Daddalu looso hala’ladunni harinsanni Hararete quchumira ilante lophase bikkinni daddalu loosira bobbahatenni addi addi daddalu handaarra aana beeqqitino. Ilantino quchuminni haratetenni hanaffino Caatete daddalinni kayisse gobbayidi gobbuwarano babbaxxino daddalu loosira bobbahate kaayyo xaaddinose.
Xaano ikkiro roore yannase gobbayidi gobbuwara sayissanni addi addi daddali aana bobbakke afantanno jawaata manchooti.
Maarch 8 kalqoomu meentu barra ayirrinsi balla afi’noommoseti daddalaancho mancho daddalu loosira e’’asera kaimu ilante lophitino qooxeessa ikkasi kultanno.
Tenne lamala seyoote amado wosinchonke dukko Raaheel Woldemaariyam yaamantanno.
Dukko Raaheeli gobba giddonna gobbaanni daddalu loosira bobbakke afantanno. ofaancho ikkino annise ledo babbaxxino qooxeessa millisse la’’ate kaayyo afidhino. Afidhino kaayyonnino anjenni hanaffe noo akati daddalu daafira huwattanno gede gadachisheennase daddalu giddora e’’ate dandiitino. ‘’Anni’ya ledo Chento dagate kaameelinni dargunni darga millisa’ya daddalu maa ikkinoro huwateemma gede assinoe’’ yitannoti dukko Raaheeli; hatte yannara loosoho yaa daddalo calla lawase geeshsha ledo lophitino bayichi xiiwo kalaqinose. Macca daddalaancho ikkate halcho galtinosehu anjenni ikkasinni techo iillitino deerra iillishinose.
Mine assidhe heeshsho mite yite hanaffino Hararete quchumira shoole ooso ilte lossatenni; rosiisse maassiisse uytino. Tenne baala harinsho giddo batinye qarranna dandiinannikkire labbanno mitiimmubba sa’’a dandiitinota coyidhannoti dukko Raaheeli; rosose Honse kifilera uurriisseeti daddalu giddora e’inohu. Xaa yannara qarunni Dubaye, Chayina, Baankookinna woloota gobbuwa doyitanni Shifooni hocco gobba giddora eessitanni gowattote loosira bobbakke loosu kaayyo kalaqqinonsa shoolu loosaasinese ledo mitteenni loossanno. Honse kifile rosaancho heedhe mine assidhinoha ikkasinni lame lubbonni heedheeti daddalu looso mite yite hanaffinohu. Umi qaaqqose godobbu yannara roso murte noo yanna ikkasenni umise e’’o heedhannose gede hedatenni daddalu looso loossino.
Qaaqqose ilte shiima yanna fooliishsho gedensaanni jawaata daddalaancho ikkite ise hooggino roso oosose afidhanno gedenna woyyaawino deerra iillishate hattono miinju irkiraancho ikka hoogate hanaffino daddalo kaajjishshe sufisiisate mudhite kaino. Anjenni hanaffe huwattanni keshshitinohanna loossara hasidhanni lophitinoha daddalu looso balaxote doorshase assidhe heeshshi gotti yite daddaltino.
Iibbado ikkinohu Hararete quchumino daddalu loosisera injoo kalaqinoseha ikkasinni Caatete daddalinni umi fooliishsho karsantino. Hareretenni Diredaawa Caate hodhisatenni daddalose suffinoha ikkanna shoolenta oosose loossidhu woyteno konni Caatete daddalinni ikkasinni hatte yannara dargunni darga labballu ledo taalo dodante Caate hirtino.
Daddalu akati yannate garinni qiidiro qooxeessaho kalaqamannoha daddalu akata harunsitanni babbaxxino qooxeessira Caate hala’ladunni daddala dandiitino. Daddalu ragasi amadeenna horosi buuxxutino daddalose halashshate hedatenni Addis Abeba hodhitino. Albano ikkiro oosose woyyaawino rosi mine rosiisi’rate hasatto nooseti dukko Raaheeli; Addis Abeba e’u woyte coyi heddino gede di ikkinose.
