajji yitanni keeshshitino. Techono ikkiro dimokiraasete su’minni coyi’nannikkirinna borreessinannikkiri dino yaa dandiinanni.
Kayinnilla su’mise ikkinnina baatto kadinori nooha dilawanno. Adda coyi’rate gobbankera kullanni keeshshini dimokiraase shiimare nafa hincilaallitoommero danchahonkanni. Dimokiraasete budi garunni lophannokki gede fugge amadde ciiggishshanni noori poletiku mannootinke umonsa ikkite heedhenni coyi kayinni hiikka hige ha’ranni no yaannoha roorenkanni leellishshannoho. Marqa dimokiraase ikkitinota ninke abbinoommo; ninke kalanqoommote yitanni baattote aana nookki dimokiraasenni dimbite ninkeno dimbissanni afantannorino poletikanke massaggannore ikkansa hawinohu hee’riro hawi hawarana anfoommokkiti hiittenneeti?
Gobbankera soorro daggara albaanni saihu kadote gashshooti yannara ‘’Abiyootaawe Dimokiraase’’ abbinummo yitanni dibbe giddino yemakki gede kubbite biilloonye amaddu gaamo keeshshitanni hadhu yannara dimokiraase kultanninke gobbate aana iillishshino hilo hegerera dhagge dihabbannote. Hedo xawisano ikko hasi’noonnire xa’miranna dawaro afi’ra gatteenna mootimmate bissa aana ikkinore coyi’ranno woy xa’manno yine hendannihanna coyi’reno leellinoha barra hoongiro hashsha goxinowa la’’a hanafe noo haaqeesinni ledo amande usurranna shettotenni sayisinoha minu kiirosi.
Gobbatenna dagate daafira borreessitannoreno mimmitunniwa sumuu yitannokkinna ku’u ko’oye bushiishshanno gede assinanni mereeronsa kipho kalanqanni sa’noonnita hawannohu hee’ranno yine dihendanni. Hatte yannara lame hedo aana borro qixxaabbinota xawinse sa’’a dandiinanni. Tini hedono umikkiti ‘’ qaaqqimma gowwimmate’’ yitannota ikkitanna tenne hedonni qixxaabbino borrora qolloonni tumo kayinni ‘’geedhiniro diellanni’’ yitannotenka. Anje gowwimmate ledo lawise borreessinohu Ashennaafi wodiidi Addis Ababinni ikkanna borrote giddo ka’ino hedo jawu garinni illachishshinohu kayinni hatte yannara borreessannoha wedellicha godo’lete gobbaanni assate hendeennaati. Kuni borreessaanchino hedosira bushu garinni dawaro qolanni qarrisinosihura anga diuyi’rinohona isino ka’ino hedora kaajjado hedonni dawaratenni baincho harinsho taashshate hedatenni gaamaareessa ikkinohu Ashshennaafira dawaranni ‘’geedhiniro diellanni’’ yitannota kaajjado hedo kayisatenniitinka.
Itophiyu dimokiraaseno lophe qeedhichimmate iillara agurina xaalla ‘’adote hinko’’ gedee diro amade marqimmasinni hee’ranno gede gumultinori giobba’yari politiku mannoota ikkansanni assidhuta baxonsana yaanni gobba’yaranna dagankera danchuri daa geeshsha anino kayinni biire’yanni hedo’ya wora diagureemmo.
Qaaqqimma Gowwimma ikkitinonsari gobba’yari poletiku mannooti;-
Kuni xawishshi xaalla burraaqqe duubbinokki qaaqquullinke buqqee aana dancha tiro aanno yee dihedeemmo. Tenne bi’ree manni horonsi’rino yaatto noo gedeenni horonsi’roommo ikkinnina maatenke hagiirrira, gobbankera dancha hexxo ikkitino qaaqquulli aana haariimate di-ikkino.
