* Jireenyu Paarte Umi Gambooshshi
Uurrinshu Xawishsha Mitiimma sa’ne Itophiyu aliidimma leellisha dandiineemmoha ammanatenni rumuxxino hasaawa Adaamaho harinsoommo. Ammajje 28, 2014 m.d nni hananfe badheessa 3, 2014 m.d geeshsha harinsanni keeshshinoonnihu umihu jireenyu Paarte gambooshshi gummaa’mino garinni jeefamasi albano ikkiro hanafotenni mixidhe hanaffe gumula budese assidhe ka’ino paartenkera gummaame qeelle assine adhinannite.
Gobboomu soorro hananfinkunni Shoolki diri kiiraminoha ikkirono sa’u dirrara batinye dagoomittete, miinjunna poletiku ikkitubba kalaqante saino. Guffa buusa assine horonsi’ne sufo noo jireenyiwa iillate assinoonni sharro baalanti gamunni gama guma gantino.
Albillitteno addi addi rosicho adhinanni bayiriidi seyoowa iillate doogo ikkitanno yinanni ammana amandoonni. Jireenyu paarte safotenni hanaffe batinye naaxxisiissanno qeelle borreessiinsoommoha ikkirono gurchunni laanfenkenna foonqenkeno shota gede la’neemmore di ikkitino. Umi gambooshshinkenni jawa bayicho uyne la’’ate wo’naalloommohu sa’u Shoole dirra giddo noonkeha dancha rosicho hiitto assine sufisiinso, foonqenkeno ma garinni gatinso, mitiimmubba hiittoonni duqqine sa’no yinanni hala’lado hasaawa assinoomnmo.
Adaamu hasaawinkenni sayinsoommo yanna amandoommo mixonni ka’ne hala’ladunni keennoommoha ikkanna baxxinohunni gobbate mootimma gatamarshi harinshonke kaajjinshe keennoommo.
Gobba uurrisate ilamatenni ilama sayisate mixonke gumulsa dandiinannihu dagatenna dagoomu roduuwimma Itophiyimmate mittimma aana kaasatenni ikkinota ammanne afammeemmo akata ikkado yanna adhine la’’ate wo’naalloommo. Keerunna adawu booraawa qansootu dartinna reyo ledo amadaminohunni xaaddinonke foonquwa shota gede assine la’nannita ikka hooggurono; gobba baxxanno qansoota kalaqatenni qansootaho ayirrinyenna sufo noo keere abbate sharrantannota mootimmate tantanonna uurrinsha haaroonsatenni buuxisate loonsoommo loosi luphiima tiro afi’rinoho.
Qarrunni aliidimmate widira yaanno massagote qaalinni kaajjadu akatoominni massagaminohu Adaamu hasaawi umi gambooshshinke gummaa’mino garinni jeefamasira luphiima kaa’lo assitino.
Konni alba rosantino hasaawu harinshonni gobbaanni ikkino garinni gambooshshu illachira ikkado yanna gaamatenni dimokraasete beeqqisiisaanchimma wonshino garinni buuxisate hala’lado sharro assinoonniha ikkanna gambooshshu illachi aana kaajjishshe hasaabbe mitte hedowa daate dandiisanno akata kalaqino.
Jireenyu safo, uurrinshuwate gatamarshi, gummaamo doorsha harisatenni daganniwa adhamooshshe afidhino mootimma safate dandaanke, haanja sumudanke baatto kadisiisate ha’neemmo xeertinyi, duuchunku handaari miinju latishshira uynoommohu baxxino illacha quchumahonna baadiyyete gumullammora hasiissannoti batinye latishshu loossanke, Ithio-Eertiru xaadooshshinna qooxeessu halama, qansootu aana illachishshino dipploomaase, haaroo’mate kofatto gumulonna afi’noonni gumi, paartenke giddoyidi loosi xaphoomu harinshonna guma halashshine la’’atenni kaajjado hasaawa assinoonniha ikkatenni gambooshshu beeqqaano widoonni ledote e’’o afi’noonnihonna rosicho adhinoonniho.