Qooxeessu daga ledono rakke shiqate dandaaminosekkita kayissanno. Baxxinohunni daddalu giddo nooha daddalu amanyootenna heewo shotunni rosa hoogge batinye mitiimma sayissino.
Konnirano Addis Abeba hodhitu umi dirra giddo halchitino gede oosose doodhitino rosi mine rosiisate dandiitinokki daafira mootimmate rosi mine rosiisidhino. Ilante lophitino Harerete quchumira Caatete daddali giddo keeshshitinoti dukko Raaheeli Addis Abeba e’e hanaffinohu Buuru daddalooti. Sharaaten Addisi hoteelera buuro shiqishshanno mitte daddalaancho ledo egennamatenni ise Wolayittunni buuro hirte gamba assite tenne manchora shiqishshanno.
Yannate dancha millimmo kalaqi’reemma gede assitino’’e yitanni galaxxitanno. Te manchono dukko Raaheeliwiinni adhitino Buuro korishshe sagalimmate injeessite hoteelete shiqishshannota kayissanno.
Buuru daddalo sufisiisa dandiitu yannarano woloota loossa qoteho loosa dandaasenni oosose mootimmate rosi mininni fushshite halchitanno rosi minnara rosiisi’ra dandiitino. ‘’Ane jawaante la’e ooso’ya jawaata ikkite lophitinoe’’ yitannoti dukko Raaheeli; Yuniversitete rosaancho ikkino qaaqqise widoonni wolu daddalu doorshi kalaqaminoseta coyidhanno.
Hedeweelcho Tiyans yinanni kampaane giddora e’’a dandiitinotanna gobbayidi gobbuwa la’’a dandiitinota kultinonke. Batinyu manni ledo xaadooshshu nooseha ikkanna Kampaaneno hasidhannota mannu kiiro wonshi’ratenni iilla hasiissannose deerra iillite addi addi kaayyo horonsi’raancho ikka dandiitino. Yannate Kaameela baraadhino mannooti noota kayisatenni iseno qolte gobbayidi gobbuwa la’’a dandiitinota umi kaayyo afidhe Baankooki hadhino.
Afidhino kaayyonnino gobbayidita daddalu millimmo huwatatenni gobbaanni beeqqa dandiitanno kaayyo kalaqantinose. Tenne hedeweelchonni daddalo cincitannokkiti dukko Raaheeli; noo injoo xiinxallatenni daddalu giddora e’anno. Yannate ise ledo noo mannoota hasaawisatenni ninke gobba maa massiniro danchaho?, marichi muxxete, marichi wodani gede afamanno? yitanno hedo heddanni noose yannanni babbaxxitinota dikkote base hasidhe woyyanno yitinnoha hoccoota lede babbaxxino uduunnicho gobba giddora eessatenni abbisiisaanchimmate looso suffino. Ko garinni hanaffinoha gobbayidi daddalose Dubayete daddaliwa lossatenni seennunna labballu uduunne ledde gowaminokki hoccoota gobba giddo eessatenni daddalaanote shiqishshanni daddalose iibbishshino.
Dukko Raaheeli; Dubayete daddalinni afi’ra (tirfira) noonte gede hoogano (kisaaru)nootanna xaadinoseta kayissanno. Ko garinni daddalo halashshate hedatenni gobba giddora eessite daddalaanote shiqishshannoha Shifoonete hoccoota umisenni gobbannore qaxadhite loosa woyyitannota hedatenni mine kirunni adhitenna Shoole gowattote maashine hidhite wole woyyitanno yitinota daddalu doogo suffisiissu. Haaruudde coye la’’atenna huwatate hasatto nooseti dukko Raaheeli; Chayina, Baankookinna Dubaye hodhatenni gowattote ikkitanno hoccootta abbitanno woyte xaadannoserenna haarore lawinosere baalankare xa’mitanno.
Xa’matenni aleennino injoo heedhuronna dancha ikkeenna beeqqa dandiituro beeqqitanno.
