Lossote Lase

Ani xa qae`yara coommadoho. Coommadimma`ya kayinni anjenni dhe dawommota di’ikkitino. Anjete hee`re hayi yinanna giwe assoommokkiri dino. Konni korinni iillinoeri giddo hoowu giira gede ittannae hee`reemmotilla ama`ya anera daafurtanni jibbaatte laalase la`ukkinni mannu aalo ikkaseeti.

Ama`ya ba`unkunni keeshshiturono xaa geeshsha albisenna ikkitose diba`anoe. Maggaarrate heedheenna nafa konkoonisenna daaminadu albise, mereerima uurrinshasenna du`millise xaa geeshsha leellanoe. Kayinnilla, soojjaatoonni gobbate aana kaino olinni anje anniweelloommo buxose losi`rate yite gati looso loosanna hanqatiwa koolla fulte xoonne hogganna, ajjinokkiti afi`rinohura waa dirritannanna obba gurtanna, geeshshiseno ajanni albiseno shoccooraawanni dayinoti leeltannoe.

Ani umira ama`ya rosu mine eessiteennae dancha gede ha`runsanni keeshshummo. Hashshi gedeno kayinni, goowi`ya noowa godowi`ya shiqita, rosu mine miliqe qarqaru dikkora baandeelate higummo. Gedensaannino, rosu mine facci asse, umo bukkichisireenna hinko fiqiiqi`re, qachaho fiiqanni dikko sa“anno seenne geegiiseemmoha ikkummo. Geegiissateno sae, mite fushshora ikkanno woxe afi`rate, calli`ya woy dume`ya ledo dikkote mitore hiranno manni anganni saante dugatenna uduunneno moorate higummo. Tenne ikkito`ya hashakki assinoonni ama`ya higge higge seejjituerono, ise yitannoere qacce qole ani hoshsha`yara ikkannoere calla hasi`reemmoha ikkummo. Ise daafurte abbiture afooho wodhanni, ise looso malxifatatenna giirase maaeelsate higummo. Ani ise gede daafursitanno doogo agure haranchotenni dureessanna hagiirraamo ikkeemmota ajuujummo.

Albaanni adhanni keeshshoommori tirinore di“ikkino. Xa kayinni, naggi yino womaashsha hasi`rummo. Konnirano,

 qachinkera mittu soqqameemmo manchiwa ha`rummo. Isino mini uduunne loosanninna minna minanni lowo geeshsha afi`raamoho. Ikkollanna, galtesi lame qaaqquulle anga hunte ba`eenna fooggale agoho higino.

Mitte soodo bashsho`ya gedenni sowannoere xa`moommoha lawe, jaala`ya adhe minisira ha`rummo. Marummo wote, oososi nafara noona, godo`loommo ikke, jaali`ya insa amadanno gede asse, anninsa goxe noowa holgira eummo. Eummo woyite manchu damme no. Rahe bashsho soyaera saante fushshanno lukora anga lummi asseemmo woyite womaashsha jawa usura afummo. Konne usura noo gedeenni adhe furduggi yeemmo wote ooso jaalla`ya ledo hasaabbanni no. Boode geeshsha insa ledo hasaaweemmo yee hedeemmo wote womaashshu kuni qori`ya giddo itannoeha ikki. Mitto widoonni xaanni jaalla`ya adhe shiimare fafino quchuma ha`re kubbo yeeno hedummo. Wole widoonnino, dimbaancho diamma`nannina, raare manna fushshi`reenna polise amadde woyinete huntae yeeno hedummo. Hakkiinnino, jaala`ya geegiisse womaashsha maaxe, Manchu ikkito la“ate hedummo.

Layinki hedo`ya garteenna womaashsha itiille`ya woroonni hashucho fane maaxe, Manchu ikkito qotate fulummo. Manchu minira busha lekkanni mareemmo wote xaalla kainohu alba riqqanni no. Ane afiti beettosi luko abbitannosi gede woshshi. Beetto luko abbite uyiteenna kiise amammade, beetto lae, qoleno ane lai. Konne mereero anera hunkuuno shumano mitteenni daggue. Maccateno luulannoere hawummo. Manchuno boode geeshsha malino ikke, “Hayi woxe! Daatto, ha’ratto!” yee umo hangaadhe, sase birra fushshe saamuna hirammora soyie.

Manchoho saamuna hirate ceichimma buuwe higummo. Birra konne asseemmota quqquxamoommohura dodanni minira e“emmo wote ama`ya ma`na`ya umaalloonni uurrite gunguntanna iillummo. Angase birra haadhe noota laummota afale baacci yitue. Iseno seekkite la`e“e, “Hargamo`ya anni`ne gorinkunni ani ki`ne lossammara saala bae, annannira borojjimma gale, ceichote gede xinqe abbeemmahu togo shollishattoeratini? Xa konne womaashsha abboottowa massite qolattonso diqolatto?” yitue. Anino, ile, ani adhoommota Manchu diiwe afino; wolewa bainoe yee coyi`ranna macciishshoommo yee hoo`lummokki, “Hada hakkunni beebbaataamu manchi woxeetini mooroottohu? Ma asseennahe mooritto isi woxe? Qarramme tootayyaambeenna tirinonkehuranso, ate oosichisi gede amma`ne soqqanni hasiissuhe saante suuqinohehuraati? Manchu kuni dibaxe dimbanni noona, hilohona massite womaashshasi qoli; gedensa gaabbattokki gede” yite hindiiddo gubbitu.

Anino anje nooekkitanna womaashsha konne hasiisiere hidhenna asse yorsiisinoere baala furme na`ra fulammora hasi`roommohura manchoho qoleemmokkitanna ayerano kulteennanno waajjeemmokkita kulummose. Iseno womaashsha ma`nate aana tugge, “Ati beetto`ya ikkitto geeshsha ayerano mooraanchoho yee godowa`ya annannira reqecci di asseemma. Kayinnilla konne woxe qolatto geeshsha afooho sagalete yinannire wodheemmakkita afi” yitu.

Ama`ya coyi baalu akkallesenni kainoha law annoe. Halaale ikkinota afoommohu mitte lamala gedensaanni aane noo quchumira jaalla`ye ledo aganni noommowa lamu jiinse uddidhino manni shugguxe fushshite “Anga kayisse” yitunke gedensaanniiti. Caaqqi yeemmo wote bashsho dimbanni hosanno manchi xeertote uurre mannoota albunni gananno. Mannootuno, hakka wotenni gundanna gatino birranna hidhinoommo udiinne baala galloommo buni mininni xinqite adhite ninke usuru mine eesitunke.

Layinki barra mannu hasi`rannohe yineenna fuleemmo wote maa`ne rodoo`yaati. Albase qase la“a saale uddanose laeemmo woyite doofaara uddano udidhe kolishsho shaashe xaaxidhino. Godowu shafameennae, “Iliilena!” yuummota rodoo`yano lekkasenni uulla qonxoortanni hindiiddo qaxa assitu.

Sokka: mannu aana busha assa hilote!

Bue:-9kki kifile S/Afii Rosaanote Maxaafa

 Abebech Maatewoos

Dotteessa 28/2013

Recommended For You