* Gambooshshu harinshonna jajjabba hajubba
Gumulonke batinyenna hala’lado ikkiturono xaaddinonkeri giddoyidinna gobbayidi mitiimmubba lowohunni sarraaqantinorenna seeda ikkitinota xawinsoommo. Giddoyidi mitiimmubbankenni ka’nummoro hunaano Juntu gaamo baalunku raginni kalaqqinonke guffa daganke heeshsho lowo geeshsha mitiinsitinota ikkasenni aleenni gobbate sufo aana keeraanchimmate yaaddo ikkate geeshsha iillitinoreetinkanni. Ikkollana daganke qara wolqa assi’ne horonsi’ratenni danqarantinonke dano ikkadimmatenni qeela dandiinoommo.
Gibbote hedo kalaqqinohu gobboomu qarrino poletiku ge’’annokki gede assate widoonni umisi kaa’lo assino. Kalqoomu akata harunsite kalaqantinoti Maakro Ikonoomete soorramanna kalaqamu dano baxxinohunni Koroonu, kanchafarunna moolle abbitino mitiimma dagoomu heeshshote harinsho aana umise xiiwo kalaqqino. Konni ledo amadaminohunni kalaqantinoti waagu lexxanna ga’labbi yinohu dikkote akati kalaqama hooga jireenyu harinshonke aana jawa guficho ikkitinota la’noommo. Sayinsummo dirra giddo haaroo’mate kofatto gatamarshi uminna layinki doyicho wayi wo’ma harunsite hattono ayimmate sharronke ledo amadaminohunni kalaqantinonketi gobbayidi xiiwo lowo geeshsha fonqolammoommo hajo ikkite sa’inoti hambannita di ikkitino.
Gobbayidi xiiwo gobbankenna daganke aana tenneeti yinannikki mitiimma kalaqqinota hasaawinke aana kayinsoommo. Kalaqantinonke xiiwonni gobbaanni gobba giddonna gobbaanni heedhannori Itophiyu daga assitino sharronni afi’noommo qeelle kalqete lawishsha ikkitannota ikkaseno kayinsoommo. Hasaawinkenni kayinsaranna baxxino illacha uynansara hasiisanno yine bandoommo hajubba dagate owaante ledo amadaminohunni ka’’anno koffeenyanna danchu gashshooti xa’mo baxxxinohunni mooru ledo daga caacceessitino hajubba hala’ladunni keennoommoha ikkanna baalunku qooxeessira leellannoha adawu qarra la’’ate wo’naalloommo.
Baxxinohunni daganke heeshsho barru barrunkunni ayirritanno gede assanni dayinoha mimmito ammana hoogate qarra, qara ikkitino dikkote xe’nenna waagu lexxo, dartenna reyo uurritanno akata kaajjinshe keennihu gedensaanni sufo noo tiro uynanni hedo worroonni. Konni
ledo amadaminohunni giddoyidi paarte poletiku keeraanchimmanke garunni la’noommoha ikkanna miilla co’isatenna massagaano ikkadda assate loossanke uurritannokki sharro xa’mitannore ikkansa sumuu yinoommo. Gambooshshu qara qara illachuwa mereerinni sa’u dirra mixote gumulo rippoorte, inispekshiinetenna harunsote komishiine rippoorte shiqqeenna kaajjinshe hasaamboonniha ikkanna ledotenni paartenke qixxaawonna wodho gambooshshu beeqqaanonni buuxo assine hasaambihu gedensaanni batinye woyyaambe assine kaajjinshoonni. Umihu paartenke gambooshshinni kuri qara ikkitino illachubba aana xiinxallonna hasaawa assine kaajjinshihu gedensaanni aantino sase dirra geeshsha paarte aliidimmatenni massaganno pirezidaante, layinki pirezidaantuwa, mereershu komite miilla, inispekshiinetenna harunsote komishiine miillanna loosu gumulsiisaano miilla xawado, beeqqisiisaanchonna dimokraasennita ikkitino doogonni doora dandiinoonni.