Beeqqosennino woloota meento ledde qaafate sharro assatenni maatesenni hanaffe qooxeessisera noo meento togo assinummoro; korere loonsummoro lopha dandiineemmo yaatenni batinye meento loosoho kakkayissinota coyidhanno. ‘’roore anga ikkineemmori xiimbe diha’neemmo ikkinnina kaayyo xaaddannonke’’ yitannoti dukko Raaheeli; afidhu kaayyo baalanta horonsi’ratenna wo’naalate luphiima hasatto noose.
Konninnino lame higge Awuroppu gobba Xaaliyanna Ferensaye harate kaayyo xaaddinoseta kultinonke. konninnino daddaloho noose hasattonni hadhuwa baalankawa daddalu millimmo xiinxallanna gobbasera noo akati ledo heewisiisatenni hasiisanno yitinno uduunne gobba giddo abbite hirtino.
Mittu coyinni calla huxxante ofolla hasidhannokkitinna batinyu laooshshi nooseti dukko Raaheeli; kalqete dhagge huwata dandiitinota wolootahono d a n d a a m a n n o r e n n a iillinannikkire ikkinokkita coyidhanno. Konnirano hasattotenna kakkaooshshu ledo waajja hooga hasiissannota kayisatenni; ikkado egenno, dhukunna dandoo hattono woxu hee’reennansa gobbayidi kalqe rosicho adhitanna dila’nanni.
Ikkollana Awuroppanna Afrika daa’’atanna daddalu amanyoote la’’atenni rosicho adha loonseemmo loosi aana abbitannoti batinye horo noota huwachishshanno. Gobbayidi gobbuwara batinyu danchuri no. meentu gobbayidi gobbuwara nooha loosu rosicho la’’a dandoommero duuchuri soorramanno.
Daddalaano meentunna addi addi laalcho laashshitanno mannooti gobbayidi kalqeno towaata dandiitanno gedenna babbaxxino qajeelsha afidhanno gede assa dandiinoommero jawa looso loosanna soorrama dandiinanni yaatenni umose lawishsha assite shiqishshanno.
Gobbayidi kalqe huwata dandiituta loosoho noonsa hasattonna kakkaooshshi erotenni lexxinota kayisatenni konnirano waajjuullu dirunni huxxantukkinni hiikkonne loosono loosansa mitto xawishshaati.
Kayinnilla Itophiyu giddo batinyere loosa dandiinanni diri giddo hee’ne baxxinohunni meentu mini giddo calla gatannotanna kunino soorrama noosi bude ikkinota kaajjishshe kultanno.
Gobbankera kisaminokkihu batinyu loosu handaari heerasinna kuri loosu handaarra aana bobbahatenni umonke soorrine gobbankeno soorra dandiineemmo yitannoti dukko Raaheeli; konnira kayinni ammanamatenni, qinaambetenna kaa’lamatenni loosa hasiissanno; konnirano jawaatanna murci’raanchimma hasiissanno.
baxxinohunni meentu mittu coyi aana calla illacha tunge loonsammonku laooshshenke halashshine batinye kisantinokki handaarrawa iilla hasiissanno.
konnirano afi’ni kaayyo baalantenni gobbayidi kalqe la’’a dandiiniro laooshshu soorro abbatenni dhagge loosa dandiinanni yaatenni hedose beekkinonke. Xaa yannara Dubayete daddali uurrinoha ikkirono konni alba e’’ino hocco horonsi’ratenni gowattote looso loossanni afantanno.
gobbaanni gatate kaayyo xaaddinoseha ikkirono ise kayinni gobbayidi kalqenni Teknoloojensa, loosoho noonsa laooshshenna horo aanno budensa calla adhite gobbasera loosate hasidhanno. Wolootahono tenne amaaltanno.
Aanteteno hanaffinoha daddalu looso kaajjishshe sufatenni batinyootaho lawishsha ikkanna qansootaho loosu kaayyo kalaqqe gobbasera konni aleenni loosatenna soorramate jawaattanni afantanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Badheess 8, 2014 M.D