‘’Poletiku anje gowimma’’ ikkitinonsari mitu mitu iibbikkinni hufino yitannori xaalla lophanno yine hendanni dimokiraase roorenkanni diro du’ma bodhanni hee’ranno gedenna lophe guma laalannokki gede poletiku huxxi giddo worte godo’litanni afantannore ikkansa insa uminsa xaalla bodhanni noo qaaqqi noosi hedo geeshshinni poletika amadde hakkichonni handuluulle ga’nitanna shentoonni.
Mito woyteno kinchunninna kutunni qeelte dagginohu gede calla heddanni gob batenna dagoomu keeraanchimma booreessitanni dagoomu teese hee’rannokki gede assitanni afantanno. Coyidhannori qaaqquullu nafa coyidhannokkireeti; saalfachishannore ka’e mannu albaanni ikko hattenne televizhiinetenna feesi-buukensa qooli aana yitannorinna wortannorino gobba gashshineemmo yitanni hettisamate agurina qaaqquullunniwiinni agarrannikkireeti. Loosinsa baalu Manchu beettiwiinni agarrannikkiho. Heeshshonsa giddonono assitinorinna loossinori dagatenna gobbate elinore ikkinokkihuranna lawishshahono kullannire ikkitinokkihura insa hiittoo dimokiraase abbitankeraati? Hakkonne su’minnino ikka no yinanniha ‘’marqa dimokiraase’’ hegererano lophannokki gede guffa ikkitanni gobba hembaaltanni hossanno. ‘’Qaaqqimma gowwimma’’te yaa togooti. Gobba’ya kalaqinosehu Kaaliiqi huuccattonke macciishshannoha ikkiro kuriuu gedeeri ‘’poletiku gowwootira’’ biilloonye aansara agurina hashshi jawaawurransanna haaqeensa nafa hare hooleennansa mulla gede ikkitara halcho’yaati.
‘’Geedhimma Dieltanno’’ yinanni gedee poletikinsarano; – mitu mituno noolla ‘’iibbishidhe meetu aana shumaadhino’’ yinannite gede poletiku godo’le anjensanni rosu mine hanaffe ka’e sa’e dubboho lophite; dubbu giddo mannu nookkiwa insa insawa olammanninna woloota miincanninna shinanni gara rossanni lophite hedeweelcho furduggi yite quchuma dagge la’e egennitinokki manna shitanni biilloonye amaddu gedensaanni albaanni mannu woy daga nookkiwa heedhe rossinore dagate mereero e’anno yannara assitannorinna ikkitannori angansanni baeenna shette shetissannori wo’mitino. Gobbankera calla ikkikkinni wolootu kalqenke gobbuwara dhaggetenni anfoonnireno Che Guveera, Hochimiini, Mao, Leenininna Maarkisi labbinori poletika sabbakkanni doogimaroho hossanna coyinsa baalu xama hoogeenna mannuno macciishshe duuwe corqine tunfoonni araddo gede qacce qole hune agurinonsari wo’mitino. Coyidhannori saalsiisannoho. Gobbatenna hala’lado dagankera ikkannoha ikkiikkinni uminsarano di-ikkannoho. Ilamate danchare loose lattinonna keeraanchimmase agarantino gobba ragisate agurina doorshaho hettisamate yannara tuqu xaadooshshuwa fajjitinonsata diilallote yannara shiqishidhanno hedo nafa gariti dinonsa.
Togoonniiti Itophiyu dimokiraase duucha woyte laanshaawanni hee’rinohu. ‘’Poletiku marqimmansa gowwimmansa; geedhimmansanni dagatenna gobbate eltinikkire’’ ikkitinori poletiku qoocca’’a ga’nitanno poletiku mannootinke gobbanke furro furuqqo hoolte huxxite amaddeennaati. Muli barruwa giddo harinsannihu tayxehu 6kkihu gobboomu doorshinkera hettisamate shiqqe coyidhannorino macca calla ikkiikkinni hanxishshiishanno daafira sano amaxxinanniho. Gobbansano dagansano ayirrissukkinni uminsaha poletiku barcuma amaddara calla shorritannori wo’mitino gobbara dimokiraase lophitanno yine agadha gowwimmano labbannoe. Gobba’yara cincanna jawaante halchummo!
Dotteessa 28/2013