Ninke jireenyu paarte umi gambooshshi beeqqaano qara ikkitino gobboomu hajubba aana hasaambe gobbankera aantino kaayyo ikkitanno hajubba aana sumuu yinoommo. Gambooshshinkenni iillinoonni gumulonna amandoonni mixo yawotenninna xa’mamaanchimmate macciishshammenni amadde aanino gambooshshi geeshsha fooliishsho nookkiha massagooshshe uytannore, paartete aanino diri massagaano doorroommo.
Konnira gobbankenna daganke keeraanchimmanna horo ayirrinse ayirrisiisa alinni eeli geeshsha afantannori paartenke tantano gadacho ikkase huwachinshanni aanino xawishsha fushshinoommo.
1. Umita gobboomu soorro halashshatenna kaajjishatenni daganke keeraanchimma buuxisa paartenke balaxote illachaati.
Konne buuxisate paartete giddoyidi keeraanchimma agara mooraanchimmatenna tantanamino moorinni agaramino massagooshshe buuxisanna danchu gashshooti qarrubba gatisatenni soqqamaanchimmate massagooshshi akatoominni wo’mitinota jawaata paarte kalaqate mudhinoommo. Jawaata paarte nookkiha mixonke gumulsano ikko daganke horonsiraanchimma buuxisa dandiineemmokkihura konni handaarira baxxino illacha uyneemmota buuxinseemmo; konnirano sheemaate e’neemmo.
2. Gobbuwanke mittimmanna daganke keere kaajjado safo aana uurrisate ba’re xa’mitannonketanna hasiissanno kakkalo baatate qixxaamboommoreeti.
Konnira sufo noo keeri gatamarshira, gobboomu mittimma kaajjishate, qansootu ayirrinyiranna lubbote heerate qoosso buuxisatenna bisunna jajju keeraanchimma agarsiisate luphiimu yawote kakkaooshshinni loosa hasiissannonketa ammanate aana iillinoommo.
Konnira gobboomu sumiimma abba dandiissannota baalanka beeqqisiissino gobboomu amaale assatenni batinye hajubba aana leellanno badooshshe ruukkisa dandiissannota, rakkinotanna baalanta daga beeqqisiissino amaale harisatenni dagate qara xa’mubba aana sufo afidhino soorro dagganno gede jawaata sharro assa noonketa ammanate aana iillinoommo. Konnira halantino sharronni dagatenna dagoomu roduuwimma gatamaratenni, dagatenna dagoomu federaalizime safo aana xintantinota gobboomu mittimma buuxisate sheemaate e’neemmo.
3. Leellino guminni xawinsanni dimokraasete amanyooti gatamarshi loosunni leellanno gede mitteenni sharrama noonke.
Dimokraasete amanyooti gatamarshi gobbatenna dagate horo uytanno jiroo’mitino hedo guma ikkinnina bushu gawajjanno assootira aamaminoha ikka dinosi. Mimmito ayirrisa hooga, xawoho fulle saalfachishanno assoote loosa, dagatenna dagoomu roduuwimma ledo taalinokkihanna babbadanno assoote gumula dimokraasete amanyooti gatamarsha gufisannoha ikkasi gambooshshinkenni ammannoommo.
Itophiyu batinyootu gobba ikkase xawo ikkite heedheennanni ninkenni aleenni ane calla yaanno laooshshinni amadama, geerrunna dagoomu qeecha shotise la’’a, gaamote qoosso ayirrisa hooga, mootimmate dooramaano akatoomunni gobbaanni ikkino garinni misha Itophiyimmate rosicho ikka hoogasi aleenni dimokraase maniissannoha akkala assoote ikkasinni togoo assoote gatisa hoongummoro gobbanke lowo diro badhera qole goshooshannohanna mixotenni calla gatisannonke jireenyu harinshonkera gufichoho.
Mimmitu ledo ayirrisamme, lifixa mootimmate owaante aatenninna danchu gashshooti seejjote soorro abbatenni gobbanke alba qole qaafisara dandaanno looso loosa hasiissannonke. Farcote bissa dimokraasete amanyooti gatamarshira hee’rannonsa qeecha halashshitenna latisse loosa noonsa.
Konnirano mittimmatenni sharrama agarantannonke. Dimokraasete amanyooti gatamarshi mittu widiidi sharronni calla gumulamannoha di ikkino. Mooru nookkita loosu harinshonna poletiku doyicho gatamara; gadacho ikkitinota ammanneemmo. Konnira wo’mante daganke ledo halamatenna qinaawatenni kalaqamu balchoommanke agaratenni , mimmitu ledo ayirrisamatenni hanafote aana afantannota gobbanke dimokraase luphi yino deerra iillishate sheemaate e’neemmo.
4. Miinja qolle uurrisanna tonnu diri mixo gumulsate loosinke aana batinye looso loosatenni gobbanke miinja lossa, daganke barru hoshsho e’’o lexxitanno gede assa xaphoomunni daganke heeshsho xa afantanno akatinni woyyeessa hasiissannonke.
Rakkino tiro hasidhanno hajubba aana rakkino qaafo adha balaxo uynanni loosooti. Kalqoomu akati dikkote foonqe kalaqate umisi xiiwo heedhurono yannannita daganke heeshshote mitiimma ajishate kaajjado sharro assa noonketa ammanneemmo.
Qara qara ikkino sagalete uduunni shiqisho qarra, waagu lexxa, fulotenna e’’ote laalchi aana leellannoha miinju ga’labbi yaa hoogate qarra, loosu hoonge qarra sufotenni tira dandiinanni hayyo kalanqe daganke duha shotisa hasiissannonketa gambooshshu aana kayinsoommo.
Baadiyyeteno ikko quchumaho baalunku handaari latishsha kaajjisha, giwirinnu latishshi handaari aana soorro abba, ajayi ajeenna gobbanni e’anno qamade gatisannoha giwirinnu dhuka gatamara, shiilote jironke xa noowiinni alba qolle lossa, industretenna turizimete lopho buuxissara dandiitanno doorshuwa harunsa noonnketa gambooshshu aana illacha tunge hasaamboonni.
Konnira jireenyu paarte umi gambooshshi aanino gambooshshi geeshsha gumulama noonsa yee amidino latishshu illachuwa aana hashshanna barra kaajjishe loose hexxo aanno guma borreessiisa noota ammanate aana iillinoommo.
Gumulateno sheemaate e’neemmo.
5. Gobbanke wolambinate albi gede buuxisate qixxaamboommoreeti.
Gobbanna giddoonni heedhe xiiwo kalaqqanno wolquwa batinye ikkiturono hiittenne gano dandaanno dhuka kalaqate sharrammanni afammeemmo.
Baxxinohunni Olanna gaance gatisannoha jawaata poletikunna dipploomaasete looso loosa hasiissannonketa gambooshshu aana kayinsoonni. Bayiriidi haaroo’mate kofatto jeefama mitte gobboomu qara sokkonkeeti. Konni ledo amadaminohunni kalaqantanno huluullo gatisa noonketa ammanneemmo.
Qachu gobbuwara uyneemmoha baxxino illacha kaajjinshe sufatenni qooxeessu halama woyyeessanna Ithio- Eertiru xaadooshshe konni aleenni kaajjisha noonke yine ammanneemmo.
Olu gedensaanni keere agarsiisate qoteho Tigrayete daga lede wo’manta daganke dagoomittete keeraanchimma buuxisate daafurrummokkinni loonseemmo.
Qansootu hudetenna moolletenni gawajjantannokki gede dagatenna dagate xaadooshshe kaajjishatenni Itophiyimmate roduuwimma lossa , mittu woleho noonke kaa’looshshe buuxisa agarantannonke.
Konnira olunna gaancete korkaatinni darantino daganke xiinxallonna qoropho kaima assatenni qaensa higganno injoo kalaqa, dagate keeru heeshsho heedhannokki gede korkaata ikkitinoha cancu,babbadooshshunna woleho huluullama hoogate laooshshe kaimunni gatinsanni daganke heeshsho woyyeessa noonketa ammanneemmo.
Baalante qooxeessubbara gawajjaminoha safote latishsha wirro uurrisa kalqoomu xiiwo dandiine wolambinate kaajjishshanno faasho harunsate hasiissanno sharro assa noonke.
6. Gobbanke poletiki dagatenna dagoomu roduuwimmara noosi kaa’lo bikkinni la’’ama noosi.
Gobboomu mittimma kaajjishannoha, mittimma lossannoha, kalaqamu balchoommanke woyyaabbino horora hosiisannoha, dagoomittetenna miinju mitiimmubbanke shotisannoha ikkanno gede loosa agarantannonke. Konni widoonni kaajjado miidiyunna xaadooshshu looso loosa noonke. Dagatenna dagate xaadooshshenke kaajjishatenni mittu xisso wolu beeqqannoha, mittu mada wolu huwatannoha mimmito kaa’lamate, ayirrisamatenna cincate budi jawaatinoha ikkanno gede loosa noonke yine ammanneemmo.
Dimokraase halchinanni dimokraase xa’mitanno kakkalo baatate fajjineemmokkire ikkinummoro dimokraase shota gede haariimotenni daggannota di ikkitino. Jireenyanna daganke heeshsho woyyaambe halchinanni baalu coyinke poletika calla ikkiro hendoommori diwo’manno. Keerenna adawa hasi’nanni kayinnilla dooggate cancoho, yekkeerotenna gibbote kaima ikkitino xono, su’ma hunanna hanqo balaxisiinseemmoha ikkiro keeru halchotenni calla daannoha di ikkino.
Konnira dagoomittete qoollarano ikko baalante miidiyu doorshuwa aana duucha woyte halchineemmohu daganke keerenna mittimma gumulantanno gede sharrama noonke. Jeefoteno jireenyu paarte umi gambooshshinkenni hasaamboommo baalante hajubba aana illacha tunge faasho worroonniha ikkanna daganke wo’munku handaari keerenna horonsi’raanchimma buuxisate murciraanchimmatenni loonseemmota buuxinsanni gambooshshinke gummaa’mino garinni jeefaminota wo’mante dagara xawinseemmo. Tenne hedeweelchonni jireenyu paarte miillaranna irkisaanora, baalante amma’note uurrinshuwara, sivilete maamarrara, loosidhenna ce’e galtinorira, egennaammahonna daddalaanote, dureeyyete, wedellahonna meentoho, gobba’ne addi addi handaarinni owaattinanni heedhinoonni muxxe Ithophiyu oosora, Gobbate gargarooshshu olanto miillanna federaalete, Addis Abebu, Diredaawunna baalante qoqqowubbara afantinanniri adawu bissa, gobbaanni afantinanni diyaspooru miillara, xaphooma Itophiyu daga baalantera ; gobba jawaattannohu, lophitannohunna jiroo’mitannohu baalunku qansooti gutu sharronniiti yite paartenke ammantanno. Konnira ki’ne amandummokkinni gumulsineemmori mitturi nookkihura baalunku handaarinni rosantinota gobboomu gadacho’ne fultinanni gede sokka sayinsanni; Itophiyu wolambinati agaramara, dagatenna dagoomu roduuwimmara mittimmatenni uurrineemmo gede eeggote sokkanke sayinseemmo.
Badooshshinke seesanke; Itophiyimma xawishshankeeti!!!
Badheessa 4, 2014 M.D Addis Abeba
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Badheess 8, 2014 M.D
